Reportaasi homeongelmista Keski-Suomessa 2

grafiikka Down Leikkonen, Nina Huisman

Keskisuomalainen julkaisi 14.5.2011 seitsemän sivun jutun homeongelmista. Yksi käsitellyistä aiheista on 70-luvulla märälle pohjalle rakennettu Kortepohjan koulu, jossa koulusihteerinä toiminut nainen luettelee oireitaan: silmäoireet, iho-oireet, päänsärky, väsymys, vilunväreet, nuha, hengenahdistus, rintakipu, sydämen tykytykset, äkkiä kohoava syke, muistihäiriöt, nivelkivut, voimattomuus, lihaskipu, tärinä jne. Työterveyslääkäri suhtautui näihin kyselemällä yksinäisyydestä. Mies- ja naisopettaja kertovat saaneensa samassa koulussa astman ja apulaisrehtori, että hänen keuhkojensa tilavuus on pienentynyt merkittävästi kuuden vuoden Kortepohja-aikana. Välillä hänen sydämensä alkaa lyödä töissä 120 lyöntiä minuutissa. Monet opettajat eivät puhu aiheesta leimautumista pelätessään. Nimettömänä esiintyvä opettaja pitää loukkaavana sitä, että ns. sisäilmatyöryhmät tulevat koululle selittämään, miksi asialle ei voida tehdä mitään. Hän vertaa tilannetta Neuvostoliittoon.

Turun yliopiston työlääketieteen ja työterveyshuollon professori Tuula Putus kertoo paasanneensa aiheesta jo 20 vuotta, mutta tieto ei vaikuta menevän perille. Pelkästään Kuopiossa on julkaistu parikymmentä tutkimusta aiheesta. Ongelmana on se, ettei viranomaisohjeita yleensä noudateta. Mikään ei muutu, jos ei syyllisiä aleta rangaista. Yksi tekosyy on vedota todisteiden puuttumiseen. Putus huomauttaa, ettei laki edellytä syy-yhteyden todistelua, vaan laki puhuu terveyden riskeistä. Jos näytteissä ei näy mitään, ne on voitu ottaa väärästä paikasta tai väärällä tavalla.

Näytön saaminen sisäilmasairaudesta ei ole helppoa, mutta Putus kysyy, kuinka paljon näyttöä tarvitaan muissa sairauksissa: diabeteksen ja keuhkosyövän kohdalla epidemiologisen tason näyttö riittää. Yksilötason todistelusta ei esitetä vaatimusta. Kaikki eivät sairastu, mutta eivät kaikki saa tupakanpoltostakaan keuhkosyöpää. Mahdollisten geneettisten erojen lisäksi taustalla voi olla erot altistumishistoriassa. Putus on huolissaan lapsista ja nuorista, sillä vähintään kolmannes kouluista on kosteusvaurioisia. Homeallergian saanut ei siitä parane ja aikuisiällä oireet voivat pahentua esim. astman muodossa. Kustannukset pelkästään koululaisten kohdalla ovat satoja miljoonia euroja, Putus sanoo. Ja esim. yhden henkilön ennenaikainen eläköityminen tietää miljoonaluokan kustannuksia yhteiskunnalle. Ongelma on poikkitieteellinen, mutta asiantuntijat eivät kuuntele toisiaan, Putus harmittelee.

Ympäristöministeriön Hometalkoita vetävä Juhani Pirinen haluaa parantaa rakennusalan koulutusta ja selventää ja karsia ammattinimikkeitä. Kosteusvaurioista johtuvia oikeudenkäyntejä on yhä enemmän ja ne ovat murhaavan rankkoja kokemuksia osapuolille, Pirinen sanoo. Suomi on tähän asti ollut ainoa Pohjoismaa, jossa ostajalle ei ole ollut tarjolla vakuutusta piilevän rakennusvirheen varalle. Hometalkoiden tavoitteena on myös mm. saada rakennusmaiden kosteuden- ja pölynhallinta pakolliseksi.

Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson sanoo, että Pirisellä on provokaattorin asenne, ja että hän niputtaa asioita liikaa samaan nippuun. Kosteuden- ja pölynhallinta on meidän työmailla kunnossa, käytämme alan parhaita asiantuntijoita ja investoimme kouluihin kymmenille miljoonilla, kiinteistöjohtaja puolustelee. Myös paikallinen terveystarkastaja Jari Pihlajaniemi on sitä mieltä, että Jyväskylässä ollaan sisäilma-asioiden korjaamisessa ihan eri tasolla kuin monessa muussa kunnassa.

