Kalevan sunnuntaisivuilla oli 19.2.2012 pitkä artikkeli homeesta pysyvästi sairastuneesta miehestä, jolla ei kuitenkaan ole astmaa. Artikkeliosuus löytyy nyt
Terve24-sivulta, paitsi jutun nostatus ja toimittajan kommentti, joihin viittaan seuraavan tiivistelmän lopussa:
Entinen laskuvarjojääkäri, ja matematiikan ja fysiikan opettaja sairastui Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiossa ja vuokratalossa. Naapuri tuli muuton jälkeen koputtamaan oven taakse kertoen edellisen asukkaan sairastuneen vakavasti. Ensimmäiset oireet olivat huimaus ja väsymys. Työyhteisö oli hyvä ja rehtori myötämielinen tukemaan opettajaa terveyden heikentyessä. Lopulta mies oli vuoroin pari viikkoa sairauslomalla ja välillä töissä. Lomilla kunto palautui. Uusia oireita oli lämmönnousu ja flunssantuntu. Varsinaisia hengitystieoireita hän ei saa, vaikka hengittäminen voi tuntua tavallista hankalammalta. Myös silmät kipeytyvät, tulee lievää pahoinvoivaa oloa, keskittyminen ja katseen tarkentuminen vaikeutuu. Jälkeenpäin tulee voimakas väsymys. Kuvaavaa on, että ollessaan huonossa kunnossa hänen viimeisillään raskaana oleva vaimonsa talutti häntä mäkeä ylös, mutta hyvinä päivinä mies juoksee kevyesti 20 kilometriä. "Vuoden 2006 lopulla Luukkonen ei pysynyt enää pystyssä. Tutkimuksissa havaittiin, että informaatiotie tasapainoelimestä aivoihin oli tukossa". Lääkäreiden mukaan todennäköinen syy oli virus tai myrkyt. Virusta ei löytynyt. Tasapainon palautumiseen meni kolme kuukautta.
Lopulta opettaja sai kaverilta vinkin, että oireet kuulostavat kaverin tutun saamilta homeoireilta. Miestä alettiin tutkia Työterveyslaitoksella, mutta siellä tunnistetaan vain astma ja homeitiöallergia, joita ei löytynyt. Vian ajateltiin olevan korvien välissä. Seuraavat sairauslomat tulivat psyykkisin perustein. Lääkäri väitti opettajan pelkäävän koulurakennusta, vaikka mies piti työpaikkaansa mahtavana ja työmotivaatio oli hyvä. Kevään 2008 lopulla hän sai siirtyä viereiseen koulurakennukseen, mutta opetustoimenjohtaja ei sallinut sitä enää syksyllä, vaikka miehen tila koheni. Mies päätyi perheineen vaihtamaan paikkakuntaa. Kesällä hän pääsi todella hyvään kuntoon, kunnes uudessa työpaikassa Padasjoella kunto romahti jälleen. Verikokeissa löytyi pieniä viitteitä jostain ylimääräisestä sekä tulehdustila, joka ei ollut tulehduksen eikä bakteerin aiheuttama. Kunta olisi halunnut irtisanoa hänet koeajalla, mutta ei oikeusjutun pelossa uskaltanut. Toisellakin opettajalla oli sama tilanne.
Mies irtisanoutui kutsumustyöstään ja vaihtoi alaa. Asiat alkoivat kohentua, kunnes hän vieraili veljensä häissä Oulun Madekoskella paikassa, joka oli "pommi hänen elimistölleen". Lääkäri määräsi pitkän sairausloman, jonka Kelan lääkäri hylkäsi. Työnantajan vaihduttua kunnalta yksityiselle työnantaja ei enää maksanut palkkaa ilman Kelakorvausta. Sosiaalitoimen näkökulmasta hän ei kuulunut heille, koska hänen olisi pitänyt saada sairauspäivärahaa. Väkisin töiden tekeminen vain pahensi miehen tilaa. Lopulta hän perusti oman yrityksen, mutta kunto heikkeni, kenties uusien vaatekaappien ja sohvan tuomien kemikaalipäästöjen takia. Vanhempien hirsimökillä olo alkoi jälleen kohentua, mutta mies ei halunnut viettää koko talvea eristyksissä kuusilapsisesta perheestään. Tammikuussa mies sai lainaksi puolijoukkueteltan, jossa nyt asuu. Puita on tullut lahjoituksena ystäviltä, ja perheen talous on muutenkin muiden hyväntahtoisuuden varassa. Aamuisin teltassa on usein pakkasta sähköpatterista huolimatta.
