Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste homeasunto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste homeasunto. Näytä kaikki tekstit

18. helmikuuta 2013

Inhimillinen tekijä: Haastattelussa homehelvetin kokeneita



Inhimillinen tekijä –jaksossa 25.1.2013 oli vieraina Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö, hometalohelvetistä selvinnyt kirjailija Päivi Alasalmi ja työpaikallaan sairastunut ja sieltä irtisanoutumaan joutunut opettaja Marja Veteläinen.

Alasalmen tarina on tuttu Apu-lehden jutusta. Oireet olivat aluksi yskää, verenvuotoa nenästä ja veriysköksiä, kuolemanväsynyt olo. Olo oli “elävältä haudattu”. Maaperän mikrobit pääsivät väärin tehdystä alapohjasta suoraan sisäilmaan. Marja Veteläinen sai päänsärkyä, väsymystä, uniongelmia, ylähengitystietulehduksia, sydänvaivoja, pahoinvointia. Pahimmassa vaiheessa hän oli sänkypotilaana. Hän heräsi yöllä siihen, ettei saanut henkeä, sydän pamppaili, veriysköksiä, very valui nenästä nieluun, tuli ihottumaa ja kutinaa. Lomilla hän oli terve, mutta oireet palasivat töihin palatessa. Osa-aikainen työ ja lääkkeet eivät ratkaisseet ongelmaa.

Veteläisen työpaikalla ei sisäilmamittauksissa epäpuhtauksia löytynyt, vaikka 66 % kyselyyn vastanneista raportoi oireita. Opettaja ei saanut maksusitoumusta ammattitautitutkimuksiin, koska ei ollut diagnoosia, ja Kela puolestaan eväsi häneltä sairauspäivärahat siksi, että työpaikalla oli ongelma työntekijän sijaan. Kelalle riittää tästä huono ilmanvaihto ja katon vuotaminen todisteeksi.

Osa oireilijoista puhuu oireistaan avoimesti, osa kieltää ja osa ei uskalla puhua, Veteläinen kertoo. Hän kommentoi osuvasti, että ongelmalta puuttuvat kasvot. Sosiaaliturvaa ei sairastuneilla ole.

Rämö kertoo, että paras tapa tutkia talo on avata rakenteita. Kosteusvaurio ei hänen mukaansa tarkoita aina homeongelmaa, jos kosteus saadaan ajoissa pois. Otolliset olosuhteet homeelle sisältävät kosteutta, ravinteita ja happea sopivassa suhteessa. Jo muutamissa päivissä vaurio saattaa lähteä kehittymään. Hän vertaa sitä tilanteeseen, jossa märkä rantapyyhe on unohtunut pariksi päiväksi muovipussiin, jolloin se haisee ummehtuneelle, eli mikrobiologinen prosessi on käynnistynyt. Rämö uskoo, että vaikka kaikki eivät sairastu, jokainen voi sairastua, jos tietty raja ylittyy.

Alasalmen lähtiessä lastensa kanssa he eivät ottaneet mukaansa kuin päällään olevat vaatteet. Kaatopaikalle meni suurin osa omaisuudesta, mutta esim. osan kirjoista hän säästi ja puhdisti kloriitilla.  

Alasalmi on kuullut oikeudenkäynnin hävinneistä hometalon ostajista, jotka ovat päätyneet itsemurhaan. Yhdessä tarinassa isä kävi murhaamassa hometalon myyneet. Rämö puolestaan on saanut tappouhkauksia hometapauksia selvitellessään.

Lukuisia tapauksia sivusta seurannut Rämö neuvoo miettimään, kannattaako lähteä vuosia kestävään raastavaan oikeusprosessiin. Kannattavampaa saattaa usein olla ottaa menetetty taloudellinen vahinko kolhuna ja säästää perhettä enemmältä. Oikeusprosessissaa saattaa mennä lasten taaperoikä.

Alasalmen tapauksessa talon korjausarvio oli yli 100 000 euroa ja myyjän sovintoehdotus oli 6 000 euroa. Alasalmi haki oikeudessa ensisijaisesti kaupanpurkua ja toissijaisesti hinnanalennusta, jota hän sai 20 000 euroa, sekä korot 6 000 euroa. Talo oli maksanut 176 000 euroa. Oikeusprosessissa meni 2,5 vuotta. Ja siis yhdeksäsosaan kauppahinnasta jäi myyjän vastuu. Shokki. Alasalmi ei jaksanut valittaa hoviin. Asianajajan palkkio oli 14 000 euroa. Asiantuntijalausunnot olivat 6000 euroa. Todistajanpalkkiot olivat yli 1 300 euroa. Vuokriin meni 35 000 euroa evakossa asuessa.

***

Ohjelmassa esitettyihin kommentteihin voisi lisätä vielä, että uudisrakentaminen on iso osa ongelmaa, joten pelkkä huonon rakennuskannan purkaminen ei riitä. Lisäksi oireiden kohdalla kaikkien terveys ei ratkaisevasti palaudu/oireet ovat vakavampia ja invaliditeettitasoisia. Ja mitä tulee irtaimiston puhdistamiseen, niin aina puhdistaminen ei riitä. Se riippuu altistumisen tasosta ja myrkkyjen laadusta.

Ohjelman verkkosivuilla on lukijoiden kommentteja aiheesta. Nimetön kirjoittaja sanoo “Kuvaavaa systeemissä on se, että vakuutusyhtiön vakuutuslääkäri etsii puoli vuotta papereistasi sitä porsaan reikää, johon tarttua, kun hoitavalta lääkäriltä lausunnon vastaanoton jälkeen saat tosi ripeästi. Erona näiden kahden perusteluissa on se, että hoitavan lääkärin arvio perustuu lääketieteellisiin tutkimustuloksiin ja vakuutuslääkärin perusteluiksi riittää ei tai muu mielipide. Oikeusvaltiossako näin toimitaan?”