Toimittaja Esa Jokinen muistuttaa reportaasin lopussa, että ainoa, jolla pitäisi olla merkitystä, on pulpetissa istuva pieni koululainen. Jos Jyväskylän kaupungilla on toimiva järjestelmä sisäilmaongelmien hoitamiseen, niin käyttäköön sitä niin, että ihmisiä ei pidetä tiloissa, joissa he sairastuvat vaikeasti, Jokinen vetoaa.

Reportaasi homeongelmista Keski-Suomessa 1

Keskisuomalainen julkaisi 14.5.2011 seitsemän sivun jutun homeongelmista. Vaikuttavaa. Aiheena on paikallisten koulujen sisäilmaongelmat, kuten sairasteleva henkilökunta ja yhden perheen kotikoulua käyvät pahasti altistuneet lapset. Haastattelussa on myös kotinsa menettänyt, työssä ja kotonaan altistunut isännöitsijä, YM:n Hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinen, pitkään aiheesta puhunut lääkäri Tuula Putus sekä Jyväskylän kaupungin Tilakeskuksen väkeä.

Toimittaja Esa Jokinen on onnistunut hyvin kuvaamaan sairastuneen tuntemuksia:

"Sisäilmasairaus on näkymätön vihollinen, kylmä helvetti, jossa asuu yksinäisyys, vähättely, eristäminen, ihmisarvon loukkaaminen."

Huttusen perheen lapset sairastuivat homekouluissa niin pahasti, että perheenäiti joutui ottamaan tyttären ja näillä näkymin pian pojankin kotikouluun. Perheen tyttäreltä oli mennä jalat alta homekouluväsymyksessä. Hänen muistinsa heikentyi ja tasapainohäiriöt hankaloittivat liikkumista. Lopulta puhkesi astma ja hän alkoi saada oireita homeisissa tiloissa olleiden ihmisten vaatteista ja  koulutavaroista. Pikkuveljen altistuminen alkoi vastaavalla tavalla, kun hän joutui siirtymään hyvästä Nyrölän koulusta Luonetjärvelle.

Perheenäiti ihmettelee sitä, että oppilaiden uudelleensijoittamista pohdittaessa ei huomioida sitä, että astmaatikkoja ei voida laittaa uusiin tai vasta remontoituihin tiloihin kemikaalipäästöjen takia. Sisäilmayhdistyksen sivujen mukaan remontin jälkeen tulee tehdä suursiivous, odottaa 3 kuukauden laskeuma-aika ja tehdä uusi suursiivous.

Artikkelissa haastateltu yksinhuoltaja sai jyväskyläläisessä vuokrakodissaan anafylaktisen reaktion pari vuotta huonosti korjatun yläkerran vesivahingon jälkeen. Reaktio oli seurausta chatomium-sukuun kuuluvasta homeesta. Muita oireita naisella oli turvotus, ihottuma, nivelkivut ja päänsärky. Myös lapsilla oli oireita. Uutta kotia etsivä äiti turvautui aluksi ensi- ja turvakotiin, ja hänelle ilmoitettiin, että lapset otetaan huostaan, jos hän ei pian löydä uutta kotia. Yksi perheen teini-ikäisistä pojista tietää vain neljä hyväksi havaitsemaansa julkista paikkaa Jyväskylän keskustassa, jossa hän ei saa oireita.

Jutussa haastateltu isännöitsijä ei ollut paljon onnekkaampi, sillä hän sairastui ensin työpaikallaan, sitten kotona epäonnistuneen kylpyhuoneremontin jälkeen ja myös hänen poikansa päiväkodissa ilmeni sisäilmaongelma.

Hoitajat etsivät puhtaita työtiloja Keski-Suomessa

kuva: Wikipedia

Keskisuomalainen kirjoittaa 29.5.2011 yli 40 Keski-Suomen keskussairaalan hoitajan olevan sairauslomakierteessä sisäilmaongelmien takia. Hallintoylihoitaja Kaija Heikura kertoo, että vakinaisessa työsuhteessa olevat hoitajat hakevat uusiin työpisteisiin avautuvia paikkoja olettaessaan niiden olevan terveitä. Tämä on uusi ilmiö hänen mukaansa. On haasteellista sijoittaa suurta altistuneiden joukkoa, hän kertoo. Sairaustapauksien määrä kasvaa jatkuvasti. Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnion mukaan moni kertoo jo työhaastattelussa olevansa valmiiksi altistunut, mitä Aarnio pitää tärkeänä tietona. Kukaan ei halua töihin paikkaan, jossa henkilökunta oireilee.

Henkilökuntaryhmien välillä on suuria eroja sairastavuudessa. Hoitajilla on eniten poissaoloja ja lääkäreillä vähiten. Lääkärit tosin tekevät melko paljon osa-aikatyötä muihin verrattuna.

