Sisäilmaongelmat ovat pysyneet otsikoissa -Kuinka myöhään herätään?

-YLE uutisoi 11.8.2012 Homepakolaisten tehneen TTL:stä kantelun AVI:iin.

-Opettaja-lehti ja STT uutisoivat 10.8.2012 OAJ:n keväällä 2012 tekemästä kyselystä, jonka mukaan 2/3:ssa päiväkodeissa ja kouluissa on sisäilmaongelmia.

"Rehtorien ja johtajien mukaan noin 40 prosentissa sisäilmaongelmaisista työpaikoista työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin."

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi MTV3:n uutisessa heidän yllättyneen ongelman laajuudesta. "Meillä on valitettavasti lukuisia esimerkkejä siitä, ettei työtä ole pystytty tekemään enää lainkaan, jolloin sairaseläke on edessä."

-Helsingin Sanomissa oli heinäkuussa juttusarja Kuvataideakatemian ongelmista. Viimeisessä artikkelissa kuvaillaan osuvasti sitä, miten sisäilmaongelmien hoito työpaikoilla usein menee:

"On­gel­maa rat­ko­maan koo­taan usein si­säil­ma­ryh­mä. Sii­hen kuu­lu­vat yleen­sä työ­pai­kan joh­to, kiin­teis­tön omis­ta­ja, työ­ter­veys­lää­kä­ri ja eh­kä ul­ko­puo­li­nen eks­pert­ti. Ryh­mä teet­tää si­sä­il­ma­mit­tauk­sia ja oi­re­ky­se­ly­jä. Mit­tauk­set ovat usein mel­ko puh­tai­ta, ja ky­se­lyt näyt­tä­vät, et­tä on­gel­ma kos­kee työ­pai­kan vä­hem­mis­töä. Joh­to ve­toaa vas­tuu­ky­sy­myk­sis­sä si­säil­ma­ryh­mään, ja ryh­mä ve­toaa juu­ri teh­tä­viin toi­men­pi­tei­siin. Usein juu­ri jo­tain ka­na­vaa ol­laan put­saa­mas­sa tai il­man­vaih­toa sää­tä­mäs­sä, ja sit­ten on­gel­ma var­mas­ti pois­tuu. Näin voi jat­kua vuo­sia. Ko­ko­nais­vas­tuu­ta ei ota ku­kaan. Ku­kaan ei ky­sy, on­ko ih­mi­siä ter­veel­lis­tä pi­tää ra­ken­nuk­ses­sa."

-Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa homepakolaisten tilanteesta.

-Aamulehti uutisoi 12.6.2012 STT:n jutun, jonka mukaan Hengitysliitto vaatii, että sisäilmaongelmien aiheuttamat ongelmat tunnistetaan paremmin. "Liiton mielestä terveydenhuollon ammattilaisten on saatava lisää koulutusta kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista ja niiden tunnistamisesta. Koulutusta tarvitsevat myös sosiaaliturvan ammattilaiset."

-Opettaja-lehden numerossa 18/2012 ruotsin kielen lehtori Marja Veteläinen kertoi 10-vuotisesta sinnittelystään hometyöpaikalla huonoin seurauksin.

-Kemia-lehden nro:ssa 3/2012 oli laaja artikkeli ongelmasta.

-Keskisuomalaisessa oli 24.4.2012 Jyväskylän yliopiston professorin Leena Laurisen kirjoitus hänen sairastumisestaan yliopiston rakennuksissa.

"Minulle nuo rakennukset ovat yhdessä puitujen sairauskokemusten monumentteja ja yhden noin 40-vuotiaana homeastmaan kuolleen tutkijanaisen hautamuistomerkki."

"Yliopistossa työskentelee väistötiloissa 1100 ihmistä, kun henkilökunnan määrä on 2500. Vaikka rakennuksia on peruskorjattu, tilanne on tämä. Kun homeitiöt valtaavat talon kerran, on niistä näköjään mahdoton päästä täysin eroon. Edes hyvin korjatussa S-rakennuksessa en sairauteni takia pysty oireitta olemaan. Homeastma kehittyy vähitellen, itse työskentelin 20 vuotta kosteusvaurioista kärsineissä rakennuksissa ennen sairastumistani. "

Sama lehti kertoi 30.4., että yliopiston ongelmatalo E-rakennuksen tiloja vuokrataan eteenpäin yrityskäyttöön. Korjaustöitä tehdään ennen vuokrausta.

-Savon Sanomissa oli 21.4.2012 poikkeuksellinen näkökulma sisäilmaongelmiin. Artikkelissa annettiin ymmärtää, että ihmiset tilaavat koteihinsa turhaan homemittauksia, vaikka ongelmien syynä olisi liian vähäinen siivoaminen. Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajan Heikki Kallungin mukaan ihmiset eivät ymmärrä ilmanvaihdon merkitystä sisäilmalle, mikä on totta, koska kukaan ei heille sitä kerro, mutta erikoisempi on väite, että kosteus- ja homevaurio olisivat tyystin eri asioita. [Käsittääkseni mikrobit alkavat kasvaa hyvin nopeasti aina kun rakenteissa on kosteutta ja ravinteita, ja niitähän piisaa.] Artikkelista tuli vaikutelma, että nyt kun sisäilmaongelmista on uutisoitu yhä enemmän, halutaan kansalaisia rauhoitella.

-Valkeakosken Sanomissa oli 5.4.2012 juttu hoitajasta, joka oireili paikallisen terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla poskiontelotulehduksilla, kolmella keuhkokuumeella, silmätulehduksilla, äänen käheytymisellä, väsymyksellä ja astmaoireilulla. Hän työskenteli osastolla kuusi vuotta ennen siirtoaan. Oireet ovat vähentyneet. Enää ei väsytä eikä ääni käheydy, mutta hoitaja on huolissaan osastolle jääneistä työkavereistaan, joista osa oireilee. Hän on kuullut, että hoitajia on tästä syystä siirretty muihin pisteisiin jo vuosia aikaisemmin, mikä on hänestä kummallista, koska sehän ei ongelmaa ratkaise. Vuodeosaston remonttia on suunniteltuja huhujen mukaan vuodelle 2014 tai 2016. Työsuojeluvaltuutetun mukaan osastolle on tulossa uusi ilmastointikone.

Vain 20 % kunnista pystyy korjaamaan pahimmat ongelmakiinteistöt

Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen tekemän kyselyn perusteella kuntien sisäilmaongelmat tulevat pahenemaan, sillä vain viidennes kunnista pystyy hoitamaan vain välitöntä korjausta vaativat haitat. Ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan tulokset ovat huolestuttavia, ja tilanne heikkenee jatkuvasti, sillä valtaosa ei ole selvittänyt kiinteistöjensä kuntoa. Välitön korjaustarve on 1 300 koulussa ja 2000 hoitoalan rakennuksessa. Lähde: STT-juttu useissa lehdissä, esim. Kouvolan Sanomat 5.4.2012.

Eversti: Puolustusvoimissa sama tilanne kuin kouluissa ja päiväkodeissa

kuva: Ari Nakari

Kouvolan Sanomissa oli 27.3.2012 juttu Lappeenrannan Maasotakoulun sisäilmaongelmista. Kuusi tupaa on suljettu Rakuunaeskadroonassa. Maasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Lehto kertoo, että puolustusvoimissa on samanlainen tilanne kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Lähes puolella 120 varusmiehestä on Lappeenrannassa ollut oireilua.

Senaattikiinteistöjen Itä-Suomen kiinteistöpäällikkö Juha Jormanainen sanoo tutkimusten jatkuvan. Kattovedet ohjautuvat väärin, se tiedetään. Myös kahdessa muussa rakennuksessa on todettu ongelmia kosteuden noustessa maasta seinille.

Ilta-Sanomien (8.2.) mukaan yksikkö ei ole lopetettavien joukossa, vaan päin vastoin sitä kasvatetaan.

Heikki Sairanen kirjoittaa Etelä-Saimaan kolumnissaan 30.3. Rakuunamäen ongelmista. Ihminen hengittää ilmaa n. 15 000 litraa päivässä, ja siitä n. 90 % on sisäilmaa. Siitä huolimatta, että armeijassa ollaan paljon ulkona ei ole ihan sama, millaista ilmaa sisätiloissa hengittää. Sairanen kävi paikan päällä haistaen tunkkaisen ja kellarimaisen hajun. Nenä meni tukkoon ja ulkona hän pärski. Häntä käy sääliksi tammikuussa aloittaneet miehet, joista monet on siirretty A-luokasta E-luokkaan, joka tarkoittaa vapautusta palveluksesta määräajaksi.