Toinen anonyymi kritisoi sitä, että ongelmantalon kanssa painiskelevalle perheelle on kauheaa kuulla heti ensimmäisenä asiantuntijalta, että “Jättäkää talo välittömästi”. Tämä on ymmärrettävää. Toisaalta on myös ymmärrettävää, että jos työkseen pui vuosia näitä asioita, kuulee itsemurhista jne. ei jaksa mennä enää tunteella mukaan toisten kriiseihin. Harvalla on taito olla empaattinen perusilmaisutyylinä. Tilanteet ovat erilaisia, sairastumisen tasot erilaisia, persoonat erilaisia…Haastavaa. Oireiden kanssa ei kannata kuitenkaan sinnitellä, mutta vakavasti sairastunut joutuu tekemään valintoja sen suhteen, mitä oireita joutuu sietämään, ja minkälaisten oireiden kohdalla on vaihdettava paikkaa, oli se sitten koti, työpaikka tai julkinen tila.

10. helmikuuta 2013

Biosidit ovat vaarallisia "homesiivouksissa" käytettyjä aineita

kuva: Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja käsitteli helmikuussa 2013 mm. homesiivouksissa käytettyjä biosidi-myrkkyjä. Tutkijoiden mukaan myrkkyjä on yhä myynnissä. Tukes valvoo biosideja Suomessa. Ylitarkastaja Kimmo Karhi sanoo, että osa firmoista voi käyttää aineita turvallisella tavalla.

Helsinkiläinen Kirsi osti uuden asunnon, jossa alkoi oireilla: kurkkuoireet, pääkipu ja väsymys ilmaantuivat. Astiakaapissa oli outo haju. Kävi ilmi, että keittiön remontissa oli edellisten omistajien jäljiltä jäänyt puuttumaan viemäristä osia, jolloin likavesi oli päässyt vuotamaan tiskipöydän alle. Saneerausfirma saapui, mistä seurasi toisenlaine paha haju. Kirsin oireet pahenivat heti desinfioinnin jälkeen. Hajusteet alkoivat häiritä, joten Kirsi oli herkistynyt muillekin kemikaaleille.

Saneerausfirma ei kertonut, mitä ainetta olivat käyttäneet. Isännöitsijän kautta selvisi, että kyse oli Formula429 Plus –liuoksesta. Käyttöohjeen mukaan paikalla ei saisi olla desinfioinnin aikana, mitä Kirsille ei oltu kerrottu. Yrityksen vastaus virheeseen oli välinpitämätön. Liuos sisältää mm. PHMB:tä, joka on Euroopan kemikaaliviraston alaisen riskinarviointikomitean mukaan jopa tappavaa hengitettynä, ja vaurioittaa hengityselimiä. Sen kaltainen biosidi PHMG on kielletty helmikuusta 2013 lähtien EU:ssa. PHMB on yhä laillinen. Muita tuotemerkkejä ovat mm. MCF ja BioVAsa. Tavallisissa kaupoissa on myyty mm. Softcare-ainetta huonekalujen desinfiointiin ja Hygisoft-nimistä ainetta käsien desinfiointiin.

Biosideja tutkinut professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että aineet ovat vaarallisimpia hengitettyinä, koska ne pääsevät pieniin keuhkoputkiin saakka. Terveyshaittoihin vaikuttaa määrä ja altistuksen pituus. Testimaljoilta irtosi myrkkyä vielä 9 huuhtelukerran jälkeenkin.

Helsingin yliopiston mikrobiologi Maria Andersson kertoo, että tutkimuksissa selvisi, että biosidit eivät edes tapa kaikkia homeita, vaan pienentävät lajikirjoja, mutta jättävät eloon voimakkaimman lajin. Se saattaakin tuottaa suuria määriä myrkkyjä. Kirsin asunnosta löytyi desinfioinnin jälkeen tiskipöydän alta löytyi kolmenlaisia mikrobeja. Jutuntekohetkellä oli epäselvää, mihin toimiin taloyhtiö aikoi ryhtyä, sillä se odotti ympäristötarkastajan lausuntoa asiasta.


Helsingin Sanomat kertoi 1.2.2013 vantaalaisesta Minna Tiihosesta, joka osti asunnon, jossa alkoi tulla oireita pian muuton jälkeen: kuumetta, iho-oireita ja silmätulehduksia. Lapset joutuivat aloittamaan astmalääkityksen. Salkinoja-Salonen löysi kaikista huoneista myrkyllisiä mikrobeja. Perhe muutti vuokralle. Asunnon myyjä ja rakennuttaja SRV kiisti homeen, mutta ilmoitti puhdistavansa asunnon. Salkinoja-Salonen otti uudet näytteet sen jälkeen, kun koti oli väitteiden mukaan todettu vaarattomaksi. Näytteet olivat myrkyllisiä, mutta mikrobit olivat kadonneet. Vaikuttikin siltä, että kemialliset aineet selittivät toksisuuden. SRV paljasti, että asunto oli desinfioitu PHMG:tä sisältävällä MCF:llä. Insinööritoimiston Vahasen lausunnon mukaan yhdisteen pääsy elimistöön on epätodennäköistä. Salkinoja-Salonen on eri mieltä:

"Ei asuntoja saisi käsitellä tällaisilla myrkyillä. Biosidit on tarkoitettu haittaeliöiden torjumiseen, eivätkä esimerkiksi lapset ole mitään haittaeliöitä"

Tiihosen perhe on herkistynyt mikrobeille, kemikaaleille ja hajuille. Tiihonen sanoo tuntevansa, että mihinkään ei voi enää luottaa.

Salkinoja-Salonen tietää, että mm. Kauniaisten kaupungintalo on käsitelty PHMG:llä. PHMG:n lisäksi Akacid kiellettiin helmikuun alussa.


28. tammikuuta 2013

Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?


Kuva: YLE
Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen
Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.
Tuoreita esimerkkejä:
1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 
Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossaValiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.


2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.


3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.


10. syyskuuta 2012

IS:n homepommi-juttusarja 9/2012

Ilta-Sanomat kirjoitti nykyrakentamisen ongelmista viikolla 36 päivittäin. 3.9.2012 oli juttua jyväskyläläisestä naisesta, joka osti uuden kerrostaloasunnon vuonna 2001. Reilun vuoden kuluttua olohuoneen kattoon ilmestyi hilseileviä laikkuja, jotka suurenivat vähitellen. Huoltomies kertoi, että ontelolaatoissa on vettä. Kattoon porattiin reikiä veden valuttamiseksi ulos. Sitä tuli ämpärikaupalla, ja naiselle uskoteltiin, että kyse on pikkujutusta. Hänelle sanottiin, että sementtiin ei voi tulla hometta. 

