 |
| piirros: Päivi Karjalainen |
Seinäjokelaisessa kauppakeskus Epstorissa työskentelevä myyjä saa astman syksyllä 2010. Työterveyshuollossa havaitaan, että 19 työntekijästä 14 oireilee päivittäin. Kela katkaisee sairausloman ammattitautitutkimusten ollessa kesken, koska myyjä katsotaan yleisesti ottaen työkykyiseksi, vaikka ei senhetkisessä työpaikassaan. Kelan mielestä tauti on alkanut edellisissä työtiloissa. Ammattitautidiagnoosia ei tule. Myyjä putoaa taloudellisesti tyhjän päälle 10 kuukaudeksi. Hän opiskelee nyt uuteen ammattiin, ja pärjää astmalääkityksen avulla, kunhan ei käy homeisissa tiloissa. Hyvinvointiyhteiskunta-sanalle hän nauraa.
Porvoon Sokoksella henkilökunnan oireilu alkoi vuonna 2008. Pääluottamusmiehen mukaan kunnollisia korjauksia ei tehty ajoissa. Useampi työntekijä on irtisanoutunut. Pari työntekijää tutkittiin ammattitaudin varalta, mutta päätös oli kielteinen. Remontti valmistuu vuonna 2014.
Joskus esimiehen vaihtuminen auttaa viivyttelyyn. Työsuojeluviranomaiset antavat toimintaohjeita ja kehotuksia. Joskus yritykset sulkevat itse ovensa, kuten Tokmanni teki Vaasassa. Kiinteistön omistaja ei suostunut korjaamaan kunnolla vaurioita.
Vuonna 2009 tutkittiin 627 henkilöltä homeesta johtuvan ammattitaudin mahdollisuutta. Heistä 132:lla eli 21 %:lla todettiin ammattitauti. Vakuutusyhtiö tukee heidän kuntoutustaan ja uudelleenkoulutusta. Tapaturmaeläke on 85 % palkasta. Loput 495 jäivät epäilyiksi. SAK arvioi, että neljäsosa tällaisista ammattitaudeista on yksityiseltä sektorilta. Työterveyslaitoksen mukaan 10 % ammattitaudeista liittyy homeeseen.
Vakuutusyhtiö Tapiolan ylilääkäri Ilkka Torstila kertoo, että ammattitautidiagnoosi edellyttää vahvaa näyttöä siitä, että oireilu liittyy juuri työpaikkaan. Myös työpaikan kosteusvauriosta ja työntekijän saamasta sairaudesta on oltava selvä näyttö. PAM:n työsuojelusihteeri kertoo, että silloin, kun oirehtijoita on vähän ja hajallaan, on syy-yhteyden osoittaminen todella vaikeaa. Koska todentaminen on niin hidasta, hän ei suosittele jäämään työpaikalle odottamaan, mitä tapahtuu. Uuden työn etsiminen ei tietenkään ole aina helppoa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Harri Alenius kertoo, että kosteusvauriokohteen ja ihmisen oireilun välinen yhteys on yhä epäselvä. Sellaisia raja-arvojakaan ei ole, joiden perusteella voitaisiin sanoa, että rakennus on kiireellisesti korjattava.
Ammattitauti- ja tapaturmalakia uudistetaan juuri. SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo, että ammattitautia vaille jääneiden tilannetta on pohdittu, kuten uudelleentyöllistämisen tukemista.
"Keskimäärin 10-20 % työntekijöistä kokee, että työpaikalla haisee home. Kaiken taustalla on huono rakentaminen ja saneerauksen laiminlyöntiä. Silti harvempi asiantuntija sanoo, että rakentajilla ja rakennuttajilla on peiliin katsomisen paikka."