Vastasyntyneiden teho-osasto on yksi keskussairaalan huonoja tiloja. Vauvoille tiloista ei ole hoitajien tavoin haittaa, jutussa sanotaan. (Mitä ihmettä? toim. huom.) Sairaalan tiloista yli 18 000 neliötä on välitöntä korjausta vailla. Korjauskustannusarvio on 69 milj. euroa.

EDIT:

Minulle kerrottiin, että keskussairaalassa on muutama lääkäri kuollut työpaikalleen eikä selvää kuolinsyytä saatu selville. Surullinen ajatus, jos osa tosiaan työskentelee myrkyllisissä tiloissa ja lopulta kuolee sinne vain tietämättömyyden tai välinpitämättömyyden seurauksena. Lisäksi mitä tulee eroihin poissaoloissa, niin hoitajat kuulemma tekevät pidempää päivää kuin lääkärit, ja toki lisätienestit houkuttelevat tekemään extravuoroja.

EDIT2:

Helsingin Sanomat uutisoi 25.8.2011, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto harkitsee työnteon kieltämistä sairaalan synnytyssaleissa, vastasyntyneiden teho-osastolla sekä muutamilla muilla osastoilla. Jos käyttökielto tulee voimaan, se alkaa 9.1. 2012. Aluehallintovirasto harkitsee 110 000 euron uhkasakkoa kiellon noudattamatta jättämisestä.

"Touko-kesäkuussa tehdyissä työsuojelutarkastuksissa kävi ilmi, että näissä tiloissa työskentely aiheuttaa työntekijöille sietämättömän terveysriskin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä kehotettiin jo silloin järjestämään korvaavat työtilat tai muulla tavoin huolehtimaan siitä, että altistuminen epäterveelliselle sisäilmalle loppuu."

Hometta paossa -Miksi apua ei saa?

"Homepakolaisille" on perustettu omat nettisivut!

Homepakolaiset ovat ihmisiä, jotka ovat sairastuneet pysyvästi ja vakavasti sisäilmaongelmista. Monet heistä ovat muuttokierteessä, tai heillä on vaikeuksia löytää työpaikkaa, jossa he voisivat työskennellä. Suomen huonon rakennuskannan ja oireilun vakavuuden lisäksi suurena ongelma on se, että yhteiskunnan turvaverkossa on reikä homesairaiden kohdalla: apua ei yksinkertaisesti saa, koska systeemiä ei ole tällä tavalla sairastuneiden kannalta luotu: viranomaisia ei ole ohjeistettu eikä velvoitettu lainsäätäjien toimesta tarjoamaan apua sisäilmasta sairastuneille.

Harva tietää, että Suomessa on ihmisiä, jotka viettävät päivänsä kaduilla, nukkuvat parvekkeella, teltassa tai autossa, koska heillä ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Jos ei ole itse sairastunut tai läheisissä ei ole homehelvettiin joutuneita, on tietysti vaikea uskoa, miten pahasti ihmisen puolustusjärjestelmä voi romahtaa. Kyse on pahimmillaan kuitenkin erittäin epäterveellisistä mikrobeista ja toksiineista, jotka käyvät keskenään sotaa elintilastaan pullotaloissa ihmisten elellessä keskellä tätä "sotatannerta". Kuten Tuula Putus sanoi Keskisuomalaisessa 14.5., kaikki eivät saa tupakoinnista keuhkosyöpää, joten on turha ihmetellä, miksi kaikki eivät samalla tavalla sairastu hometaloissa.

Jotkut ovat päätyneet muuttamaan ulkomaille etelään, koska lämpimässä ilmastossa voi olla suuren osan ajasta ulkona. On kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole rahkeita järjestää elämäänsä uudelleen ulkomailla eikä etelässäkään pääse altisteita pakoon, sillä rakentamisen laatu on siellä vielä kehnompaa, eivätkä paikalliset oireile yhtä herkästi elettyään ikänsä ikkunat auki. Myös hajusteiden ja voimakkaiden desinfiointiaineiden käyttö on yleistä lämpimissä maissa.

Sisäilmaongelmat eivät koske vain jotakin valmiiksi herkkää erityisryhmää kuten allergikkoja ja astmaatikkoja, vaan lukemattomia pikkulapsia, koululaisia ja kaiken ikäisiä aikuisia. On käsittämätöntä, ettei kukaan auta ihmistä, jolla ei ole kattoa pään päällä. Tarvitaan asuntoja, jotka on rakennettu niin hyvin, että sairastuneet voivat siellä elää ja alkaa rakentamaan elämäänsä uudelleen. Homepakolaisilla on liuta muitakin ehdotuksia, kunhan vain ne saataisiin käytäntöön. Kuinka monta vuotta ongelma voidaan vielä sivuuttaa?!