"Jouduin taistelemaan ihan mielettömästi. Ajateltiin, että olin hysteerinen nainen"

Korvauksia ei meinattu maksaa, kunnes nainen uhkasi viedä asian julkisuuteen. Summa jäi 925 euroon. [Toim.huom: Jutussa ei kerrota seurasiko rakenteiden kastumisesta oireilua. Tuuri kävi, jos asia jäi tuohon. Vaikea uskoa, että rakenteet olisivat tuon jälkeen kunnossa.]

Lisäksi lehti on koonnut Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmajohtaja Juhani Pirisen ja Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämön vinkkejä. Ks. kuva:

Tiistaina 4.9.2012 IS:ssä kerrottiin keskisuomalaisesta perheestä, jonka kaikki jäsenet paljon muualla olevaa isää lukuunottamatta alkoivat oireilla syksyllä 2011 vuokra-asuntoon muuton jälkeen. Poismuuton yhteydessä oli hävitettävä kaikki tavarat ja tekstiilit vain kolmen kuukauden asumisen jälkeen. Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä. Äiti miettii, seuraako herkkyys lapsia lopun elämää, kun tiedossa on koulujen ja työpaikkojen homeongelmien yleisyys.

Oheisjutussa kerrotaan liikenneministeri Merja Kyllösen herkkyydestä homeen hajulle. Hän oli työharjoittelussa bioanalyytikkona aikanaan kuukauden tekemisissä homeiden kanssa ja myös asui homeisessa vuokra-asunnossa.

 "Mitä vahvempi tuoksu, sitä varmempi voi olla, että siitä erittyy jo erilaisia toksiineja, jopa hermomyrkkyjä" Kyllönen


Perheen oireet vuokra-asunnossa:

IS: "Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä."

Keskiviikkona 5.9.2012 lehti esittelee talotohtori Panu Kailan esimerkkejä hometaloista. Kailan mukaan rakenteet olivat ennen sellaisia, että lattialle päätynyt vesi kuivui, mutta nykymateriaalit ovat toipumiskyvyttömiä. Jos lattialistan kautta pääsee vettä laminaatin väliin, pitää talosta purkaa puolet ennen asian korjaamista. Yleisiä virheitä on luulo, että kylppärin laatoitusten saumat ovat vedenpitäviä. Laatat pitävät kyllä vettä ja kosteuden pääsy niiden alla johtaa alustan homehtumiseen. Suihkukaappi pitäisi olla pakollinen myös vesieristetyissä kylppäreissä, Kaila sanoo.

IS: Kailan kuva-arkistosta kirkon alapohjan lattiasientä

Lahden kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Raimo Luukka kertoo vastavalmistuneista taloista löytyvän mitä uskomattomampia virheitä betonin tukkimista viemäreistä lunta sisälle päästäviin kattoihin ja lattialla vettä kerääviin ämpäreihin.

Torstaina 6.9.2012 IS kertoi ihmisten kauhukokemuksia. Esim. helsinkiläisen naisen perheen putkiremontoidussa asunnossa haisi voimakkaasti homeelle, mutta remontin valvojan mukaan vanhoissa taloissa on kaikenlaisia hajuja, ja hän suositteli silikonia viemäriputkien aukkojen tiivistämiseen. Ilmeni, että kylpyhuoneessa oli ollut vuoto, ja lattialaatat oli purettava keittiötä, eteistä ja olohuonetta myöten. Valvontafirma ei korvannut korjauksia eikä vakuutuksestakaan herunut rahaa.

"Mitä rakennusvalvonnalla tekee, jos tällaiseen ei puututa?"
Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmapäällikön Juhani Pirisen mukaan vastuu on rakennuttajalla.

Yhden lukijan kokemaa on, että uuden vuokra-asunnon viemärit tukkeutuivat ensimmäisenä yönä, sillä viemärissä oli lautaa ja tarkistuskaivo oli painunut kasaan. Toisessa vikoja täynnä olevassa kerrostalossa lopulta vain 10 % korjausvaatimuksista meni läpi. Timpuri puolestaan kertoo nosturikuskin ihmetelleen painavaa elementtiä. Vesi oli jäätynyt elementin sisään villoihin. Elementit laitettiin paikalleen ja sisälle lämpö. Parkettimies ehti tehdä lattiat, kun elementin vesi suli ja parketit piti tehdä uusiksi.

Perjantaina 7.9.2012 IS kertoo hallituksen tarttuneen homeongelmaan Hometalkoot-hankkeella, mutta talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo suunnitelmien jäävän kauas tavoitteistaan. Rahan tarve on satoja kertoja suurempi kuin mitä on budjetoitu. Korjausrästejä on Suomessa 50 mrd. euron edestä. Pirisen mukaan kiinteistöjen annetaan päästä todella huonoon kuntoon ennen korjauksiin ryhtymistä. Valtion pitäisi valvoa korjaamisen laatua paremmin, jotta homeiset koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset saataisiin korjattua. Muuten korjausrahat menevät hukkaan. Monesti rakennus on lopulta jouduttu purkamaan.

"Ilmeinen riski on, että home alkaa oikeasti verottaa kansanterveyttä". Pirinen

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden kertoo, että asiantuntijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä ongelmien korjaamisesta. Helsingissä peruskorjausta odottaa yli 40 rakennusta.

Opettaja Marja Veteläinen sairastui Helsingin Itäkeskuksen lukiossa, jossa katto vuosi joka kevät. Oireita oli vaikea todistaa, koska sisäilmamittaukset väittivät rakennuksen olevan terve. Veteläinen päätti 14 vuoden työsuhteen jälkeen irtisanoutua, vaikka hänet jätettiin tyhjän päälle. Kroonistuneet oireet iskevät päälle monissa muissakin rakennuksissa. Hän toivoo pääsevänsä joku päivä edes kauppaan saamatta oireita.

3. syyskuuta 2012

"Uusista taloista tulee nykyrakentamisella hometaloja"

Ilta-Sanomissa oli 1.9.2012 juttu rakennusalan laaduttomuudesta. Vastavalmistuneeseen kotiin saattaa sataa sisään, tapetit voivat irrota liimauksistaan ja eristeet olla läpimärät. Lisäksi pinnan alla olevat rakennusvirheet voivat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua. Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo, että asunnon ostaja ei voi olla varma, ostaako kosteusvauriottoman kodin, sillä "Se on kuin lähettäisi kirjeen joulupukille". Uusista taloista tulee nykyrakentamisella hometaloja villojen ja seinien kastuessa sateessa, joka pääsee myös betoniontelolaattojen sisälle. Lattioiden betonin ei anneta kuivua riittävästi, vaan muovimatto levitetään ennenaikaisesti liimojen reagoidessa kosteuden kanssa.