Asbestin vaarallisuus todettiin jo 1920-luvulla, mutta vasta 80-luvulla se tuli sairausvakuutuslakiin. Jarruttivatko asiaa vakuutusyhtiöt, mies pohtii. Hämeenlinnassa keuhkolääkäri ja psykiatri ymmärsivät sairauden, mutta diagnoosin puuttuessa lääkäri ei voi kirjoittaa todistukseen, että potilaan pitää olla kaksi vuotta eristyksissä altisteista toipuakseen. Osa lääkäreistä ei ymmärrä tätä ollenkaan, mies harmittelee uskoen, että olisi yhä opettajana, jos asia olisi hoidettu ajoissa. Tautiluokitus toisi sairastuneelle samat oikeudet kuin muillekin sairastuneille. Monikemikaaliyliherkkyydelle on tautiluokitukset mm. Japanissa, Itävallassa ja Saksassa.
Mies on liikunnallisuutensa ja ulkoilun ansiosta huippukunnossa eikä näytä sairaalta. Oireita voi kuitenkin tulla jo pikaisella wc-käynnillä sisällä tai teltassa käyvien vaatteista. Kaasunaamarin kumiosistakin tulee oireita. Maalattia on peitetty kuusenhavuilla. Mies ei saa edes syksyisin metsässä oireita, vaikka siellä on hometta. Ihmisten tuottamille kemikaaleille hän on sen sijaan todella herkkä. Lastulevykaapit ja liimat ovat pahimmasta päästä. Ystävien ja perheen tuki on pitänyt hänet järjissään. Seuraava tavoite on hirsimökin rakentaminen avustuskeräyksellä. Mikä tahansa hirsi ei käy, sillä joissakin laaduissa käytetään kemikaaleja estämään hirren sinistymistä. Myös liimahirsi on osoittautunut huonoksi.
Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen ihmettelee, miksi sairastuneiden määrää ei ole selvitetty. Ihmisryhmä, joka ei pysty enää olemaan missään, on ääripää, mutta lievemmin sairastuneita on paljon, ja heidän altistumiskierteensä tulisi katkaista ajoissa.
Infektiotautien ylilääkäri Ville Valtonen kertoo, että homesairaus ja monikemikaaliyliherkkyys ovat osittain päällekkäisiä. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa keholle haittaa monella tavalla, joista yksi ovat toksiinit, toinen allergiat ja kolmas tulehdusreaktio.
Professori emeritus arvelee sisäilmatautien salaisuuden löytyvän kromosomi kuudesta, jonka "HLA-alue määrää yleensä ihmisen reaktiotavan ulkoisiin tekijöihin, kuten bakteereihin ja viruksiin".
Samalla alueella ovat alttiusgeenit reumalle, astmalle ja neurologisille sairauksille. Eri potilaat saavat eri sairauden, mutta harvoin useita näistä. Suomessa on 200 000 ihmistä masennuksen takia sairaseläkkeellä, ja huomattava heistä on sairastunut sisäilmasta, Valtonen sanoo. Ongelmana on se, ettei ole käytössä laboratoriokoetta, jolla homesairaus voitaisiin todentaa. Ainoa keino on kysellä potilaalta altistumisesta ja oireista.