Koulujen korjauksiin ei panosteta rahallisesti eikä laadullisesti

Turun Cygnaeuksen koulun sisäilmakiista jatkui Turun Sanomien mielipidepalstalla. Suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski kirjoitti 3.3.2012, että Hem och Skola i Åbo -yhdistyi ampui itseään jalkaan ottaessaan sattumanvaraisia näytteitä koulussa ilman perusteellista suunnitelmaa ja tutkimuksia.

"Kaupungin teettämien jatkotutkimusten tulokset valmistuvat maaliskuussa. Niiden pohjalta voidaan hyvin tehdä kaikki tarvittavat johtopäätökset jatkotoimenpiteistä." 

Yhdistyksen puheenjohtaja Lars Nyberg vastasi Alapaattikoskelle 7.3.

"Yhdistys teetti tutkimuksia omilla varoillaan, koska kaupunki ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin. Muiden koulujen, päivä- ja vanhainkotien aktiivien kokemuksista ja vuosien viivytystaisteluista olemme oppineet, että Turun tapa hoitaa sisäilmaongelmia – tutkimuksia, korjauksia ja informointia – ei ole tätä päivää. Turku on vaikka korvasta kiskoen pakotettava hoitamaan asiat paremmin. Jollei valitus AVI:lle ja tutkintapyyntö poliisille riitä, etenemme pidemmälle."

"Systeemiin on saatava muutos. Terveydenvalvonta ja terveystarkastajien määrä on Turussa alibudjetoitu kaupungin kokoon nähden. Myös huoltoon, siivoukseen ja ylläpitoon on satsattava enemmän. Kansallisomaisuutemme rapistuu ja kansamme sairastuu."


Oppilaan äiti Maria Laine puolestaan harmittelee, että, vaikka terveyshaitta oli tiedossa jo yli vuosi sitten, niin silti ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu toteaa, että ”seurataan tilannetta, toimitaan tarvittaessa”. Henkilökunnan oireilu tulkittiin pölystä johtuviksi ja ratkaisuna tähän oli siivouksen tehostaminen.

"Mikään ei ole muuttunut vuoden 2004 jälkeen, jolloin Turku sai huomautuksen lääninhallitukselta vastaavasta vitkuttelusta Pääskyvuoren koulun tapauksessa." 

"Miksei asiaa ole vieläkään käsitelty peruspalvelulautakunnassa? Lautakunta on se taho, jonka kuuluisi vetää kaikki osat yhteen ja muodostaa kokonaiskuva."

YLE uutisoi 7.3., että Kuntaliitto vaatii valtiolta lisää rahaa homekoulujen korjaamiseen. Liiton mukaan noin 100 milj. eurolla korjattaisiin puolet homekouluista, joita on noin tuhat.

YLE uutisoi 9.3., että tuoreen Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa tehdyn Paavo Keron diplomityön perusteella kuntien homekorjauksissa on paljon parantamisen varaa. Kuntabyrokratia on kankeaa ja rahaa tuhlataan.

Arvion mukaan Suomessa on 1300 koulua, joissa on välitön korjaustarve homeen ja kosteuden takia. Korjaukset kuitenkin epäonnistuvat usein. Keron mukaan päätöksenteko ja vastuu töistä on liian hajautettua, ja tieto kulkee huonosti.

”Kunnat syyttävät mielellään rahapulaa, mutta ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot -hanketta vetävä Juhani Pirinen ei tätä niele. 'Joka kunnassa on nostokurki jossain päin ja uutta rakennetaan. Mutta kun on kyse vanhasta, korjaamiseen ei löydykään rahaa. Tämä on selvä arvovalinta.'” Myös säästöjen hakeminen synnyttää lisää virheitä remonteissa, Pirinen kertoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tiedotti 17.3: "Sisäilmakorjausten viivyttely rapauttaa opettajan työterveyden". Puheenjohtaja Olli Luukkainen kehottaa kuntia selvittämään koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ja panostamaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjausten suunnitteluun.

Luukkaisen mukaan läheskään kaikki kunnat eivät kuitenkaan kartoita koulujen ja päiväkotien kuntoa säännöllisesti. Ennakointi ja selkeä listaus korjauskohteista puuttuvat.

Kuntaliiton arvion mukaan kosteus- ja homevaurioita olisi 20-25 %:ssa julkisia rakennuksia, mikä merkitsee jopa tuhatta koulua.

”Sairastelu vie tehokkaita työpäiviä ja pahimmillaan opettajan työkyvyn. On myös tapauksia, joissa sairasteleva opettaja on jäänyt tukijärjestelmien ulkopuolelle. OAJ ajaakin muutosta, jolla sisäilmaoireilevia pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi”

Maan hallituksen on Luukkaisen mielestä otettava korjauksista vastuuta, koska urakka on liian suuri kuntien hoidettavaksi. OAJ aikoo kevään aikana selvittää, kuinka päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmia käsitellään eri puolilla maata.

Etelä-Suomen Sanomissa oli 13.3. juttu sisäilmasta sairastumisesta. Lääkäri Tuula Putus muistuttaa, että yhden ammattitautidiagnoosin saaneen eläke- ja lääkekulut maksavat yhteiskunnalle 6-numeroisen summan. Kokeellista ja epidemiologista tutkimusta löytyy 20 väitöskirjallisen verran. Hän myös muistuttaa, että kaikki sisäilmaraportit ovat julkisia asiakirjoja, joten virkamiehet eivät saa niitä pantata.

Kosteusvauriomikrobien torjunta kemikaaleilla on joskus pahentanut oireita. Myös kuolleet itiöt aiheuttavat oireita, ja kosteus aktivoi ne käsittelyn jälkeenkin. Rakennuksen homeisen osan eristäminen tai kapselointi antaa vain hieman lisää peliaikaa, ehkä 6kk. Myöskään osittainen korjaus tai pintojen remontointi ei riitä. Purkaminen tulee monesti halvemmaksi, Putus sanoo.

Artikkelissa kerrotaan myös lahtelaisesta opettajasta Tuula Nevalasta, joka sairastui työpaikallaan vuonna 1995. Aluksi hänelle määrättiin vain masennus- ja unilääkkeitä. Viivytys ja Työterveyslaitoksen altistuskokeet tekivät hänestä keuhkoinvalidin, joka ei voi ulkoilla kostealla säällä eikä pakkasella. Hän saa oireita myös homeasunnoissa asuvien ihmisten vaatteista, mikä rajoittaa sosiaalista elämää. Hän haluaa kannustaa ihmisiä olemaan sitkeitä hometaistelussa. Opettajan ei kannata jäädä hometyöpaikalle pitkäksi aikaa ja vanhempien kannattaa painostaa päättäjiä toimimaan. Nevala perusti työpaikalla homeille altistuneille Tyhosa ry:n vuonna 2000.

Tuula Putus kirjoittaa blogissaan 17.3., että työnantajan on pakko järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen. Tavoitteena on edistää työntekijän terveyttä tukemalla hänen työkykyään.

”Lapset ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Heidän työ- ja elinympäristössään ilmeneviä riskejä valvovat terveystarkastajat ja eläinlääkärit. Lääkäreitä ei ympäristöterveydenhuollossa ole muualla kuin Helsingin kaupungilla. Eläinlääkärit siis valvovat turkistarhojen, sikaloiden, häkkikanaloiden ja päiväkotilasten olosuhteita.”

Työterveyshuolto siirtää tarvittaessa rakennuksen ongelmien vuoksi sairastuneen työntekijän turvallisempaan työympäristöön, mutta ei ota kantaa samoissa tiloissa olevien lasten riskiin. 

 

”Oirekyselyjä ei tehdä, kliinisiä mittauksia ei tehdä ja tutkimuksia pyytävälle vanhemmalle sanotaan, että allergiatutkimukset ovat epäluotettavia.”

Putus kertoo Työterveyslaitoksen osaamiskeskusjohtajan sanoneen häntä demagogiksi, joka tarkoittaa sanakirjan mukaan kansankiihottajaa.