Professorin mukaan suurin syy ongelmiin on kiire ja sen aiheuttama välinpitämättömyys. Työmaalla kukaan ei ota vastuuta rakennusvirheistä pääurakoitsijan ollessa usein vain töiden tilaaja. Energiatehokkaaseen rakentamiseen siirtyminen myös lisää riskejä reilusti. TTY:n Rakennustekniikan laitoksen tutkimusjohtaja Juha Vinha korostaa energiarakentamisessa hyvän ilmanvaihdon tärkeyttä, joka pitää osata säätää oikein, sillä väärät paine-erot voivat mm. saada sisäilman kosteuden virtaamaan rakenteisiin. Hyvin eristetty asunto lisää puolestaan jäähdytystarvetta, mikä lisää energiankulutusta. Eristys myös estää sisäilman lämmön pääsyn rakenteiden ulko-osiin, jolloin niihin syntyy aiempaa helpommin homekasvua.

"Ilmasulut teipataan kiinni teipillä, joka irtoaa jo muutaman vuoden jälkeen" Koiso-Kanttila

"Emme me keittiössäkään päästä pesuvesiä lattialle. Suihkukaappi on järkevä" Koiso-Kanttila

"Välillä huomataan, että sepä olikin huono ratkaisu pitkäaikaiskestävyyden tai jopa lyhytaikaiskestävyyden kannalta. Siellä rupeaakin vuotamaan esimerkiksi saman tien" tarkastaja Sami Niemi 

"Kun vesivahinko oli sattunut, asian tiimoilta otettiin yhteyttä työn tehneeseen putkiyrittäjään. Hänen mielestään virhe oli sattumaa eikä muiden asuntojen putkiliitoksia ollut tarvetta tarkistaa. -Kahden kuukauden kuluttua taloyhtiössä tapahtui seuraava vesivahinko, mutta se oli pahempi" v. 2009 valmistuneen asunnon ostaja

**

Iltalehdessä oli 1.9.2012 artikkeli itäsuomalaisen perheen puisen omakotitalon kohtalosta. Talon peruskorjauksen alkaessa 90-luvulla rakenteista löytyi homekasvustot sekä seinistä että lattiasta. "Lattialankkujen alta paljastui jopa 25 sentin homekasvusto". Seiniin oli jätetty muovit. Rakenteissa eli myös naputtavaa ääntä pitäviä kuolemankello-tuhohyönteisiä, jotka viihtyvät kosteassa ja lahoavassa puussa.

Lakimies neuvoi, ettei kauppaa kannata riitauttaa, koska kunta oli edellisen remontin tekijä ja edellisen omistajan vastuu vaurioista oli ehtinyt vanhentua. Talo poltettiin palokunnan toimesta harjoituksena. Pariskunta maksaa edelleen talon ostoon otettua lainaa. He ovat kiitollisia siitä, että heidän lapsensa eivät ehtineet sairastua talossa.

5. huhtikuuta 2012

Piispa sairastui vasta remontoidussa virka-asunnossaan

Iltalehti kertoi 29.3.2012 Kuopion piispan Wille Riekkisen sairastuneen astmaan virka-asunnossaan Kuopiossa. Alunperin asiasta kertoi muutamalla rivillä Kotimaa-lehti. Kesti vuosia vakuuttaa kirkkohallitus siitä, että haju, yskiminen ja kyynelehtiminen johtuivat homeesta. Vuosina 1905-06 rakennettu puutalo oli juuri remontoitu ennen Riekkisen perheen muuttoa. Valitusten ollessa hyödyttömiä Riekkinen maksoi itse sisäilmatutkijalle, joka löysi v. 2004 kellarista "valtavasti hometta". STT:n mukaan hometta löytyi lopulta alapohjan lisäksi yläpohjasta.

Kirkkohallitus joutui parin vuoden päästä myymään suojellun homehtuneen arvorakennuksen pilkkahinnalla. Talossa on muotoiluakatemian toimitiloja nykyään.

Seuraavana päivänä Iltalehti viittaa Savon Sanomiin, jonka mukaan remontin yhteydessä talon tuloilmaputkeen muumioituneen kahden pulun aiheuttama tukos esti ilmanvaihdon talossa tehden siitä liian alipaineisen, minkä seurauksena talo homehtui. Asian havaitsi talon halvalla ostanut rakennusfirma Kuopion Monirakennus Oy. Ilmastointilaite repi korvausilman hallitsemattomasti sieltä täältä, jolloin sisäilmaan pääsi mätäneviä orgaanisia aineita mm. rossipohjasta.

21. joulukuuta 2011

Sairastuneiden tarinoita lehdissä

Hämeen Sanomissa oli 20.11.2011 sisäilmasta sairastuneiden tarinoita.

Nimimerkki ”Homenenä” kertoo, että hänen nuhanenäelämänsä alkoi 80-luvulla koulussa. Yläkoulussa ja lukiossa alkoivat poskiontelontulehdukset ja lopulta tuli keuhkokuume. Myöhemmin hän kuuli koulujen homeongelmista. Astmadiagnoosi seurasi ammattiin opiskellessa. Varhaiskasvatuksen yksiköissä työskennellessä tuli lisää tulehduksia ja keuhkokuumeita ja antibiootteja kului astmalääkityksen ohessa. Hän oireilee Hämeenlinnassa useissa päiväkodeissa ja kouluissa. Hän tietää myös päiväkodin, jossa on käytössä toisen sädesienen saastuttaman ja suljetun päiväkodin vuodevaatteita.

