Hämeenlinnassa saatetaan purkaa osa ongelmakiinteistöistä

kuvateksti: "Kostea syksy on saanut poliisitalon katon lainehtimaan

vedestä. Kosteus ei ole kuitenkaan pysyvää."

Hämeen Sanomissa kerrottiin 5.11.2011 Poltinaholle nousevasta uudesta poliisitalosta, joka on jo ennen valmistumistaan Kosteus- ja hometalkoiden mannekiini, sillä talon lattiaan ja seiniin sijoitetaan kosteusantureita, jotka mittaavat rakenteiden kosteutta. Uuden keksinnön toivotaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevän rakennusten kosteus- ja homevaurioita. Rikosylikonstaapeli Markku Jovio iloitsee, että uudesta poliisitalosta rakennetaan heti täysin terve talo.

VTT:n, Aalto-yliopiston ja Kosteus- ja hometalkoiden projektista voi olla parhaassa tapauksessa hyötyä muuallakin Hämeenlinnassa, jossa kosteus- ja homevaurioepäilyt ovat ryöstäytyneet tänä syksynä käsistä. Julkisten kiinteistöjen 40 miljoonan korjausvelka kasvaa jatkuvasti Hämeenlinnassa. Kohta koittaa aika, että talojen purkaminen on korjaamista järkevämpää. Kosteus- ja homevaurioepäilyistä soitetaan meille jatkuvasti eikä koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin valtavaa rumbaa, kertoo kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto.

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista vastaava johtaja Jukka Riikonen kertoo, että suuri osa heidän kiinteistöistään on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, joissa on kosteus- ja homevaurioita ihan yhtä lailla kuin muissakin sen ajan rakennuksissa. Riikosen mukaan sisäilmaongelmat ovat loputon rahareikä. Riikonen huomauttaa, että remonteissa on tehty virheitä. Heidän suhtautuminen muuttui sen jälkeen, kun he perustivat Työterveyslaitoksen kanssa sisäilmaongelmiin paneutuvan työryhmän. ”Ennen tätä ajattelimme, että talot ovat aina kunnossa ja vika ihmisissä.”

Hätilän päiväkoti oli monessa mielessä tienraivaaja. Se nosti kosteus- ja homevauriot otsikoihin, mutta antoi myös opetuksen kaupungille ongelmista tiedottamisen tärkeydessä. Päiväkodin homevauriot eivät hevin unohdu Hämeenlinnassa, sillä kohu kesti 5 vuotta ja sen korjauksiin käytettiin lähes miljoona euroa rahaa. Päiväkodin lapset ja henkilökunta joutuivat muuttamaan neljän vuoden aikana remontin tieltä kolme kertaa, mutta ongelmat eivät koskaan poistuneet rakennuksesta. 70-luvun tasakattorakennuksesta löydettiin kosteutta ja sädesientä. Tekninen lautakunta päätti lopulta, ettei päiväkotia enää korjata. Kaavamuutoksen myötä tontille saattaa nousta paritaloja.

Kasviseinä vähensi mikrobien ja orgaanisten yhdisteiden määrää

kuva: Fresh Effect

Helsingin Sanomissa oli 26.9.2011 juttu luultavasti tutun kasviseinän tuomasta avusta jyväskyläläisessä koulussa. Kun koulu alkoi tänä syksynä, opettajan oireet palasivat. Ilmeni, että seinän tuuletuskoneisto, joka puhaltaa huoneilmaa myös kasvien juuriston läpi, oli hajonnut. Opettaja ei usko, että viherseinät voisivat ratkaista kaikkia sisäilman ongelmia kouluissa. Ne korjataan remontilla, hän sanoo.

Ulkopuolisen laboratorion mukaan Luonetjärven koululla sekä mikrobien että orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ilmassa vähenivät Fresh Effectin kasviseinän asentamisen jälkeen.

”Noin 5 000 euroa maksavia seiniä on tilattu Helsingin Kulosaaren yhteiskouluun, ja Lappeenrantaan vihreää kampusta suunnitteleva toimisto ehdottaa seiniä teknillisen yliopiston tiloihin.”