”No niin kansa. Alkakaapa villiintyä siellä! Vaatikaa työterveyshuollon toimintaperiaatteita lastenne terveyden turvaamiseksi. Kouluissa on 750 000 lasta, päiväkodeissa 260 000, yhteensä yli miljoona kansalaista ja tulevaa veronmaksajaa. Noin 80 %:lla heistä on riittämätön ilmanvaihto oleskelutiloissaan ja vajaa kolmannes altistuu niille kosteusvauriomikrobeille, jotka aiheuttavat ammattitauteja aikuisille.”

Ylen 23.3.2012 Kuuden uutisissa oli juttua Jyväskylän yliopiston sisäilmaongelmista. Alvar Aallon suunnittelema päärakennus on aiheuttanut opiskelijoille oireita, joten tentti järjestettiin elokuvateatterissa, koska tarpeeksi suuria väistötiloja ei ole helppo löytää remontin aikana.

kuva: Kouvolan Sanomat

Kouvolan Sanomissa kerrottiin 28.3.2012 Valkealan kirkonkylän koulusta, jota korjattiin kesällä 2011. Osalla henkilökunnasta oli hengitystieoireita ja kodeista tuli viestiä oppilaiden päänsärystä. Oireilu kuitenkin jatkui korjauksen jälkeen. Homekoira merkkasi pari kohtaa vuodenvaihteessa. Ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen kertoo löydetystä vuotoilmasta ja mahdollisista epäpuhtauksista. Mineraalivillakuiduista ei hänen tietonsa mukaan jää pysyvää haittaa.

Rehtori Kristiina Strömmer kertoo heidän välttävän home-sanan käyttöä, vaan puhuvan "asiallisesti vaan sisäilmaongelmasta". Artikkelin ohessa on mainittu 13 kaupungin ongelmakiinteistöä, lähes kaikki kouluja ja päiväkoteja.

Ammattitautiepäilty jää usein tyhjän päälle

piirros: Päivi Karjalainen

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n Pam-lehden numerossa 3/2012 on juttu siitä, miten turvattomia ovat työpaikallaan sisäilmasta sairastuneet.

Seinäjokelaisessa kauppakeskus Epstorissa työskentelevä myyjä saa astman syksyllä 2010. Työterveyshuollossa havaitaan, että 19 työntekijästä 14 oireilee päivittäin. Kela katkaisee sairausloman ammattitautitutkimusten ollessa kesken, koska myyjä katsotaan yleisesti ottaen työkykyiseksi, vaikka ei senhetkisessä työpaikassaan. Kelan mielestä tauti on alkanut edellisissä työtiloissa. Ammattitautidiagnoosia ei tule. Myyjä putoaa taloudellisesti tyhjän päälle 10 kuukaudeksi. Hän opiskelee nyt uuteen ammattiin, ja pärjää astmalääkityksen avulla, kunhan ei käy homeisissa tiloissa. Hyvinvointiyhteiskunta-sanalle hän nauraa.

Porvoon Sokoksella henkilökunnan oireilu alkoi vuonna 2008. Pääluottamusmiehen mukaan kunnollisia korjauksia ei tehty ajoissa. Useampi työntekijä on irtisanoutunut. Pari työntekijää tutkittiin ammattitaudin varalta, mutta päätös oli kielteinen. Remontti valmistuu vuonna 2014.

Joskus esimiehen vaihtuminen auttaa viivyttelyyn. Työsuojeluviranomaiset antavat toimintaohjeita ja kehotuksia. Joskus yritykset sulkevat itse ovensa, kuten Tokmanni teki Vaasassa. Kiinteistön omistaja ei suostunut korjaamaan kunnolla vaurioita.

Vuonna 2009 tutkittiin 627 henkilöltä homeesta johtuvan ammattitaudin mahdollisuutta. Heistä 132:lla eli 21 %:lla todettiin ammattitauti. Vakuutusyhtiö tukee heidän kuntoutustaan ja uudelleenkoulutusta. Tapaturmaeläke on 85 % palkasta. Loput 495 jäivät epäilyiksi. SAK arvioi, että neljäsosa tällaisista ammattitaudeista on yksityiseltä sektorilta. Työterveyslaitoksen mukaan 10 % ammattitaudeista liittyy homeeseen.

Vakuutusyhtiö Tapiolan ylilääkäri Ilkka Torstila kertoo, että ammattitautidiagnoosi edellyttää vahvaa näyttöä siitä, että oireilu liittyy juuri työpaikkaan. Myös työpaikan kosteusvauriosta ja työntekijän saamasta sairaudesta on oltava selvä näyttö. PAM:n työsuojelusihteeri kertoo, että silloin, kun oirehtijoita on vähän ja hajallaan, on syy-yhteyden osoittaminen todella vaikeaa. Koska todentaminen on niin hidasta, hän ei suosittele jäämään työpaikalle odottamaan, mitä tapahtuu. Uuden työn etsiminen ei tietenkään ole aina helppoa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Harri Alenius kertoo, että kosteusvauriokohteen ja ihmisen oireilun välinen yhteys on yhä epäselvä. Sellaisia raja-arvojakaan ei ole, joiden perusteella voitaisiin sanoa, että rakennus on kiireellisesti korjattava.

Ammattitauti- ja tapaturmalakia uudistetaan juuri. SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo, että ammattitautia vaille jääneiden tilannetta on pohdittu, kuten uudelleentyöllistämisen tukemista.

"Keskimäärin 10-20 % työntekijöistä kokee, että työpaikalla haisee home. Kaiken taustalla on huono rakentaminen ja saneerauksen laiminlyöntiä. Silti harvempi asiantuntija sanoo, että rakentajilla ja rakennuttajilla on peiliin katsomisen paikka."

Dokumentti: "Sienet ovat elämän ja kuoleman rajapinta"

JIM D -dokumentti Sienisatoa on vielä muutaman tunnin katsottavissa netissä, mutta se näkyy löytyvän myös Youtubesta. Ohjelma on peräisin amerikkalaiselta History-kanavalta ja sarjan nimi on Modern Marvels, jossa tutkitaan, miten tiede ja teknologia vaikuttavat nyky-yhteiskunnassa. Mold & Fungus -jakso on vuodelta 2008. Tällaisten viihteellistettyjen dokumenttien raflaavasta maineesta huolimatta yksi jos toinenkin ohjelmasta poimittu alla oleva lause lienee totta USA-keskeisyys muistaen.

-sienien valtakunnassa on yli miljoona lajia
-jokaisessa ihmisessä on n. 100 sienilajia
-hiiva, sienet ja home tunnetuimpia
-yli 25 milj. amerikkalaista saa allergisia oireita homeesta [ilmeisesti USA:ssa allergiamekanismi suositumpi oletus/yleisempi ilmiö]. ”Joka vuosi ihmisiä kuolee liiallisen altistuksen takia.”
-hometorjuntaan kuluu 3 mrd. euroa vuodessa USA:ssa
-saneerausosiossa mainittiin rakenteiden puhdistamisessa hiekkapuhallus ja kuivajääpuhallus
-home puolustautuu tuottamalla myrkkyjä
-ihmiset reagoivat homeisiin eri tavoin, lapset ja vanhukset ovat herkimpiä
-menestyäkseen home tarvitsee mitä tahansa eloperäistä ainetta ja vettä

-85 % kasveista elää symbioottisessa suhteessa sienten kanssa
-sienirihmasto hajottaa lehtiä mullaksi, josta puut saavat ravintoa, sienirihmastoa on kaikkialla aluskasvillisuuden alla
-maailman suurin eliö on sienirihmasto, sijaitsee Oregonissa, 890 hehtaaria, 2 000 vuottta vanha, tärkeä ekosysteemille

-home tuhoaa viljelyksiä
-sienten tapaa taistella toisiaan vastaan pyritään hyödyntämään kehittämällä biologisia torjunta-aineita sienistä, sieniä käytetään myös hyönteisten torjuntaan
-termiitit aiheuttavat asutusalueilla 2 mrd. euron vahingot
-hyönteisiin vaikuttavat sienet ovat ainutlaatuisia, ne tunkeutuvat hyönteisen kitiinikuoren läpi, syövät hyönteisen ja laskevat siihen itiöitä

-Tempeh on ruokalaji, joka tehdään homehduttamalla soijapapuja oikeissa olosuhteissa Rhizopus oligosporus -sienen avulla. Tempehiä on syöty Indonesiassa 1 000 vuotta, levisi Amerikkaan 50-luvulla.
-Englannissa keksittiin jättää pavut pois kehittämällä mykoproteiinituote, Quorn, jota kulutetaan Briteissä 500 000 ateriaa päivässä,
-myrkyllisen sienen syömisen jälkeen oireet voivat tulla vasta 12 tunnin tai jopa 2 viikon päästä, kuten Puolassa 50-luvulla, jolloin 11 ihmistä kuoli pienessä puolalaiskylässä ja 100 sairastui.
-muskariinia sisältävää punakärpässieniä on käytetty päihteenä jo vuosituhansia sitten, synteettisesti valmistettua psilosybiinia on käytetty USA:ssa syöpäpotilaiden ahdistuksen lievittämiseen.