Nimimerkki ”Hilkka” kertoo sairastuneensa työpaikallaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hänkin sai astman. Hän ei kestä olla samassa huoneessa hometalossa asuvien ihmisten kanssa, mikä on ongelma, johon hän törmäsi hankittuaan uuden ammatin. Hän saa työkyvyttömyyseläkettä, joka on tapaturmaeläkettä pienempi. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärit kumoavat erikoislääkäreiden lausunnot. Hän on ottanut juristin ajamaan asiaansa ja vie asiansa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kalajokilaakso-lehdessä oli 26.11.2011 juttu naisesta, joka muuttui n. 5 vuotta sitten aktiiviliikkujasta haamuksi, joka vain istui kaikki viikonloput. Syynä oli työ ryhmäperhepäiväkodissa. Oireet olivat kuumeilua, yskimistä, toistuvia poskiontelontulehduksia, keskittymiskyvyn puutetta, hajuherkkyyttä ja lihaskipuja. Lääkärin vaihtaminen auttoi, sillä häntä alettiin vihdoin kuunnella ja pidemmät sairaslomat viittasivat siihen, että oireilu liittyy työpaikkaan. Viime vuonna selvisi, että työpaikalla on sädesientä. Tulokseen reagoitiin työpaikalla toteamalla, että pitää siivota paremmin. Nyt nainen hoitaa lapsia kotonaan, kun ei enää pystynyt parissa muussakaan tilassa oireetta olemaan.

Myös naisen tytär on altistunut sisäilmaongelmille, sillä ammattiopistossa on jotain vialla. Nenä vuotaa, yskittää ja ääni menee, tytär luettelee. Koululla luullaan, että hän pinnaa huvin vuoksi.

Pohjois-Suomen AVI:n tarkastaja Jyrki Tervo sanoo, että laissa ei ole sellaista pykälää, joka sallisi korjaamatta jättämisen rahan puutteessa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä.

Studio55.fi-sivustolla on Aste ry:n toiminnanjohtajan Hannele Rämön vuosien takainen homehelvetti-tarina. Oli jouluviikko, kun seitsemän henkinen perhe päätyi nukkumaan lattialla pelkkien toppavaatteiden päällä menetettyään koko omaisuutensa kaatopaikalle saastuneena. Ruokana oli pakasteranskalaisia tarkasti laskettuna. Rämö kertoo lastensa oireilleen 40 asteen kuumeella, rikkinäisellä iholla ja ”kauheilla muutoksilla laboratoriokokeissa”.

Rakennusliikkeen omistaja pelasti kodittoman perheen ja vuokrasi oman myynnissä olleen asuntonsa heille ja hyväntahtoinen lääkäri lähetti lapsille ilmaiseksi lääkkeitä.

On kauheaa, kun pienet lapset pyytävät äidiltä maitoa, eikä sitä ole, Hannele kertoo. ”Seurakunnan rahoilla ostimme kaksosille kunnon vaipat, järjestön lahjoituksella puolestaan tankkasimme tankin täyteen ja ajoimme siskoni luokse.”

”Hannelen perheen taloushuolet helpottivat vuonna 2005, kun velkajärjestely saatiin päätökseen. Lapsillekin on jäänyt jouluista ja lapsuudesta hyvät muistot, vaikka neljä heistä sairastui homeen takia pysyvästi.”

23. marraskuuta 2011

Anna-lehti: Nuori perhe sairastui vuokra-asunnossa

Anna-lehdessä nro 46 on juttu nuoresta perheestä, joka sairastui remontoidun jugendtalon vuokra-asunnossa Helsingissä. "Vaivat ilmestyivät salakavalasti. Tuli iho- ja suolisto-oireita, näkö- ja tuntohäiriöitä, tulehduksia, hengitysvaikeuksia ja ruokaintoleransseja." Pieni poika joutui mm. korvatulehduskierteeseen. Lääkärit määräsivät joka oireeseen eri lääkkeen osaamatta jäljittää aiheuttajaa. Sukulaismies ihmetteli vessassa maakellarin hajua ja vanhemmat ihmettelivät, miksi ovat jo kolmekymppisinä aina niin väsyneitä.

Vessan lattia avattiin ja tutkittiin. Remontin jälkeen pojalle puhkesi astma ja äidille tuli poskiontelontulehduskierre. Vaivat helpottivat hiihtolomalla. Isännöitsijä näytti vasta siinä vaiheessa vessan kuntotutkimustuloksen, josta ilmeni, että näytteessä oli 140 000 homeitiötä grammassa. Perhe muutti tuttavien nurkkiin ja aloitti uuden kodin etsinnän. Lopulta he löysivät 60-luvulla rakennetusta talosta sopivan asunnon. Mukana tuotu irtaimisto aiheutti kuitenkin yhä oireita, joten se oli käytävä läpi ja suurin osa heitettävä pois. Kirpputorilla he eivät halunneet myrkyllisiä tavaroitaan myydä. Irtaimiston uusimiseen on mennyt n. 10 000 euroa, ja paljon on vielä hankkimatta. Vakuutusyhtiö ei näissä tapauksissa tule vastaan.

Osa perheenjäsenten oireista on kadonnut, osa lievittynyt. Kukaan ei osaa ennustaa, kauanko toipuminen vie. Perheenäiti mieltää asian niin, että he ovat olleet vakavassa onnettomuudessa. Aiheesta ei kuitenkaan kannata juuri muille huudella, sillä se herättää pelkoa ja ahdistusta.

18. lokakuuta 2011

Kotiliesi: Hometalojen uhrit jätetään yksin

Uusimmassa Kotiliedessä (nro 20/2011) on seitsemän sivun juttu siitä, miten yksin sisäilmasta sairastuneet jäävät. Heidät leimataan helposti luulotautisiksi, joilla on "oireiden kokemisen häiriö aivoissa".

Työterveyshuollon professori Tuula Putus sanoo, että usein mikrobitutkimuksia ei haluta tehdä kustannusten pelossa, mutta sairauspoissaolot ja työkyvyn menetys tulevat paljon kalliimmaksi. Nuorten ihmisten pysyvää terveyden menetystä ei voi edes mitata rahassa, hän sanoo.

Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo hometalojen määrän lisääntyneen rakennustapojen uudistumisen seurauksena. Ennen vesikatto tehtiin ensimmäiseksi eikä viimeiseksi. Hän kritisoi myös sitä, että betoniin laitetaan jäänestoaineeksi ureaa, joka tuottaa kostuessaan sisäilmaan ammoniakkia. Niitä, jotka ihmettelevät, miksi vain osa sairastuu hometalossa, Salkinoja-Salonen muistuttaa, että sikainfluenssaviruskin sairastutti vain max. 10 % väestöstä. Silti kukaan ei väitä, etteikö sikainfluenssalta pidä suojautua.