Home- ja kosteusvaurioihin liittyviä sairauksia tutkitaan mm. yliopistoissa, THL:llä ja TTL:llä. Professori Mirja Salkinoja-Salosen ryhmä tutkii toksiineja Helsingin yliopistossa. Salkinoja-Salonen olettaa toksiinien heikentävän ihmisen puolustuskykyä. Inspector Sec -yrityksen Risto Salin kehitti Salkinoja-Saloselle sisäilman tutkimusta varten keräimen. Tutkimusjakson jälkeen keräimiä ei olisi haluttu antaa pois, sillä ne auttoivat ihmisten oireisiin laitteen toimiessa ilmanpuhdistimena. Salin puhuisi mieluummin sairaista taloista kuin hometaloista, koska rakennusmateriaalien vaurioituminen tuottaa sisäilmaan myös muita kemiallisia yhdisteitä.
Toksiinit aiheuttavat mitokondriovaurioita soluissa. Monen kroonisen taudin uskotaan liittyvän näihin vaurioihin. Tyypillisesti esimerkiksi syövän ja diabeteksen kohdalla ei tiedetä aiheuttajaa, vain tilastollinen yhteys, kuten tupakan ja keuhkosyövän välillä, Salkinoja-Salonen sanoo.
STM:n lääkintöneuvos Mikko Paunio suhtautuu toksiinitutkimuksiin epäilevästi. Hänen mukaansa Salkinoja-Salosen ryhmässä hosutaan tutkimusasetelmien kanssa. "Jos aidosti haluaa kunnon tietoa, niin kannattaa kysyä muualta". THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen sanoo, että toksiinit ovat potentiaalinen selitysmalli, mutta enemmänkin olettamusasteella. Oulun yliopiston keuhkosairauksien professori Maritta Jaakkola sanoo, että nykykäsityksen mukaan pysyvää haittaa ei pitäisi jäädä, jos ei ole saanut astmaa tai homepölykeuhkoa. Oireiden vähättelyä hän pitää ongelmana. Valtosen mainitsemaan monikemikaaliyliherkkyyten Jaakkola suhtautuu varovaisesti, koska ei tiedetä, onko sellaista olemassa, ja mitä se tarkasti ottaen on.
Lehden sivulla 3 THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen sanoo, että joissakin maissa on poliittisesti päätetty diagnoosinumerosta, mutta se ei tarkoita, että oikeasti tiedettäisiin, mistä on kysymys. "Kyse on enemmän hätäratkaisusta". Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula ei lämpene ajatukselle poliittisesta diagnoosipäätöksestä. Pahinta on, että ihmisiä pompotellaan ja he ovat pudonneet tyhjän päälle. Jotakin ongelmalle pitäisi tehdä. Rehula näkee tässä samaa kuin tupakan määrittelyssä vaaralliseksi.
Keuhkosyövän aiheuttajamekanismia ei tunneta, vaan yhteys syövän ja tupakoinnin välillä on vain tilastollinen. Valiokunnassa eväät ovat sellaiset, että jos hallitus tekee esityksen, viemme sen läpi, Rehula kertoo.
Toimittaja Henrik Ahola kommentoi aihetta sunnuntaisivujen alussa sanomalla, että itse perustaisi välittömästi hankkeen selvittämään homepakolaisten oireiden syyn ja hoitokeinot. "Jo ennen diagnoosinumeron saamista terveytensä, taloutensa ja muun normaalielämänsä menettäneille pitäisi järjestää riittävästi yhteiskunnan apua". Aholan mielestä kuulostaa siltä, että iso osa virkamiehistä ja lääkäreistä uskoo vian olevan korvien välissä. Siinä ei ole mitään uutta. 1800-luvun Itävalta-Unkarissa lääkäri Semmelweis huomasi, että kädet kannattaa pestä ruumiinavauksen ja synnytyksen välissä. Hänen havaintonsa tyrmättiin, ja todettiin oikeaksi vuosikymmeniä myöhemmin. Semmelweis kuoli mielisairaalassa. Kenellä on vikaa korvien välissä, Ahola kysyy.