Uusi kirja omakotirakentamisen haasteista Suomessa

Taloussanomat jatkaa asumiseen liittyvien ongelmien esiintuomista. Kari Ojalan tuore kirja Huono talo hyvään hintaan kertoo omakotirakentamisen haasteellisuudesta. Ojalan mukaan talon rakentaminen on kokemattomalle tehty vaikeaksi, sillä samalla systeemillä auton ostaja joutuisi tilaamaan erikseen pohjalevyn, korin, moottorin ja sisustuksen eri toimittajilta, etsimään työporukat, tekemään bensasopimukset ja vuokraamaan parkkipaikan (!!!).


Viranomaiset eivät vastaa mistään, vaan ainoastaan tarkistavat, että valvonta-asiakirjat on allekirjoitettu. Kunnan tarkastajat eivät edes käy rakennuspaikalla, Ojala kertoo. Liian suuren palan haukanneet perheet joutuvat myymään keskeneräisiä taloja. Ojalan mukaan 90 % taloista valmistuu ja niissä asutaan, vaikka useista löytyy puolivillaisia ratkaisuja. Useaan kymmeneen prosenttiin jää piileviä vikoja tai vioille alttiita kohteita, joista voi seurata esimerkiksi kosteusvaurioita. Kosteus ja home voivat olla ongelma myös taloissa, joissa on yritetty väkisin säästää energiaa. Ojala varoittaa, että paksut seinät, laattaperustus, tiiviys ja koettelemattomat rakenteet antavat kosteudelle ja homeelle mahdollisuuden pesiytyä. 

Ojalan mielestä Suomeen pitäisi perustaa täyden palvelun talonrakennustoimistoja, jotka suunnittelisivat ja rakennuttaisivat asiakkaalle talon alusta loppuun asti. Kuulostaa toimivalta bisnesidealta.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavimpana juttuna palkittiin hometalojuttu

Ylen sivuilta: Sanomalehtien liitto on palkinnut vuoden 2010 parhaat sanomalehtijutut ja -sivut. Vuoden yhteiskunnallisesti vaikuttavimpana juttuna palkittiin Aamulehden Taneli Koposen uutinen homehtuneista asuntomessutaloista. Perusteluna palkinnolle on se, että Finndomon valmistalojen (alapohjien) homehtumisesta kertova uutinen pakotti yhtiön johdon reagoimaan. Jutun synnyttämän julkisuusmylläkän seurauksena valmistaja ilmoitti tarkistavansa kaikki myymänsä valmistalot.

Finndomo tilasi VTT:ltä tutkimuksen Hämeenlinnan asuntomessualueelle rakennetuista omakotitaloista, joita tutkittiin vuosina 2007 ja 2008. Aamulehti sai käsiinsä Finndomon salaiseksi julistaman tutkimusraportin, jossa sanottiin, että Woods DS 15 -kuivainkoneen kapasiteetti ei riitä testin perusteella kuivaamaan ryömintätilaa ja suositeltiin, että tilaa pidetään kuivana tuulettamalla. Finndomo kuitenkin jatkoi kanavoimattoman ja teholtaan riittämättömän Woods DS 15 -kuivaimen käyttöä taloissaan VTT:n ohjeista huolimatta.

Koposen juttua kommentoinut nimim. "The X" kirjoittaa Aamulehden verkkosivulla: "Omaa taloa etsiessä tuli vastaan monta jossa oli energiansäästöperusteena suljettu alapohjan tuuletusventtiilit. Taloissa joissa ei asuttu myyntihetkellä oli yleensä myös sisällä tulo- että poistoilmaventtiilit tai koneelliset ilmanvaihdot suljettu venttiileineen."

Pilakuva kosteusvaurioiden yleisyydestä

Pilakuva Turun Sanomissa 18.5.2011.

Puukerrostalot -parempi vaihtoehto vai viherpesua?



Tähän tulee puukerrostaloja


Betonitalojen kosteusongelmien vuoksi puurakentaminen kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Puukerrostaloja on muutamia Suomessa ja vähitellen tehdään lisää. Uudet paloturvallisuusmääräykset voivat lisätä korkeaa puukerrostalorakentamista tulevaisuudessa. Esimerkiksi Etera on rakennuttamassa puukerrostaloja Helsingin Viikkiin tänä vuonna. Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen on kertonut heidän haluavan olla edelläkävijöitä alalla. Metsäliitto on kehittänyt liiketoimintaan soveltuvan puukerrostalojärjestelmän. Tarkkonen kertoo heidän lähtevän siitä, että "rakennamme hyviä, normaaleja kaupunkiasuntoja, emme kansallisromantiikkaa". Myös Peab on mukana hankkeessa.