-75 % amerikkalaisista kärsii jollain tavalla jalkasienestä
-opportunistinen sieni-infektio on vakavampi invaasio, jota tutkitaan LA:n Bio Med -instituutissa.
-ihmiskehossa on Candida-sivun sieniä (iho, suu, suolisto), jotka ovat osa ihmisen luontaista   bakteerikantaa. Jos jokin tappaa bakteerikannan, kuten antibiootit, sienikasvusto voi lisääntyä, ja jos vastustuskyky on heikko, seurauksena voi olla vakavampi tulehdus.
-Opportunistiset sieni-infektiot ilmestyivät 50 vuotta sitten. Ne muuttuivat antibioottien, vatsaleikkausten ja kemoterapian yleistyessä. Ne muuttavat kehon kemiallista koostumusta lisäten sienikasvustoa.
-Candida kiinnittyy kudokseen ja leviää veren mukana koko kehoon. Tulehdus voi aiheuttaa kipua, kuumetta, näön menetystä, keuhkokuumetta ja jopa kuoleman.

-Ensimmäinen antibiootti keksittiin vahingossa Penicilliumista. ”Lääke on pelastanut miljoonia ihmisiä.”
-Montanan yliopiston tutkija Gary Strobel on etsinyt sienikasvustoja 20 vuoden ajan yli 80 maasta. He yrittävät eristää sienilajeja, kasvattaa niitä ja keksiä niistä tuotteita, joita hyödynnetään lääkkeissä, ympäristön puhdistusaineissa ja energiantuotannossa. Jotkut sienet valmistavat dieselin ainesosia.
-Trichoderma reesei keksittiin 40-luvulla, jolloin sen havaittiin hajottavan sodassa telttakankaita käyttämällä selluloosaa ravinnoksi. Kehitystyössä nopeutetaan selluloosan hajoamista sokereiksi, josta on helppo tehdä etanolia. Haasteena on tarpeeksi suurien määrien tuottaminen.

-”Kaikista meistä tulee sienirihmastoa kuoltuamme sienten hajottaessa ruumiimme”

Vanhan talon haju kertoo aina ongelmista

Aamulehdessä on tänään 23.1.2012 juttu, jossa kerrotaan, miten kotinsa kuntoa tarkkailemalla voi estää kosteusvaurion syntymisen. Arviolta yli puolessa ilmanvaihtojärjestelmistä on ongelmia toimivuudessa. Ilmanvaihtoventtiilit tulee puhdistaa ja suodattimet vaihtaa 2-4 kertaa vuodessa. Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda raikasta hengitysilmaa, poistaa ilman epäpuhtauksia, kuten kosteutta, hajuja, kemiallisia yhdisteitä ja mikrobien tuottamia kaasuja ja itiöitä. ”Usein ongelma on siinä, että ei osata kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan -ilmanvaihtoa”.

Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo alan tutkijoiden arvioivan, että jopa joka toisessa rakennuksessa törmätään eriasteisiin ongelmiin. Lääkäri ja tutkija Tuula Putus kertoo, että sairastuneita leimataan yhä hulluiksi. Jos oireileva ”lähtee kotoa matkalle ja paranee kuin taikaiskusta, on syytä epäillä, että kotoa löytyy jotakin”.

Vesiputkien ympärillä olevien mahdollisten laattojen koputtelu voi paljastaa rakenteissa olevan kosteuden. Jos laatat ovat irti, se on merkki ongelmasta. Märkätiloissa muovimattojen saumat nauravat, jos niiden alle on päässyt kosteutta. Laattojen saumojen tummentuminen ja lohkeilu on myös epäilyttävää. Omakotitalon kohdalla perustukset ja sokkeli kannattaa pitää vapaana kasveista, jotka vaikeuttavat keväällä sulamisvesien poistumista. Jos kotona on outo haju, jotakin on pielessä, sillä ”ei ole olemassa vanhan talon nostalgista hajua”.

Korjausvelkaa on jopa 50 miljardia euroa

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa oli 27.12. juttua ilmastoinnin sulkemisesta yöksi. Esimerkiksi kouluissa ilmastointi suljetaan säästösyistä, kertoo talotekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta. Ilmanvaihto kuluttaa yleensä kolmanneksen julkisen rakennuksen energiasta. Sähkökatkosten aikana ilmanvaihto ei tietenkään toimi, mistä on haittaa käyttäjille. Myös rakennus tarvitsee ilmanvaihtoa, jotta kosteuspitoisuus ei kasva liian suureksi. Vuosikausia ilmanvaihdon pitäminen pois päältä öisin ei vaikuta merkittävästi rakennuksiin, mutta painesuhteisiin se vaikuttaa siten, että alipaineisuus voi lisääntyä ja korvausilmaa voi tulla vääristä paikoista, jolloin haitallisten aineiden määrä sisäilmassa voi lisääntyä.

Pelkän poistoilman pitämisestä päällä jatkuvasti voi seurata ongelmia, jos korvausilma tulee esim. alapohjasta ja maaperästä. Ilman pitäisi vaihtua kahden tunnin aikana kokonaan sisätilassa. Ilman laatu ei ole laitteiden mennessä päälle aamulla heti hyvä, joten jos tunkkaisuutta haistaa töihin tullessa, tulisi ilmastoinnin mennä aikaisemmin päälle, Pentti kertoo.

Professori Tuula Putuksen mukaan ilmanvaihdon pitäminen kiinni öisin voi olla haitallinen vaurioituneissa rakennuksissa. Esimerkiksi huonosti eristettyihin kylmiin ilmanvaihtokanaviin voi tiivistyä kosteutta, joka pöllähtää sisäilmaan, kun laitteet käynnistetään. Putus viittaa prof. Olli Seppäsen tutkimukseen, jonka mukaan huono sisäilma tuottaa yhtä paljon kustannuksia kuin rakennusten lämmittäminen. Putus arvelee, että ilmanvaihdon tehojen pienentäminen on parempi vaihtoehto kuin kokonaan sammuttaminen. Sairaaloissa tämäkään ei ole kuitenkaan järkevää. Huono sisäilma saa ihmiset lisäksi avaamaan ikkunoita, mikä haaskaa entisestään energiaa, joten siinäkin mielessä parempi olisi pitää ilmastointi päällä vuorokauden ympäri. Tuoreita luotettavia arvioita sisäilmaongelmien valtakunnallisista kustannuksista ei ole.

Pentin mukaan kosteustekniset riskit voivat lisääntyä energiansäästörakentamisessa.

Kosteus- ja hometalkoiden päällikkö Juhani Pirinen kirjoittaa 28.12.2012 HS:n Vieraskynä-palstalla, että:

-yli puolet Suomen kansallisomaisuudesta on kiinni rakennuksissa

-rakennusten korjausvelka on mittava, 30-50 miljardia euroa, määrä kasvaa koko ajan.

-kosteus- ja homevauriot ovat hyvin yleisiä.

-huonon sisäilman aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Suomen kaikkien rakennusten vuosittaiset lämmityskustannukset ovat yhtä suuret.

”Välitön korjaustarve on noin 250 000 pientalossa, 8 000 kerrostalossa, 1 300 koulussa ja noin 15 prosentissa hoitoalan rakennusten pinta-alasta.”

-on aivan turha haaveilla työurien pidentämisestä, jos työolot eivät tue työssä viihtymistä tai jos homeelle altistutaan jo lapsesta lähtien.

-laadun vaatimisen ja vaalimisen pitäisi olla itsestään selvää jokaisessa vaiheessa talon suunnittelusta sen käyttöön ja huoltoon asti.

-kuntien pitää uskaltaa valita uuden jäähallin rakentamisen ja homekoulun korjaamisen välillä. Vastaavasti terveydenhuollossa on opittava tunnistamaan kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet

-kosteus- ja hometalkoiden budjetti on 3,4 miljoonaa euroa, joten korjauvelkaa summalla ei kuitata, vaan tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja ja menetelmiä, joilla rakennuksia huolletaan ja kunnostetaan vastedes paremmin.