Artikkelin ohessa kerrotaan, että ”Arviolta joka seitsemäs suomalainen altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille.” Jopa joka toisessa rakennuksessa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta, ja arviolta 15-20 %:ssa rakennuksista home uhkaa käyttäjien terveyttä. Useiden arvioiden mukaan huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa yhteensä yli kolme mrd. euroa vuodessa.

Fresh Effectin sivuilla tarkennetaan HS:n artikkelia. Kyse ei ole yrityksen mukaan niinkään kasvien tuottamasta hapesta tai kasvin lehtien epäpuhtauksien poistokyvystä, vaan siitä, että juuriston mikrobit hajottavat sisäilman vocceja ravinnoksi kasveille.

(Mielenkiintoista on, että Luonetjärven koulun sivuilla kerrotaan, että viime vuoden mittauksessa koulun VOC-arvot olivat normaalit. Silti kasviseinästä on ollut näemmä hyötyä.)

Yrityksen sivuilla mainitaan myös, että viherseinät kosteuttavat huoneilmaa erityisesti talvella, mikä auttaa erityisesti henkilöitä, joilla on toistuvaa flunssaa.

Fresh Effect kysyy verkkosivuillaan vinkkejä uusista tutkimuskohteista. No, homekouluista ei luulisi tulevan pulaa.

Kasviseinästä apua sisäilman puhdistamiseen?

Kuva: YLE

Jyväskyläläisellä uudella koululla on kokeiltu kasviseinää sisäilmaongelman hoidossa hyvin tuloksin. Kasvit on istutettu mullan sijaan soraan, jonka läpi kierrätetään vettä ja ilmaa.

Idea syntyi Niko Järvisen opiskelija-asunnossa syksyllä 2010. Raikkaassa sademetsäfiiliksessä olisi jaksanut tehdä töitä vaikka kellon ympäri, hän kertoo. Kasvit kasvavat itse kehitetyssä puolisalaisessa seoksessa, jonka reseptin Järvinen kehitteli Nasan avaruustutkimuksista löydetyn tiedon perusteella. Kasviseinä on ruukkukasveja tehokkaampi ilman puhdistaja, sillä systeemin läpi kierrätetään ilmaa.

Tarkoituksena on tehdä seinästä markkinoitava tuote, joka maksaisi n. 4 000 euroa. Seinälle haetaan nyt mallisuojaa.


Lähteet: Opettaja-lehti, YLE Keski-Suomi

Vaihtoehto koneistetuille ja muovitetuille passiivitaloille

Helsingin Sanomissa oli 17.6.2011 juttu uudenlaisista luomutaloista, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä höyrynsulkumuoveja! Osassa viidestä talomallista on pihasauna. Suomen kulttuurirahasto rahoitti K3-talot -hankkeen, jonka tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kauniita, kestäviä ja kohtuuhintaisia taloja 40-luvulla syntyneiden rintamamiestalojen innoittamana. Myös asumisterveys mainitaan hankkeen tarkennetuissa tavoitteissa. Laskelmien mukaan ankarat energia- ja päästövaatimukset täyttyvät seinien ollessa paksuja. Ikkunapintaa on myös tavallista vähemmän.

"Onko kestävää rakentaa vähän lämmitysenergiaa kuluttava, mutta runsaasti synteettisiä materiaaleja ja säännöllisin väliajoin uusittavaa sähkötekniikkaa sisältävä passiivitalo? Vai onko sittenkin kestävämpää rakentaa lähimetsän puista hieman vähemmän energiatehokas hirsitalo, jossa asutaan vielä 200 vuoden päästä?"

Hankkeen tavoitteet vaikuttavat käyvän yksiin Huono talo hyvään hintaan -kirjan kirjoittaneen Kari Ojalan passiivitalokritiikin kanssa. Ojalan mukaan lämmitysenergian säästymistä kutsutaan energiatehokkuudeksi, vaikka rakennusten muu energiankulutus kasvaisi. Kodin sähkölaitteisiin, käyttöveden lämmittämiseen ja ilmanvaihtoon kuluu energiaa. Ojalan mukaan ympäristöministeriö päätti kiristyvistä energiamääräyksistä ennen kuin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tutkimaan asetettu komitea sai kunnolla työtään käyntiin!