Peabin toimitusjohtaja Petri Suuperko kertoo, että heillä on erittäin hyviä kokemuksia puutalorakentamisesta jo pidemmältä ajalta Ruotsissa, mitä hyödynnetään Viikin Latokartanon rakentamisessa.

Puurakenteinen kerrostalo on ekotehokas, sillä rakennusosien valmistukseen, kuljetukseen ja kerrostalon rakentamiseen kuluu tavallista vähemmän energiaa. Metsäliiton Finnforest-kerrostalojärjestelmä sisältää Kerto-rungon sekä elementteinä toimitettavat katon, ulkoseinät ja välipohjat. Järjestelmä on kustannustehokas, koska se nopeuttaa rakentamisaikataulua, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi materiaalihukan.

Se on siis eko- ja kustannustehokas, mutta miksi puukerrostalojen markkinoinnissa ei edes yritetä käyttää sisäilman laatua yhtenä valttina, vaikka uudisrakentamisen heikko laatu on ollut pinnalla mediassa? Johtuukohan se siitä, ettei laatuun aiotakaan panostaa, vai eikö ihmisten oleteta pohtivan koko asiaa?

Pohjolan Sanomissa oli 1.3.2011 juttu puukerrostaloista. Meri-Lappia lähimpänä sijaitsevat puukerrostalot sijaitsevat Haaparannalla, jossa on Akeliuksen vuokrakerrostaloja. Rappauksen takia niitä ei juuri erota puisiksi. Neljä vuotta sitten taloon muuttanut nimettömänä esiintyvä mies kertoo talon olevan lämmin, mutta hän on ihmeissään joistain rakenteellisista ratkaisuista. Hän olisi mm. tehnyt kivijalasta korkeamman ja ilmastoinnista paremman. Ei kuulosta lupaavalta.

Päätin kysyä Viikin hankkeen eri osapuolilta, miten he ovat huomioineet rakennusaikaisen kosteuden eliminoinnin yms. olennaiset seikat. Kukaan ei vastannut kahden viikon aikana. Mielestäni myös hyvän sisäilman pitäisi olla osa vihreää ajattelua, koska ihmisten hyvinvointiahan myös ekoajattelussa pohjimmiltaan haetaan. Ainakin näennäisesti.

Sairaalat ovat terveysriski -vai miten se meni?

© Samuli Lintula / Creative Commons


Turun yliopistollisen sairaalan homeinen
U-sairaala on vakava riski henkilökunnalle ja potilaille. Tarkastuksissa annettiin Hesarin mukaan talvella kolme korjauskehotusta, joiden mukaan asioiden tulisi olla (olisi pitänyt) kunnossa jo huhtikuun lopussa.

"Synnytysosastolla hoitajat näyttivät perjantaina kuinka esimerkiksi katto on vuotanut kolmesta paikasta ja vettä on kerätty niiden alle asetettuihin ämpäreihin. Käytävälle valuvia äitien suihkuvesiä puolestaan yritetään pysäyttää rullaamalla pyyheliinoista esteitä." (HS 19.2.2011) 

Vuonna 1968 valmistuneen sairaalan käyttö on tarkoitus lopettaa 2018, jonka jälkeen se on suunniteltu purkaa.

Turun Sanomat kertoi 18.4.2011, että puolet U-sairaalan henkilökunnasta oireilee viikoittain huonon ilmanvaihdon takia. Heillä on väsymystä, päänsärkyä ja hengitystieoireita tavallista enemmän. "Kyselyn tehnyt työterveyslääkäri Tuula Putus kertoo, että Tyksin tulos on huonompi kuin muissa sairaaloissa." Kätilöt ovat keränneet listaa työntekijöistä, jotka harkitsevat virkavapaalle jäämistä ja muun työn etsimistä.

Eilen 4.5. sama lehti kertoi, että U-sairaalan sisäilmaongelmiin pyydetään ulkopuolista neuvoa Työterveyslaitokselta. Lausunnon laatimista johtaa professori Kari Reijulla. Sairaanhoitopiirin omat asiantuntijat ovat erimielisiä korjauksen laajuudesta ja toteutustavoista.

U-sairaalan nykyisen korjaussuunnitelman mukaiset kosteuskorjaukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Korjaustyöt maksavat n. 2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi tulee muuttokuluja ja tuotannon alentumisesta johtuvia tulonmenetyksiä.

Turhauttavaa, että 7 vuoden päästä (korjausten jälkeen 3 vuoden päästä) lopetettavaa selvästi surkeassa kunnossa olevaa rakennusta korjataan ja hukataan sekä aikaa, rahaa, että terveyttä. Julkisten rakennusten korjausten kilpailuttaminen johtaa myös todennäköisesti siihen, että halpa on huonoa lopputuloksen kannalta. Oma kysymyksensä on, kuinka pahasti vaurioituneita sairaaloita ja rakennuksia ylipäänsä kannattaa edes korjata, jos henkilöstökin on rakennuksessa työskennellyt vuosia, ja altistunut pienemmillekin pitoisuuksille oireilevaksi.