”Home- ja sisäilmaongelmat on taltutettava tai edessä on kansallinen katastrofi.”

Kuntien korjausvelka vain kasvaa

Vartti-lehdessä oli 2.11.2011 juttua homepakolaisista ja homekouluista. Sairaanhoitaja ja sisäilma-aktiivi Birgitta Myllymäen mukaan käytännössä jokaisessa koulussa on jonkinlaista sisäilmaongelmaa. Mikä koulu voi julistaa, että meillä hengitetään puhdasta sisäilmaa, Myllymäki kysyy. Vuonna 2011 Helsinki korjaa ongelmakouluja 60 milj. eurolla.

HYKS:n infektiotautien klinikan entinen ylilääkäri Ville Valtonen on erittäin huolissaan sisäilmalle altistuvista ihmisistä. Vasta viime vuosina on alettu oivaltaa, että kosteusvauriot voivat aiheuttaa monenlaisia sairauksia, kuten astmaa, reumaa tai neurologisia sairauksia. Nuorina altistuneet reagoivat herkemmin aikuisena. Valtonen arvelee, että kosteusvauriot voivat olla yksi syy sille, miksi tyypin 1 diabetes on viisinkertaistunut ja astmat ja ihottumat lisääntyneet.

Helsingin opetusviraston työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen sanoo, että lapsensa voi laittaa huoletta kouluun, koska mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi ( ... toim. huom.).

Artikkelin kirjoittanut Janne Metso kirjoittaa 3.11.2011 Metro-lehden kolumnissaan, että suomalainen systeemi on tehty ihmisen hyväksi, mutta jos joku on aikaansa edellä kuten homepakolaiset, systeemi kääntyy ihmistä vastaan. Rasismimme on saavuttanut tason 2.0: Sairasta maassa maan tavalla tai mene maasta pois, Metso kuvailee.

Helsingin Sanomat kirjoitti 30.10., että kunnat eivät korjaa homekoulujaan viipymättä vaan usein vasta vuosien jahkaamisen jälkeen, ja valtio leikkaa ensi vuonna koulujen homeremonttitukea. Remonttia vaativa sisäilmaongelma on arviosta riippuen 30-50 prosentissa kouluista ja päiväkodeista. Kuntiakaan ei voi päästää vastuusta. ”Jäähalleihin ja jalkapallokenttiin löytyy kummasti rahaa, vaikka homeremontit seisovat.”

”Organisaatiot, joiden pitäisi tyynnyttää kansalaisia, eivät hoida tehtäviään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii kansalaisten terveydestä, mutta siltä on ollut turha odottaa huolestuneita kannanottoja homekouluissa istuvien oppilaiden puolesta. Miksi? Työterveyslaitos (TTL) tekee tutkimustyötä, mutta on ollut kovin hiljaa opettajien sairastumisista. Miksi?”

Helsingin Sanomat kirjoitti 5.11.2011 laman ja leikkausten viivästyttävän koulukorjauksia.

Vihdin Nummelanharjun koulun vanhaa puolta yritetään pitää käyttökelpoisena ylipaineistusputken avulla. Koulun opinto-ohjaaja laittaisi koko rakennuksen maan tasalle. Oppilaat kertovat, että tiloissa tulee päänsärkyä ja silmät vuotavat. Syksyn aikana neljä seiskaluokkaista on vaihtanut oireiden takia koulua. Liikuntasali on kokonaan suljettu. Opinto-ohjaaja kertoo taas yhden äidin soittaneen lapsensa valinnaisaineen vaihtamisesta, kun vanhalla puolella tulee oireita.

Vihdin teknisen toimen johtaja sanoo, että suuri osa koulurakennuksista on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia ja monet peruskorjauskunnossa. Homekorjausbudjetin kutistuessa kukaan ei tiedä Nummelanharjun koulun kohtaloa. Monelle kunnalle valtionavustusten romahdus tietää katastrofia, johtaja sanoo.

VTT:n tutkimuksen mukaan kuntien omistamissa rakennuksissa on yli 5 mrd:n euron arvosta korjausvelkaa. Koulujen osuus tästä on reilu kolmannes. Korjausvelkaa kartoittanut Harri Isoniemi Trellum Consultingista kertoo, ettei nykyinen investointitahti riitä velan kiinnikuromiseen. Kanta rapistuu, hän sanoo.

"Lähes kaikissa sairaaloissa on jonkinasteinen sisäilmaongelma"

MTV3:n Seitsemän uutissa oli 1.11.2011 juttua sairaaloiden sisäilmaongelmista. Lähes kaikissa sairaaloissa on jonkinasteinen sisäilmaongelma. Työterveyslaitoksen kartoituksen perusteella 15 % keskussairaaloiden pinta-aloista vaatisi korjausta ja 20 %:lle pohjapinta-aloista pitäisi tehdä kuntokartoitus. Suomen sairaalaverkosto on vanha: se on rakennettu pääosin 1950- ja 60-luvuilla.

TTL on arvioinut,että peruskorjauksiin uppoaisi lähes 500 miljoonaa euroa. Rahan lisäksi sairaalaremontit vaativat erityistä ammattitaitoa eikä osaamista ole Suomessa riittävästi, teemajohtaja Reijula sanoo. Toisaalta Reijulan mukaan vaurioita korjataan sitä mukaan kun niitä huomataan.

Osaamisen puute näkyy siinäkin, että kosteus- ja homeongelmia on uusissakin rakennuksissa.

sairastuneen hoitajan lääkkeitä

Suomi Express sai hätääntyneen yhteydenoton Keski-Suomen keskussairaalasta. Vastasyntyneiden osasto on luokiteltu korkeimpaan riskiluokkaan. Sairaanhoitaja Kaija Vainio ei voi edes käydä osastolla, jossa työskentely vei hänen terveytensä vaikean astman myötä. Äskettäin hän oli tutkimuksissa sairaalassa, mutta tunnin päästä hänet passitettiin pois tiloista pahojen oireiden takia. Remontin jälkeen tehty työkokeilu ei onnistunut. Sairaalan johtajaylilääkäri Markku Voutilainen sanoo, että vuosien varrella tehdyt remontit ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Vainio peräänkuuluttaa työnantajan vastuuta, ettei hänenkaltaisiaan tapauksia tulisi lisää.

Synnytysosaston 40 hoitajasta suurimmalla osalla on hengitystieongelmia. Moni tekee töitä lääkkeiden voimin. Hoitaja kertoo heidän tilanteensa olevan ”aika finaalissa”. Uusiin tiloihin pääsy on peruttu jo pariin kertaan. Kansan Uutisten mukaan ensimmäiset tiedot hoitajien oireilusta ovat 5 vuoden takaa.

Tutkittua tietoa siitä ei ole, miten huono ilma vaikuttaa keskosiin. Haastatellut äidit sanovat miettineensä asiaa. Osa vanhemmista on joutunut vähentämään vierailuja vauvansa luona, koska oirehtivat tiloissa itse.

Keski-Suomen Keskussairaalan tehyläiset työntekijät marssivat ulos 1.11.2011. "Ammattiosaston edustajien mukaan sisäilmaongelmia on jo vuosia hoidettu huonosti". Uudisrakennuksiin ja remontteihin on käytetty 30 vuoden aikana 210 miljoonaa euroa. Synnytyssalien ja vastasyntyneiden teho-osaston väistötilat valmistuvat sairaanhoitopiirin mukaan n. puolessa vuodessa.

Urpilainen kyselytunnilla: Vanhempien vaadittava korvaavat tilat korjauksen ajaksi

Eduskunnan kyselytunnilla 27.10.2011 puhuttiin homeongelmaisista rakennuksista, kuten kouluista.

Kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.) totesi Suomessa olevan erittäin paljon julkisia homerakennuksia. Kolmannes kouluista on homeessa. TTL:n selvitys vuodelta 2008 kertoo, että 75 000 oppilasta ja 10 000 opettajaa on vaarassa sairastua sisäilmaongelmien takia. Eikö hallitus ole tiedostanut ongelmaa, kun korjausmäärärahaa leikattiin 36 miljoonasta 5 miljoonaan euroon, Mäkipää kysyi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson vastasi homeongelmien olevan kestoaihe. Asia on vakava ja jaamme huolen, hän sanoi. Gustafsson huomautti, että edustajilla on mahdollisuus tehdä korjausehdotuksia budjettiin. ”Vaikeasta taloustilanteesta johtuen määrärahoja on jouduttu supistamaan”.