"Epäilemällä sairastuneiden mielenterveyttä kiinteistön omistajilta, työnantajilta ja vakuutusyhtiöiltä säästyy suunnaton määrä rahaa" Salkinoja-Salonen

Artikkelissa kerrotaan myös useista homepakolaisista, kuten perheestä, joka menetti kaiken asuttuaan 10 vuotta hometalossa. Terveystarkastaja ei löytänyt mitään vikaa talosta. Lopulta kaatopaikalle meni 70 000 euron arvosta tavaraa. Diplomi-insinööri-perheenisä romahti tajuttuaan, ettei saa mistään apua. Toinen insinöörimies ihmettelee samaa, ja harmittelee mm. sitä, miten vaikea on löytää asuntoa, kun niitä ei pysty ensin testaamaan. Sopimattomastakin joutuu maksamaan kuukausien vuokran.

Homepakolaiset ry:n mielestä sairaus on virallistettava ja sille on saatava diagnoosinumero ja kodittomille on järjestettävä hätämajoitusta ja erityisasuntoja.

Kotiliesi kysyi useilta ministereiltä (Guzenina-Richardson, Risikko, Kiuru, Niinistö, Virkkunen), miten on mahdollista, että lääkärit tunnistavat huonosti sisäilmaoireet, että rakennuskanta tuottaa krooniseen sairauteen altistavia yhdisteitä ja että sairastuneet putoavat turvaverkkojen ulkopuolelle. Yksikään ministeri ei vastannut määräaikaan mennessä.

10. lokakuuta 2011

Alan koulutuksessa on puutteita kaikilla tasoilla

kuva: Joensuun Elli
Karjalainen kirjoittaa hometutkimusten vaikeudesta 6.10.2011. Nykyistä pätevämpiä asiantuntijoita tarvitaan, sillä home tulee kalliiksi, mutta sen tunnistaminen ei ole helppoa, jutussa sanotaan. TTL:n teemajohtaja Kari Reijula kertoo, että koulutuksessa on puutteita kaikilla tasoilla: kuntoarvioiden tekijät, laboratoriotutkijat, ympäristötarkastajat ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tarvitsisivat jatkuvasti tietojensa päivitystä.

Joensuun Elli purkaa kesällä 2012 kuusi vuonna 1983 rakennettua opiskelijataloa Kiulutieltä ja Leilitieltä homeongelmien takia. Sadekouruja ja salaojia ei 80-luvulla tehty, ja sokkelit ovat huonossa kunnossa, kertoo kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen. Asukkaiden kokemusten arvoa ongelmiin liittyen vähäteltiin vuosia. Haiseva pesuhuone käskettiin tuulettamaan ja puhdistamaan lattiakaivo paremmin, kertoo eräs opiskelija. Mittauksissa ei kuitenkaan havaita kaikkea, mitä ihminen haistaa.

Joensuun kaupunki käytti aikaisemmin STM:n asettamia raja-arvoja, mutta nyt käytössä ovat työterveysviranomaisten raja-arvot. Kaupungin terveystarkastaja Katariina Ahlholm kertoo suositusarvojen laskeneen, mikä lisää turvallisuutta. Mittari on alkanut näyttää punaista monen julkisen rakennuksen kohdalla.

Homeen lisäksi pahaa hajua voi aiheuttaa vanhojen rakennusten sisustusmateriaalien pilaantuminen. Liima-aineet voivat haihtua ja materiaalit palaa, sanoo Ahlholm.

21. syyskuuta 2011

"Mistä apua sisäilmaongelmiin?"

Suomi Express -ohjelman tämänpäiväisen jakson yksi aihe oli "Mistä apua sisäilmaongelmiin?". Ohjelma on katsottavissa viikon ajan Areenasta (alkaa kohdassa 0.14.17).

Hometalossa asunut Maarit Valtonen kertoi ohjelmassa perheensä oireilleen kotona kuumeella, flunssalla, ihottumilla, tulehduksilla (silmä-, korva-, keuhko-,) huimauksella ja mahakivulla. Lähes mikään taho ei auttanut häntä, kolmen lapsen yksinhuoltajaa, vaikka lääkärikin kirjoitti mustaa valkoisella, etteivät he voi ottaa hometalosta lähtiessään mitään mukaansa, koska irtaimisto oli saastunut myrkyistä. Ainoa apu tuli kirkon diakonia-avulta. Sosiaalitoimi viittasi kintaalla, koska Valtosen tulot olivat liian isot. Pankki puolestaan ei antanut lainaa, koska tulot olivat liian pienet. SPR ilmoitti auttavansa vain katastrofeissa, kuten tulipaloissa(!).

Ohjelman verkkosivujen kommenteissa nimimerkki Meitä on paljon kirjoittaa, että ehkäisevä hoito on jäänyt unholaan ihmisten ja rakennusten osalta. "Ainut mikä tässä yhteiskunnassa osataan on määrätä lääkkeitä ja rokottaa joka jumalan tautia vastaan."

Nimimerkki Arte kirjoittaa työntekijän jäämisestä tyhjän päälle. "Työpaikka on työnantajan reviiriä ja siellä jos sairastut olet täysin työnantajasi/kiinteistön omistajan armoilla." Asuntokaupoilla voi edes tehdä kuntotutkimuksen, mutta työpaikkaa ei voi tutkia etukäteen. Jos sairastuu, vakuutusyhtiöiden käsittelyt kestävät vuosia. Toimeentuloa ei tule mistään, koska palkkaa ei työkyvyttömälle makseta. "Kelan max. 300 päivää kuluu nopeasti (jos se ylipäänsä myönnetään), ansiosidonnaista vajaakuntoisena työnhakijana saa 500 päivää".

Nimimerkki Myrkyttynyt ope kirjoittaa "Japanissa, Saksassa ja Itävallassa monikemikaalimyrkytys (MCS) on tunnustettu sairaus. Miksi ei Suomessa?" Hometoksiinien lisäksi home- ja kosteusvaurioituneissa rakennuksissa lisääntyy materiaalipäästöt, hän huomauttaa.

Ohjelmassa Jyväskylän Hengitysyhdistyksen vetäjä kehotti homeasunnossa asuvaa ottamaan yhteyttä isännöitsijään ja terveystarkastajaan. Tuttu laulu. Monessa tapauksessa tämä ei valitettavasti riitä ratkaisemaan ongelmaa. Esimerkiksi kentällä käytössä olevat sisäilman laatua tutkivat mittarit eivät ole tarpeeksi kehittyneitä kertoakseen tyhjentävästi onko sisäilmassa jotain vialla (Toxtest-hanke lanseerattiin tavoitteen edistämiseksi). Paras mittari on asukas itse.