Erityisen hämmentävää homesairaaloiden kohdalla on se, että henkilökunnasta yleensä vain hoitajat ovat esillä sisäilmaongelmiin liittyen. Vauriot sairaaloissa ovat kuitenkin sen verran näkyviä ja oireet pahoja, että luulisi myös lääkäreiden oireilevan. MIKSI lääkärit eivät arvostetumpana ammattiryhmänä kasaa joukkojaan ja vaadi, että sairaalat rakennetaan kunnolla? Heidäthän on koulutettu suojelemaan terveyttä. Sisäilmaongelmien aiheuttaman sairastelun ymmärtäminen vaikuttaa muutenkin olevan ihmeen vaikea asia lääketieteen parissa.

EDIT:

U-sairaalassa on teknisten palveluiden käyttöpäällikön mukaan ainakin vuonna 2010 ollut 1-2 putkirikkoa viikossa. Putkistoa on rakennuksessa yhteensä kymmeniä kilometreja. Uskomatonta, että suojelupäällikkö sanoo, ettei kyse ole silti homepesästä. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Hospitaali nro 5/2010) Ja Tyksin tekninen johtaja totesi Turun Sanomissa 14.12.2010, että "Vaarallista täällä ei kuitenkaan kenenkään kannalta ole". Miten tuollaisia väitteitä voidaan edes julkaista ilman että sanoja laitetaan niistä vastuuseen?

kuvat: Hospitaali 5/2010 Esa Halsinaho

TYKS ei suinkaan ole ainoa homesairaala:

Kaupunginhallitus hyväksyi terkkarin tarjouspyynnön
(Koti-Karjala, 15.1.2011)

Kiteen terveyskeskuksessa on havaittu sisäilmaongelmia ja vuodeosaston tilat poistuvat käytöstä 31.1.2011. Terveyskeskuksen vastaanotto ja ensiapu joutuvat muuttamaan 30.9.2011 mennessä. Kaupunki saattaa hakea jatkoaikaa tilojen käytölle, mikäli uusien tilojen valmistuminen viivästyy.

Paavolan terveysaseman väki oireilee remontin jälkeenkin

(Etelä-Suomen Sanomat 27.1.2011)

Kosteusvaurioiden vuoksi täysremontoidun Lahden Paavolan terveyskeskuksen henkilökunta kärsii yhä sisäilmaongelmista. Lahden kaupungin avohoidon ylilääkärin Pekka Mattilan mukaan työntekijöillä on ollut poikkeuksellisen runsaasti eriasteisia hengitystieoireita. Mattilan mukaan syy on syytä tutkia. Yksi terveyskeskuksen toimistotila on asetettu kokonaan käyttökieltoon huonon sisäilman vuoksi. Remontti valmistui vuonna 2010, jolloin uusittiin mm. koko kosteusvaurioita kärsinyt julkisivu.

Paavolan terveysasema vaatii siivousta (Etelä-Suomen Sanomat 20.4. 2011)

Lahden Paavolan terveysaseman sisäilmaongelmat ovat osoittautuneet pelättyä lievemmiksi. Ramboll Analyticsin tutkimuksissa 12 huoneesta löytyi pieniä kosteusvaurioihin viittaavia pitoisuuksia säde- tai homesieniä. Tiloihin suositellaan perusteellista siivousta sekä sisäilman laadun seurantaa. Ongelmana ei ole rakennuksen siivouksen heikkous, vaan talossa käyvillä voi olla kotonaan merkittäviä kosteusongelmia ja he voivat tuoda hometta mukanaan.  (?!! toim.huom.)

Keskussairaalan sisäilmaongelmista oireita työntekijöille (Satakunnan Kansa, 9.3.2011)

Satakunnan keskussairaalassa on ollut ilmanvaihto-ongelmia jo pitkään. Satakunnan sairaanhoitopiirin työterveyslääkäri Katve Kontturi kertoo, että työterveyshuolto ei ole tilastoinut sisäilmaoireisia erikseen. Oireilevia on kehotettu ilmoittamaan oireistaan työterveyshuoltoon, ja näin on toiminut noin 50 henkilöä. Vanhan sairaalan ilmanvaihtoa on Kontturin mukaan pyritty parantamaan puhtaita suodattimia vaihtamalla ja ilmastointiputkistoja puhdistamalla.