Mäkipään mukaan 16 vuoden aikana on esitetty yli 150 aloitetta, ja silti ollaan yhä samassa tilanteessa. Lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön. Lapset ovat saaneet monessa tapauksessa elinikäisen sairauden homemyrkyistä. Homeongelmien on arvioitu aiheuttavan terveydenhuoltojärjestelmään yli 200 milj. euron vuosikustannukset, Mäkipää huomautti.

Gustafsson viittasi tarkastusvaliokunnan päätökseen selvittää ongelmaa.

Inkeri Kerola (kesk.) huomautti, että asiaa on ennenkin selvitetty. Hän korosti ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Mitä 5 miljoonalla saa, hän kysyi.

Gustafsson toi esiin sen seikan, ettei nousukaudella puututtu tarpeeksi ongelmiin. Eduskunta on aina ollut yksimielinen siinä, että rahaa on lisätty budjettiin, hän muistutti.

Asuntoministeri Krista Kiuru kertoi heidän auttavan pienellä potillaan kotitalouksia, joilla on ongelma talossaan. Kiuru uskoi energiatehokkuuden lisäämiseen liittyvien määräysten tuovan parannusta. Peruskorjaukseen tulee lisää regulaatiota ja ohjeistukset, hän sanoi. ”Nyt nämä asiat pannaan kuntoon. Se on ainakin parempi kun ei mitään.”

Edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) toi esiin, että oman omistuksen sijaan kunnissa on käytössä elinkaarimalli. Kunnat tekevät jopa 25 vuoden vuokrasopimuksia tiloista kiinteistösijoittajien kanssa. ”On väitetty, että kun menee vuokralaiseksi, laatu olisi parempaa.” Jos omistaja on julkinen, miten laatu voi olla huonompaa, Ruohonen-Lerner kysyi. Hän kysyi myös vastuuajoista, että voisiko niitä lisätä rakennusliikkeille.

Kiuru vastasi, että Suomessa laki on kaikille sama rakennusmääräyksissäkin. Epäkohdista pitää ottaa yhteys meihin, hän sanoi.

Edustaja Raija Vahasalo (kok.) halusi tietää, mitä hometalkoot-hankkeelle kuuluu. Kysymys ei ole hänen mukaansa vain rahasta, vaan koko ketjusta, suunnittelusta lähtien. Kiuru vastasi, että tarvitaan enemmän neuvontaa, ohjausta ja tukea. Tehty virheitä rakentamismääräyksissä. Hinta on kova yksilöille, jotka joutuvat seuraukset kantamaan, Kiuru harmitteli.

Edustaja Jan Vapaavuori (kok.) sanoi, että tuhansia julkisia rakennuksia ja satojatuhansia pientaloja ja kerrostaloja on ongelmissa, jotka eivät ole riippuvaisia rakentamismääräyksistä, vaan rakennusvirheet, suunnitteluvirheet, käyttövirheet muodostavat kukin yhden kolmanneksen ongelmasta. Vapaavuori kysyi, onko tarkoitus kiinnittää erityishuomiota niihin rakennuksiin, joissa ollaan erityisen hädänalaisessa asemassa, kuten kouluissa, sairaaloissa, kasarmeilla ja vankiloissa. Hänkin halusi tietää, mitä hometalkoille kuuluu.

Kiuru vastasi, että talkoot jatkuvat. ”Määrärahamme ovat valitettavasti alenemaan päin”. Meidän on pakko olla mukana neuvomassa ja tukemassa talkoissa, hän sanoi Ei unohdeta niitä, jotka kamppailevat, ministeri totesi.

Edustaja Mirja Vehkaperä (kesk.) sanoi, ettei toivotalkoilla saada koulujen ongelmia kuriin. Hallitus on toivoton ongelman edessä. Turvallinen työympäristö kuuluu myös opetushenkilökunnalle, hän sanoi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi työskennelleensä itse ongelmakoulussa. Hallituksen budjettiesityksessä on osoitettu 56 miljoonaa, jolla saadaan 720:lle oppilaalle joko uudet tilat tai peruskorjattua vanhat, vaikka sekään ei ole riittävästi. Valtio ottaa 7 mrd. euroa velkaa ensi vuonna, hän muistutti. ”Emme voi enempää käyttää niin tärkeään hankkeeseen”, hän harmitteli.

Gustafsson: ”Myös kunnilla on vastuunsa. Meillä on kuntia, joilla on varaa pririsoida remonttikohteita. Pitää tarkastella rinnan kuntien ja valtion voimavaroja.”

Edustaja Tuija Brax (vihr.) kertoi heidän tehneen kesällä 2011 esiselvitystä, jonka perusteella alan koulutus rakentamispuolella on todella laiminlyöty. Myös uusissa rakennuksissa ja vasta remontoiduissa on saman tien kosteusvaurioita. Mitä aiotte tehdä, että koulutuksessa olisi edes perusmoduli näistä asioista, hän tiedusteli.

Gustafsson: Osa ongelmista liittyy ulkomaisen työvoiman käyttöön. Korostaisin valvonnan merkitystä. Nyt päästetään läpi laadutonta.

Kiuru: Kovin paljon ovat rakentamismääräykset muuttumassa. Ollaan tulossa asiaan ensi vuoden puolella, kun tiedetään mitä halutaan. Muutoksiin ollaan varauduttu ja otetaan huoli vakavasti, hän vakuutti.

Mäkipää kysyi vielä, että ”Mitä vastaatte tuhansille vanhemmille, jotka joutuvat laittamaan lapsensa kouluihin, jotka tiedetään jopa hengelle vaaralliseksi. Onko lakko ainoa vaihtoehto? Entä ilmansuodattimien terveellisyys. Kuka on vastuussa, jos lapset sairastuvat elinikäiseen sairauteen?”

Urpilainen: ”Vanhempien on vaadittava korvaavat tilat korjauksen ajaksi. Mitä tulee eduskunnan päätösvaltaan, teidän käsissänne on ensi vuoden talousarvio.”

Missä on maanpuolustus jo läsnä olevan uhkan kohdalla?

Markku Espo kirjoittaa Kouvolan Sanomien kolumnissaan 27.10.2011 otsikolla "Home ei talkoilla häviä". Hänen mukaansa iso ongelma on saatu aikaan vähän kerrallaan pienilläkin teoilla ja tekemättä jättämisillä. Rakennusvirheet voivat tulla ilmi vasta vuosien jälkeen, ja vastuuketjut katkeavat liian nopeasti. Rahan ei pitäisi olla ongelma, koska julkisen vallan keskeisimpiä tehtäviä on suojella kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Jotakin on vireillä, kuten Kosteus- ja hometalkoot. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää ongelman laajuutta ja syy-seuraus-suhteita. Myös harmaasta taloudesta ja valtion omistajaohjauksen valvonnasta on teetetty selvitykset. Seurasiko niistä tehokkaita päätöksiä, Espo kysyy.

Sisäilmaongelmien aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu 3 mrd. euroa, mikä on samaa luokkaa kuin puolustusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista. Maanpuolustuksen strategiat ja uhkakuvat perustuvat epätodennäköisiin uhkakuviin, kun taas sisäilmaongelmat ovat joka päivä läsnä, joten niitä pitäisi torjua kovemmin paukuin, Espo huomauttaa.

Sairastuneet tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa otettiin kantaa 15.10.2011 julkisten ongelmarakennusten kestämättömään tilanteeseen.

"Työterveyslaitos laski vuonna 2008, että 75 000 oppilasta ja 10 000 aikuista oli vaarassa saada terveyshaittoja huonon sisäilman vuoksi kouluissa, joissa heidän on pakko opiskella tai opettaa."

Pääkirjoituksen mukaan lisää homeongelmista kärsiviä rakennuksia löytyy jatkuvasti. Home on ongelma myös sairaaloissa, päiväkodeissa, vanhusten hoitolaitoksissa ja virastotaloissa.

"Lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan lapsille terveellisen kasvuympäristön. Työsuojelulaissa todetaan, että työntekijöillä on oikeus tiloihin, joissa terveys ei vaarannu."

Homerakennusten korjausten viivyttely on erittäin lyhytnäköistä säästämistä. Lapsuudessa tai parhaassa työiässä sairastuvat ihmiset tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi – tosin vasta seuraavan tai sitä seuraavan hallituksen aikana.