YLE on nostanut viime aikoina sisäilmaongelmaa kiitettävästi esille. Täällä kerrotaan kokkolalaisesta opettajasta, joka sairastui Lohtajan koulussa. Nyt hän opettaa evakkotilassa, mutta saa oireita homekoulusta hänen tunneilleen tulevien oppilaiden vaatteista.

Täällä YLE kertoo homepakolaisista ja täällä heidän kuntalaisaloitteestaan. "Jos me emme kokeile mitään uutta, emme myöskään saa uutta tietoa", kommentoi uutista lääkäri Tuula Putus.

15. syyskuuta 2011

"Hometalohelvetillä vuosien varjo"

Etelä-Suomen Sanomissa oli 28.8.2011 juttu "Hometalohelvetillä vuosien varjo", jossa kerrotaan omakotitalon kymmenisen vuotta sitten ostaneesta pariskunnasta. Hometaloksi osoittautuneesta kohteesta tapeltiin myyjien kanssa kolme vuotta ennen kaupanpurun toteutumista. Velkaa jäi silti remonttirahasta, asiantuntijalausunnoista ja uusista huonekaluista. Nainen on yhä herkistynyt. Hän sai mm. harrastuspaikastaan voimakkaan nokkosrokon. Myös lapsi on allerginen, mutta on vaikea sanoa, vaikuttiko talo siihen. Nainen kävi kiistan jälkeen psykoterapiassa, mutta epäilee miehen kärsivän tapahtuneesta yhä. Lapsi muistelee vieläkin kaatopaikalle vietyjä lelujaan.

Artikkelin ohessa kerrotaan, että enemmistö Asumisterveysliiton vuonna 2010 käsittelemistä hometaloista oli 50-80 -luvun taloja, mutta joukossa oli myös 2000-luvun taloja. Kolme neljännestä tapauksista oli omakotitaloja. Rakennusterveysasiantuntijan titteliä voi käyttää kuka tahansa, joten kannattaa selvittää, että kyseessä on VTT:n sertifioima henkilö, neuvoo Aste ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö. Suurin osa kiistatapauksista päättyy sovintoon ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä tai valmisteluistunnon jälkeen.

Savon Sanomissa oli 4.9.2011 juttu Kuopiolaisen Niiralan Kulma Oy:n vuokrarivitalojen jo vuosia jatkuneista kosteus- ja homeongelmista. Asukas kertoo, että saunan katosta tuli tammikuussa vettä, jota huoltomies väitti normaaliksi kondenssivedeksi. Ohje oli pitää luukkuja auki, jotta märät villat kuivuvat. Veden tippuminen jatkui eikä lisätutkimuksia tehty. Viisivuotias tyttö sai jatkuvan kurkkukivun. Uuden vauvan synnyttyä perheenäiti vei asian ympäristöterveystarkastajalle. Kylpyhuoneen katosta löytyi kosteutta ja makuuhuoneen rakenteista mikrobivaurioita. Huoneistossa oleskelua kehotettiin välttämään korjauksia ennen, mikä ei vuokrataloyhtiötä hetkauttanut. Pöytäkirjasta selvisi, että kylpyhuoneessa havaittiin kosteusvaurio jo vuonna 2009. Silloiselle asukkaalle sanottiin kosteuden pikkuhiljaa haihtuvan.

Nainen meni sokkiin kuultuaan tarkastajan lausunnon. Lapsia hän ei enää asuntoon päästänyt. Hänen mukaansa asukkaille on sanottu, että huoltoyhtiön tarkastuskäynnit tulevat näkymään vuokrissa. Toimitusjohtaja vahvistaa tämän olevan normaali käytäntö. Asukas on pettynyt siihen, ettei Pentinpolun asuntojen ongelmia ole selvitetty aikaisemmin ja vihainen siitä, että lasten terveydellä on leikitty. Edes sitä ei tunnusteta, että asunnon kunnolla voi olla vaikutusta asukkaan terveyteen.

Asunnon seinänaapurissa vesi tuli heti muuton jälkeen makuuhuoneen kaapiston päältä lattialle. Huoltomies kävi korjaamassa putkivuodon ja löysi peitelevyn takaa pesuvadin, joka oli jätetty sinne edellisen korjauksen yhteydessä. Vati jätettiin paikalle ja vanhaa asukasta neuvottiin tyhjentämään sitä, jos se vielä täyttyy. Myöhemmin vesi valui myös hänen kylppärinsä katosta. Asukas on nukkunut hajun vuoksi ikunat auki. Hengittäminen on välillä vaikeaa. Tämän asunnon edellinen asukas asuu yhä samassa pihapiirissä, ja hänellä epäillään olevan astma.

**

Uskomatonta mitä pajunköyttä huoltomiehet kehtaavat asukkaille syöttää. Ja miten vuokrataloyhtiö kehtaa pitää jatkuvasti vettä vuotavia asuntoja vuokralla ja maksattaa huoltokäynnit asukkailla? Pienituloiset vuokralla asujat ovat halvalla tehtyjen hometalojen omistajien armoilla ja homeisen omistusasunnon ostajat lakibyrokratian armoilla.

Terveysalan valvontavirasto Valvira päätti eilen vaatia Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä nopeuttamaan hoitoon pääsyä miljoonan euron uhkasakon uhalla. Aikaa on vuoden loppuun. TYKS:n homesairaalaa uhkaa sen sijaan vain 100 000 euron uhkasakko aluehallintoviraston taholta. Aikaakin on ensi kevääseen. Toki hoitoon pitää päästä ajoissa, mutta entä jos sairaala sairastuttaa henkilökunnan ja potilaat? 

Miksi homesairaalat, kuten TYKS ja Keski-Suomen keskussairaala eivät saa miljoonan euron uhkasakkoja?
Miksi asukkaille tieten tahtoen jopa pysyvän terveyshaitan aiheuttavat vuokrataloyhtiöt eivät saa uhkasakkoja?