Parakit sairaalan pihalle (Keskisuomalainen 16.3.2011)

Keski-Suomen keskussairaalan remontteihin on käytetty ja paljon rahaa, mutta osassa nykyisistä tiloista ei pysty olemaan sisäilmaongelmien takia. Siksi sairaalan pihalle saatetaan tilata parakkeja.

Huono sisäilma ja kosteus riesana Tammiharjun sairaalassa (Västra Nyland 2.4.2011) 

Raaseporin perusturvallisuuslautakunta päätti 31.3.2011 perua HUS:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen ensimmäisen kerroksen vuokraamisesta Tammiharjun sairaalan vanhalta puolelta geropsykiatriselle osastolle. Ongelmana ovat kerroksen sisäilma ja kosteus.

Sisäilmaongelma ajaa sairaalaväkeä parakkiin (Etelä-Saimaa 21.4.2011)

Osa Etelä-Karjalan keskussairaalan työntekijöistä siirtyy työskentelemään parakkitiloihin huonon sisäilman vuoksi. Tekninen johtaja Juhani Ahokas kertoo, että sisäilmaongelmaisia tiloja ei tyhjennetä kokonaan, vaan niistä lähtevät pääasiassa vain ne, jotka saavat oireita. Myös asiakkaat ovat valittaneet huonosta sisäilmasta.

Dagvården i Pargas inför stora utmaningar (Åbo Underrättelser 28.4.2011)

Houtskarin terveysasema saatetaan joutua sulkemaan kosteusvaurioiden vuoksi. Länsi-Turunmaan kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl kertoo, että terveysongelmien riski kasvaa päivittäin. Hän ehdottaa, että kaupunki rakentaisi kokonaan uuden terveysaseman ja vanha terveystalo suljettaisiin, sillä hinta olisi sama.

MTV3:n Kymmenen uutisissa oli 3.5.2011 juttua Meilahden sairaalan remontista. Vuoteen 2015 kestävä remontti on välttämätön kosteusongelmista kärsineelle rakennukselle. Sairaanhoitaja Laura Petlin kertoo, että potilaat ja henkilökunta ovat kärsineet mm. huonosta ilmanlaadusta.

Aiemmin on myös kuultu mm. Lastenklinikan ja OYSIN homeongelmista.

Sana sanaa vastaan: joku fuskaa rakentamisessa

Kouvolan Sanomissa käsiteltiin 19.3.2011 rakentamisen huonoa laatua. Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario kertoo rakennusyhtiöiden juristien pelottelevan virheistä reklamoivat ja velkaiset perheet hiljaisiksi. Riski hukata rahaa oikeusriidoissa ei houkuttele. Uusien asuntojen ongelmat työllistävät Kuluttajaliittoa entistä enemmän. Sarion mukaan rakentamisen pilkkominen tulee rakentajalle halvemmaksi, ja laadun alenemisen laskun maksaa ostaja.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kiistää Sarion väitteet. Osaurakat eivät hänen mukaansa ole rapauttaneet rakentamisen laatua, ja ne ovat tulleet jäädäkseen. Työmailla on vastaavat mestarit, hän huomauttaa. Pipatti pitää reklamoinnin määrää minimaalisena uudistuotannon volyymiin verrattuna. Reklamaatioiden määrä ei myöskään hänen mukaansa ole lisääntynyt.

Taloussanomat kertoi 6.3. Tuomo Niemisen uudesta asunnosta, josta löytyi 320 virhettä. Työmaan tarkkailija kertoi ongelmiin varhaisessa vaiheessa havahtuneelle Niemiselle, ettei aliurakoitsijaa kannata moittia, jottei tämä suutu ja työmaa pysähdy. Talon ikkunoita korjattiin 23 kertaa, mutta ne vuotavat sateella edelleen (2002 rakennettu talo). Makkarin ikkunanpuitteen mustat tahrat osoittautuivat Trichoderma-suvun homeeksi.

Niemisen asianajaja suositteli tavarantarkastajan hankkimista, sillä he suorittavat tarkastuksen Rakennustiedon RT-korttien ohjeistuksen mukaan. Virheitä löytyi satoja. Rakentajalla on 10 vuoden vastuu talosta, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta korjaukset eivät ole onnistuneet, Nieminen kertoo. Hän ei ole suostunut luovuttamaan, vaan kertoo käyttäneensä viiden vuoden ajan kaikki kesä- ja talvilomansa erilaisten isompien korjaustoimien valvomiseen. Kustannuksia on kertynyt tuhansia euroja. Ilman kotivakuutuksen oikeusturvavakuutusta hän olisi maksanut kaiken itse.