Homevaurioisten rakennusten korjaamiseen ryhdytään kunnissa valitusten äänekkyyden perusteella. Lehden mielestä kuntien pitäisikin ottaa käyttöön auton vuosihuollon kaltainen tarkastus kiinteistöille.

Kasviseinä vähensi mikrobien ja orgaanisten yhdisteiden määrää

kuva: Fresh Effect

Helsingin Sanomissa oli 26.9.2011 juttu luultavasti tutun kasviseinän tuomasta avusta jyväskyläläisessä koulussa. Kun koulu alkoi tänä syksynä, opettajan oireet palasivat. Ilmeni, että seinän tuuletuskoneisto, joka puhaltaa huoneilmaa myös kasvien juuriston läpi, oli hajonnut. Opettaja ei usko, että viherseinät voisivat ratkaista kaikkia sisäilman ongelmia kouluissa. Ne korjataan remontilla, hän sanoo.

Ulkopuolisen laboratorion mukaan Luonetjärven koululla sekä mikrobien että orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ilmassa vähenivät Fresh Effectin kasviseinän asentamisen jälkeen.

”Noin 5 000 euroa maksavia seiniä on tilattu Helsingin Kulosaaren yhteiskouluun, ja Lappeenrantaan vihreää kampusta suunnitteleva toimisto ehdottaa seiniä teknillisen yliopiston tiloihin.”

Artikkelin ohessa kerrotaan, että ”Arviolta joka seitsemäs suomalainen altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille.” Jopa joka toisessa rakennuksessa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta, ja arviolta 15-20 %:ssa rakennuksista home uhkaa käyttäjien terveyttä. Useiden arvioiden mukaan huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa yhteensä yli kolme mrd. euroa vuodessa.

Fresh Effectin sivuilla tarkennetaan HS:n artikkelia. Kyse ei ole yrityksen mukaan niinkään kasvien tuottamasta hapesta tai kasvin lehtien epäpuhtauksien poistokyvystä, vaan siitä, että juuriston mikrobit hajottavat sisäilman vocceja ravinnoksi kasveille.

(Mielenkiintoista on, että Luonetjärven koulun sivuilla kerrotaan, että viime vuoden mittauksessa koulun VOC-arvot olivat normaalit. Silti kasviseinästä on ollut näemmä hyötyä.)

Yrityksen sivuilla mainitaan myös, että viherseinät kosteuttavat huoneilmaa erityisesti talvella, mikä auttaa erityisesti henkilöitä, joilla on toistuvaa flunssaa.

Fresh Effect kysyy verkkosivuillaan vinkkejä uusista tutkimuskohteista. No, homekouluista ei luulisi tulevan pulaa.

Suomalaisten asuntojen taso ja pientalon ostajan vakuutusturva

Taloussanomat kirjoitti 23.2.2011 suomalaisten asuntojen olevan EU:n huippua, mitä tulee kuivuuteen, valoisuuteen ja väljyyteen Eurostatin vertailun perusteella.

"Suomalaiskodeissa on vähemmän kattovuotoja ja muita kosteusongelmia kuin missään muussa vertailun maassa, sillä se on ongelma alle viidessä prosentissa asunnoista." Sisävessat ja suihkut ovat sen sijaan muissa Länsi-Euroopan maissa yleisempiä.
 
Jutun mukaan Suomessa liki puolet asuu omakotitaloissa ja kolmasosa kerrostaloasunnossa. Hometalkoiden toimenpideohjelmaan on poimittu ongelman laajuutta koskevia lukuja. Kerrostaloja on 56 000, joista 20-60 % on kosteusvaurioitunut joiltain osin. Erillisiä pientaloja Suomessa on n. miljoona, ja  eri arvioiden mukaan 30-80 %:ssa näistä on kosteusvaurio, ja 25 %:ssa on välitöntä korjaustarvetta. Ne ovat siis vain suuntaa antavia lukuja.

Talsan jutusta voi ehkä lähinnä päätellä, että muualla Euroopassa on vielä huonompi rakennustaso. Toisaalta me vietämme enemmän aikaa ikkunat kiinni pullotaloissamme. Terveyden kannalta modernit rakennusmateriaalit ja kosteusongelmat yhdistettynä huonoon ilmanvaihtoon antaa tuskin aihetta ylpeilylle.

Kosteus- ja hometalkoiden teettämän selvityksen mukaan muissa Pohjoismaissa talon ostajan tilanne on vakuutusten osalta parempi kuin Suomessa. Myös myyjä joutuu ottamaan Suomessa suuremman riskin. Suomessa 2 %:ssa talokaupoista on otettu vakuutus, Tanskassa 90 %:ssa, Norjassa 70 %:ssa ja Ruotsissa 35 %:ssa. Tanskassa omistajanvaihdosvakuutus suojaa sekä myyjää että ostajaa, ja kattaa mahdolliset piilevät viat ja puutteet. Se on ainoa Pohjoismaa, jossa kiinteistökaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta säädellään asetuksilla ja tarkastus tehdäänkin 99 %:ssa talokaupoista. Vain Suomessa ei ole edes tarjolla talon piilovirheiden varalta otettavia vakuutuksia ostajalle. 

EDIT:

Ilta-Sanomissa on 5.5.2011 juttu, jonka mukaan Huoneistokeskus tarjoaa palvelua, joka pienentää omakotitalon myyjän vastuuta talon huonosta kunnosta. Palvelun saa, kun maksaa Huoneistokeskukselle 6,675 %:n palkkion omakotitalon myyntihinnasta.

Joka neljäs omakotitalo on kosteus- tai homevaurioinen

Ympäristöministeriön Hometalkoot-hankkeen mukaan joka neljäs omakotitalo vaatisi pikaista korjausta homeongelmien takia. Oikeusriitoja on vireillä satoja, mutta ongelmana on, ettei tuomioistuimissa ole rakennusasioihin erikoistuneita tuomareita. (Helsingin Sanomat 15.1.2011 "Home työllistää oikeuslaitosta".)

Olivia-lehdessä nro 2/2011 on juttu Korpelan perheestä, joka alkoi sairastella asuttuaan puoli vuotta uudessa talossaan. Ensin tuli 2-vuotiaalle kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Äiti sai ihottumaa ja kurkkukipua; isä yski 4 kylkiluuta murtumiin asti. Vauva sen sijaan ei saanut yhtä pahoja oireita. Kaksivuotiaan sairastelu loppui aina sairaalassa, mutta palasi kotona. Homearvailut olivat aluksi pelkkä vitsi.

Lopulta perhe havaitsi muutaman vuoden ikäisen talonsa kylpyhuoneen seinässä hiusmurtumia. Tutkimuksissa kosteutta löytyi useasta huoneesta: koko talon pohja oli märkä. Soran sijaan pohjassa oli pehmeää hiekkaa! Remontointi olisi maksanut lähes uuden talon verran. Terveystarkastaja kertoi talon olevan asumiskelvoton, mutta ei suostunut kirjoittamaan sitä paperille, koska tunsi myyjät (!). Perhe ei saanut tarvittavaa lainaa eikä sosiaalitoimi auttanut heitä, koska heillä oli omaisuutta. Talon rakentanut myyjä ei suostunut purkamaan kauppaa. Asia vietiin oikeuteen ja perhe hakeutui velkajärjestelyyn, mutta oikeudenkäyntiä piti odottaa vuosia.

Korpelat saivat pettyä ihmisiin moneen otteeseen. Juorujen mukaan he olisivat itse kastelleet perustuksia. Monet ystävät katosivat, koska eivät jaksaneet kuunnella heidän huoliaan. Lopulta perhe sai pienen vuokra-asunnon ja luopui lähes kaikista homeen saastuttamista tavaroistaan. Hulluksi ja kunniattomaksi haukuttu äiti alkoi itsekin epäillä itseään. Oikeus kuitenkin päätti heidän olleen oikeassa, mutta myyjä valitti hoviin. Perhe voitti toisen kerran: koko prosessiin meni 5 vuotta. Korvauksia he eivät saaneet varattomiksi todetuilta myyjiltä. Talo myytiin siten, että ostajalle tehtiin selväksi sen homeisuus. Talo on ollut myynnissä sittemmin tuplahintaan. Perheenäiti ei välitä laskea, kuinka paljon heiltä on mennyt rahaa mm. tutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin.

Koettelemus sai Korpelat arvostamaan enemmän läheisiään ja elämän pieniä hyviä hetkiä. Luottamus ihmisiinkin palautui vähitellen. He rakensivat seuraavan kotinsa itse, rossipohjalla. Äidille hometalo jätti pysyviä oireita, hajusteyliherkkyyden ja herkkyyden homepölylle. Hän oli mukana kirjoittamassa Tammen julkaisemaa Homehelvetti-kirjaa.