12. elokuuta 2011

Homeloukku-tv-sarja

Kotimaisesta Homeloukku-sarjan uusinnasta on vielä pari jaksoa nähtävissä Yle Areenassa ja tv:ssä. (Pikkulinnut eivät ajoissa kertoneet.) Saakohan sarjaa ostaa mistään? Toisaalta myös youtube olisi hyvä kanava jakaa sarja yleishyödyllisistä syistä. Sarjassa keskitytään oikeudenkäyntiprosesseihin eikä sairastumisen seurauksiin, kuten mahdollisten pysyvien terveysongelmien vakavuuteen, mutta muuten se tuo ansiokkaasti esiin sitä, miten vaikea on saada oikeutta, jos erehtyy pinnoilta siistin, mutta sisäpuolelta lahon talon ostamaan. Ohjelmalla on myös pari Facebook-ryhmää.



8. elokuuta 2011

Homepakolaisista haastattelu Kansan Uutisissa

Kansan Uutisissa on 5.8.2011 iso juttu homepakolaisista. Kolme naista kertoo lehdessä järkyttävät tarinansa. Artikkelin mukaan homeongelmista riittää uutisointia, mutta siitä ei puhuta, kuinka vakavia terveyshaittoja homeongelmat osalle ihmisistä aiheuttavat. Suomessa ei ole kartoitettu sairastuneiden määrää eikä avuntarvetta. Homepakolaiset-yhdistys perustettiin, koska sairastuneet ovat unohdettu ryhmä vailla oikeuksia ja perusturvaa. Yhdistyksen päätavoite on saada diagnoosinumero sairaudelle, koska ilman diagnoosia sairautta ei ole yhteiskunnan silmissä olemassa.

Purkupäätöksen saaneella Helsingin Myllypuron ala-asteella sairastunut opettaja kertoo, ettei ole ainoa, joka joutui lähtemään samalta työpaikalta sairastuttuaan sen sisäilmasta. Osa toipui ja työskentelee muualla, mutta osa, kuten hän, sairastui pysyvästi. Opettajaa on kierrätetty 14 eri koulussa, mutta kaikissa hän oireilee mm. kuumeilulla, iho-oireilla, nivelkivuilla ja keuhkotulehduksilla. Viimeisin altistus jätti tulehduksen, joka ei ole parantunut. Myös sydämen rytmihäiriöt ja yli satasen lepopulssi ovat tuttuja oireita. Yhtenä ongelmana hän pitää koneellista ilmanvaihtoa, sillä koulujen ilmastointikanavat ovat usein likaisia. Opettaja on saanut tarpeekseen siitä, että testaa kouluja terveytensä kustannuksella.

Perheenäiti kertoo puolestaan koko hänen perheensä sairastuneen 80-luvulla rakennetussa talossa: yhdessä yössä alkoivat kurkut turvota, iho kuoriutua ja tulla hengenahdistusoireita. Kosteusprosentti oli sisällä yli 80 talvella. Seuraavaksi he muuttivat remontoituun ja kuntotarkastettuun 70-luvun taloon, jossa tuli myös oireita, kuten keskushermosto-, nivel- ja sydänoireita. Nainen näki myös painajaisia ja sai paniikkihäiriömäisiä oloja makuuhuoneessa, josta sittemmin löytyivät pahimmat homevauriot. Nykyään perhe asuu 100-vuotiaassa talossa, mutta lapsia joudutaan öisin siirtelemään huoneesta toiseen riippuen siitä, missä on milloinkin paras ilma. Ilmanpuhdistimia on 3 käytössä. Haave itse rakennetusta terveestä talosta elää.

Kolmas haastateltu nainen sairastui 80-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa häntä vaivasivat vihlovat päänsäryt, lihasnykinät, jäsenten tunnottomuus, verenvuoto kitalaesta, näkökentän sumentuminen, vapinakohtaukset, silmien pistely jne. Keskusteltuaan naapureidensa kanssa hän ymmärsi oireiden liittyvän taloon eikä esimerkiksi MS-tautiin. Hän joutui hävittämään omaisuutensa, mutta ei päässyt sillä painajaisesta. Naisen immuunijärjestelmänsä ei enää palautunut, vaan hän reagoi nykyään epänormaalin herkästi sekä kosteusvaurioaltisteille että monille kemikaaleille ja ruoka-aineille. Hän on käynyt n. 200 asuntonäytössä ja vuokrannut 30 asuntoa löytämättä paikkaa, jossa oireita ei tulisi. Tämän seurauksena hän on nukkunut talvisinkin öitä parvekkeella, autossa tai avoimen ikkunan alla. Töissä nainen ei ole pystynyt enää vuoteen käymään. Kaupungin virkamiehiltä ei ole apua herunut, vaan häntä pompotellaan luukulta toiselle. Hän on ottanut yhteyttä myös SPR:ään, seurakuntiin ja Diakonissalaitokseen. "Meidän tilanteemme ei kuulu kenellekään". Töitä nainen pystyisi tekemään, jos vain löytyisi sopiva tila. Kela ei korvaa hänen sairaslomiaan, sillä hänellä ei ole keuhko-oireita eivätkä allergiasairaalan lausunnot siten kuvaa hänen tilannettaan. Hän ihmettelee, miksi lääkärit eivät tunne sairautta eivätkä ole tutustuneet aiheesta saatavilla olevaan kansainväliseen tutkimusaineistoon.

kuva: Hannu Hurme/KU

Mitä tähän voi muuta sanoa, kuin ihmetellä, miksi 2000-luvulla ollaan näin alkeellisessa tilanteessa länsimaisessa ns. sivistysvaltiossa vakavan, mutta tarkemmin ajatellen hyvin loogisen ympäristösairauden kohtaamisessa ja ongelman hoidossa. Arkkitehti Panu Kaila sanoo YLE:n haastattelussa, että rakentamisen historiassa ei ole aikaisemmin tapahtunut niin suurta muutosta, kuin mitä oli siirtyminen teolliseen rakentamiseen. Kun miettii millaisissa pullotaloissa kylmässä maassamme asutaan, ja miten usein vuotaa joko kodinkone, putket, katto, ikkuna tai alapohja taloissa, ja miten keinotekoisia materiaaleja nykyään käytetään, niin onko se nyt edes ihme, jos osa sairastuu vakavasti hengitettyään happipitoisen ilman sijaan vaikkapa stachybotrusta, fumigatusta, kereulidia tai etyyliheksanolia?