Osa juttua kommentoineista lukijoista ihmettelee, miksi asukas ei ottanut kaupanpurkutarjousta vastaan. Myyjä halusi varmasti päästä eroon hankalasta vaativasta asiakkaasta. Nieminen ei ehkä siinä vaiheessa tiennyt, miten vaikea taistelu olisi edessä, tai ehkä hän on sentyyppinen, että haluaa katsoa pelin loppuun asti: osa meistä haluaa uskoa oikeusvaltioon tai ainakin taistella sen puolesta. Heidän ansiostaan epäkohdat päätyvät julkisuuteen.

Toinen lukija kommentoi "Vuoden olin skanskalla ja ncc:eellä apupoikana pääkaupunkiseudulla molemmissa...ja hämmästelin suuresti sitä "puuhailua", moraalia, kiirettä jne...huh-huh mitä jälkeä välillä tuli. palovaahdot unohtu muutamasta paikasta. parvekeet meinas sortua. osa jengissä pikkuhiprakassa duunissa:) talouspäälikköitten palopuheet oli kaikken hauskimpia:)".

Ruotsalaisessa tv-ohjelmassa Fuskbyggarna autetaan surkeaa laatua tehneiden huijarirakentajien ahdinkoon saattamia ihmisiä ilmiantamalla huijarit ja etsimällä ammattitaitoisia remonttimiehiä. Huijarifirmojen edustajia myös kuvataan avoimesti ohjelmassa, jotta tulevilta uhreilta vältyttäisiin.

Suomessa on tehty tv-sarja Homeloukku, jossa kerrottiin hometalojen ostaneiden perheiden vaikeuksista saada oikeutta. Esiin tuli myös kuntotarkastusten epäluotettavuus.

Villa Painajainen -blogissa kerrotaan suomalaisen huijarirakentajan uhreiksi joutuneista omakotitalohankkeeseen lähteneistä.

Fuskbyggarna-ohjelman sivujen videoklipistä: lattian kaato on tehty väärin: suihkun vesi valuu  kohti kylppärin ovea.

Suomalaisten asuntojen taso ja pientalon ostajan vakuutusturva

Taloussanomat kirjoitti 23.2.2011 suomalaisten asuntojen olevan EU:n huippua, mitä tulee kuivuuteen, valoisuuteen ja väljyyteen Eurostatin vertailun perusteella.

"Suomalaiskodeissa on vähemmän kattovuotoja ja muita kosteusongelmia kuin missään muussa vertailun maassa, sillä se on ongelma alle viidessä prosentissa asunnoista." Sisävessat ja suihkut ovat sen sijaan muissa Länsi-Euroopan maissa yleisempiä.
 
Jutun mukaan Suomessa liki puolet asuu omakotitaloissa ja kolmasosa kerrostaloasunnossa. Hometalkoiden toimenpideohjelmaan on poimittu ongelman laajuutta koskevia lukuja. Kerrostaloja on 56 000, joista 20-60 % on kosteusvaurioitunut joiltain osin. Erillisiä pientaloja Suomessa on n. miljoona, ja  eri arvioiden mukaan 30-80 %:ssa näistä on kosteusvaurio, ja 25 %:ssa on välitöntä korjaustarvetta. Ne ovat siis vain suuntaa antavia lukuja.

Talsan jutusta voi ehkä lähinnä päätellä, että muualla Euroopassa on vielä huonompi rakennustaso. Toisaalta me vietämme enemmän aikaa ikkunat kiinni pullotaloissamme. Terveyden kannalta modernit rakennusmateriaalit ja kosteusongelmat yhdistettynä huonoon ilmanvaihtoon antaa tuskin aihetta ylpeilylle.

Kosteus- ja hometalkoiden teettämän selvityksen mukaan muissa Pohjoismaissa talon ostajan tilanne on vakuutusten osalta parempi kuin Suomessa. Myös myyjä joutuu ottamaan Suomessa suuremman riskin. Suomessa 2 %:ssa talokaupoista on otettu vakuutus, Tanskassa 90 %:ssa, Norjassa 70 %:ssa ja Ruotsissa 35 %:ssa. Tanskassa omistajanvaihdosvakuutus suojaa sekä myyjää että ostajaa, ja kattaa mahdolliset piilevät viat ja puutteet. Se on ainoa Pohjoismaa, jossa kiinteistökaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta säädellään asetuksilla ja tarkastus tehdäänkin 99 %:ssa talokaupoista. Vain Suomessa ei ole edes tarjolla talon piilovirheiden varalta otettavia vakuutuksia ostajalle. 

EDIT:

Ilta-Sanomissa on 5.5.2011 juttu, jonka mukaan Huoneistokeskus tarjoaa palvelua, joka pienentää omakotitalon myyjän vastuuta talon huonosta kunnosta. Palvelun saa, kun maksaa Huoneistokeskukselle 6,675 %:n palkkion omakotitalon myyntihinnasta.