Myös Me Naiset -lehdessä nro 10/2011 on juttu "Home söi omaisuuden", joka kertoo hometalon ostaneesta perheestä. Tässäkin perheessä oli 2-vuotias, joka alkoi jo 4 päivää sisäänmuuton jälkeen yskiä ja itkeä tukkoisuuttaan.

Paritalon seinäelementit olivat kastuneet rakennusvaiheessa 90-luvulla. Homekoira haukkui jokaisessa huoneessa homeen merkiksi, minkä rakennusinsinööri omassa tutkimuksessaan vahvisti. Perhe oli jo ehtinyt hankkia uusia huonekaluja ja pintaremonttitarvikkeita. Heillä on myös tuhansien eurojen edestä hometalon saastuttamia nuottikirjoja, levyjä ja ammattikirjallisuutta.

Perhe sai kuulla, että asuntokaupan purku on hyvin harvinaista, joten he maksoivat remontista ja pyrkivät myymään asunnon. Edelliseltä omistajalta haetaan hinnanalennusta. Kustannuksia on tullut talon ostosta, muutosta evakkoasuntoon, homekoirista, hävitettävästä irtaimistosta, remontista, lääkärikäynneistä ja asianajo- ja oikeudenkäyntimenoista.

Asumisterveysliitto saa Olivia-lehden mukaan yli 4 000 yhteydenottoa vuodessa asumisterveyteen liittyvistä ongelmista kärsiviltä.

Edit: Savon Sanomien mukaan joka toinen 60-80-luvun talo on vaurioitunut. Tieto on peräisin Hengitysliiton korjausneuvojalta ja rakennusterveysasiantuntijalta Tapio Rokkoselta. Millainen pommi mahtaa olla kyseessä? Selvää on, että sairastuneiden määrä jatkaa kasvamistaan...

Sisäilmastoseminaari 2011

kuva täältä

Osallistuin ensimmäistä kertaa Sisäilmastoseminaariin, jossa oli ennätysmäärä osallistujia, n. 1 100. Hometalkoiden Karoliina Viitamäki muistutti homeongelmien terveyshaittojen maksavan yhteiskunnalle 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hometalkoiden toimenpideohjelman mukaan 15-20 %:ssa rakennuksista home uhkaa käyttäjien terveyttä. Talkoissa on suunnitteilla 25 hanketta ongelmien vähentämiseksi.

Perinnerakentamisen asiantuntija Panu Kaila esitti seminaarin alussa kommenttipuheenvuorossaan huolensa siitä, että nyt keskitytään saamaan auto ojasta pysähtymättä miettimään, miksi sinne ojaan alunperin päädyttiin. Oletan hänen viitanneen energiamääräysten riskeihin.

Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen erottautui väriläiskänä esiintyjien joukosta. Hän sivalsi suorapuheiseen tyyliinsä, etteivät nyt käytössä olevat TTL:n viitearvot ole terveysperusteisia. Kuulemma jotkut kävelivät tässä kohtaa ulos salista. Tuhahtelujakin selän takaa kuului. Salkinoja-Salonen myös rinnasti ruokamyrkytysepidemiat ja sisäilmaongelmat, mikä oli mielenkiintoinen ajatusleikki, koska se alleviivaa tietysti sitä, miten tehokkaasti muita terveyshaittoja hoidetaan sisäilmaongelmiin verrattuna. Mutta jos hänen kanssaan ollaan eri mieltä, miksei kukaan kommenttipuheenvuorojen aikana sanonut sitä ääneen? Eikö erimieltä olevilla ole painavia argumentteja, vai pilaisiko väittely yhteistyön mahdollisuuden? Kuinka paljon sisäilmatutkimuksessa mahtaa olla yhteentörmäyksiä eri tahojen välillä? Kateutta, mustasukkaisuutta omasta tontista ja aikaansaannoksista? Päällekkäisiä tutkimuksia tai huonosti kohdennettua rahoitusta? Tekevätkö tutkimuslaitokset laadukasta tutkimusta vai pyörittävätkö ne hankkeita rahoitusta saadakseen pitääkseen itsensä leipätyössä? Ovatko yksityiset toimijat innovatiivisempia, vai estääkö bisnesnäkökulma puolueettoman ja avoimen kehitystyön?

Suurin haaste on joka tapauksessa se, miten saada tutkijoiden tieto kentälle. Kuten Hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinenkin totesi, kyse ei olekaan teknisestä, vaan viestinnällisestä haasteesta. Itse tosin uskon, että perimmäisenä ongelma on intressiristiriidat ja asenneongelmat. Mikään viesti ei mene perille, jos vastapuoli on päättänyt olla välittämättä totuudesta. Onko laadukas rakentaminen rakentajien etu, kuten Lemminkäisen johtaja väitti tv:ssä? Rakennusala loisti Pirisen mukaan poissaolollaan seminaarista.

Äskettäin tuli dokumentti tuotteiden tahallisesta vanhentamisesta. Jos yritys keksii niin hyvän tuotteen, että se on liian laadukas vanhetakseen, tuotekehittelyssä aletaan dokumentin mukaan kehittää huonompilaatuista versiota samasta tuotteesta. Yritykset eivät pyri ensisijaisesti rakentamaan parempaa maailmaa, vaan paremman maailman yritystoiminnan kannattavuudelle. Huonosti tehtyjä taloja ei varsinaisesti hylätä kertakäyttöisinä, mutta tällä hetkellä on mahdollista tienata tekemällä huonoa laatua nopeasti. Laadun tuottaminen vie aikaa ja aika on rahaa. En näe muuta tietä muutokseen, kuin ihmisten herättämisen sisäilmaongelmien vakavuuteen. Asennemuutoksen myötä myös politiikka muuttuu. Laadunvalvontaa on lisättävä ja sanktioita kovennettava.

Itse seminaaritila, Otaniemen Dipoli oli sisäilman laadun puolesta sanalla sanoen kelvoton. Olisiko kohtuutonta toivoa, että jatkossa tilaisuus järjestettäisiin paikassa, jonka sisäilma on laadultaan esimerkillistä? Onko Etelä-Suomessa sellaista tilaa tuhannelle ihmiselle?

Mikä pilasi 130 vuotiaan puuhuvilan?

kuva: Kimmo Taskinen/HS

Vuonna 1877 rakennettu Aino Ackten huvila Helsingissä on HS:n mukaan homeessa. Jutusta ei selviä, onko se remontoitu pilalle, huolto laiminlyöty, vai mistä on kyse. Remonttia kuvaillaan miljoonaluokan hintaiseksi.

Rakennuskonservaattori Kati Lahtinen kirjoittaa 14.3.2011 HS:n Vieraskynä-palstalla vanhojen talojen kunnostamisen haasteista, joita tuovat mm. kiristyvät energiansäästömääräykset. Asuinneliöiden määrä tai asuintottumukset nähdään toissijaisina tekijöinä energiankulutuksessa. (Tämä herättää mielestäni vaikutelman, ettei oikeasti olla kiinnostuneita säästämään, vaan menemään sieltä mistä aita on matalin. Teknisen kehityksen pitäisi ikään kuin ratkaista kaikki pulmat ilman, että yksilöiden pitäisi tippaakaan joustaa.)

Lahtisen mukaan Suomen rakennuskannasta 70 % on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Vanhassa talossa lämpövuotoa ei tulisi pitää rakennevirheenä, vaan rakennuksen ominaisuutena. Lämmön mukana ulos kulkeutuu myös kosteutta, joten rakenteet eivät pääse muhimaan kosteudessa pilalle.

Jos energiankulutusta halutaan vähentää nopeasti, kannattaakin Lahtisen mukaan kiinnittää huomiota asumistottumuksiin, kuten lämpimän veden kulutukseen, tuulettamiseen ja takan peltien aukipitämiseen. Sekä uudiskohteissa kuin vanhoissa rakennuksissa on mahdollista asua ympäristöä säästäen.

Uudisrakennusten energiatehokkuutta pohdittaessa tulisi rakennuskonsevaattorin mielestä varmistaa, että kehitys todella vie parempaan suuntaan.

"Kuka haluaa, että 2010-luvun rakennukset muistetaan myöhemmin surullisena passiivihometaloilmiönä?" Kati Lahtinen