Ojala ihmettelee viranomaisten viestiä, jonka mukaan passiivi-, aktiivi- ja nollaenergiatalot pelastaisivat maan. "Uutta upeaa rakentamista hehkuttavat kaikki ne tahot, joita ympäristöministeriö tai työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat, tai jotka muuten on saatu innostumaan "uudesta" teknologiasta: Motiva, Sitra ja VTT etunenässä".

"Mahdollisimman monimutkainen, paljon rakennusmateriaaleja ja eristeitä sisältävä, kaikki keksityt koneet ja laitteet tarvitseva iso talo on sekä materiaaliteollisuuden, talovalmistajien, suunnittelijoiden että tutkijoiden etu. Kaikille riittää liiketoimintaa". Säännöksillä ajetaan energiayhtiöiden, metsänomistajien ja turvetuottajien asiaa omakotiasujien kustannuksella, Ojala kirjoittaa. Hiilidioksipäästöjä vähennettäisiin tehokkaasti toisenlaisilla keinoilla, joten ilmastonmuutoksen torjuminen on Ojalan mukaan tekosyy kiristyville säädöksille.

K3-talot -hankkeen sivuilla ollaan Ojalan kanssa samoilla linjoilla myös alan lokeroitumisen ongelmallisuudesta.

"Alalla on selkeä tarve kehittää käytäntöjä ja liiketoimintamalleja, jotka nykyistä tehokkaammin mahdollistavat arkkitehtuurin, rakennusfysiikan ja teollisuusprosessien vuoropuhelun heti suunnittelutyön alusta alkaen."

EDIT:

Eläkkeellä oleva VTT:n entinen rakennustekniikan johtava tutkija Pekka Leppänen kommentoi SKR:n luomutaloprojektia HS:ssä 23.6. Hänen mukaansa nykyasumisen kosteusrasitus on niin suurta, että painovoimainen ilmanvaihto ei riitä viemään kosteutta pihalle. Ennen ei ollut vesijohtoja, kylpyhuonetta, suihkua, vesivessoja, pyykin- tai astianpesukoneita eikä saunaa asuintiloissa. Leppänen kehuu lämmön talteenotolla varustettua koneellista ilmanvaihtojärjestelmää.

SKR:n suunnittelija Veli-Markus Tapio vastaa Leppäselle 27.6., että "Lukuisat alalla pitkään toimineet ovat kertoneet, kuinka teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Tekniikka vaatii huoltoa. Siinäkin tapauksessa, että laitteet toimivat moitteettomasti, asukkaat itse säätävät usein järjestelmänsä väärin. Tutkimusten mukaan näin tapahtuu erityisesti koneiden aiheuttaman hälyn takia."

Tapio muistuttaa, että ekoasioissa rakennus ei ole ainoa muuntautumiskykyinen tekijä, sillä myös elintapoja voidaan tarkastella kriittisesti. Usein esimerkiksi erillinen pihasauna saattaa tarjota ekologisesti ja arkkitehtonisesti mielekkään vaihtoehdon, Tapio sanoo. SKR on halunnut vaikuttaa siihen, että rakentajalla on valittavanaan niin koneellinen kuin painovoimainen ilmanvaihto.

Ekotalo metallista ja lasista

Talotekniikka-lehden numerossa 3/2011 kerrotaan kierrätyslasista tehdyn kehikon sisään rakennettavasta omakotitalosta, joka on puolestaan tehty käytöstä poistetuista merikonteista! Suomen Lasinjalostus Oy toteuttaa ekotalon pilotin Lempäälään kesällä. Lasikehikko mahdollistaa tavallista kevyempirakenteisen talon toteuttamisen. Lasikehän sisään tulee mm. kasvimaa, sauna, uima-allas ja sadeveden keräysjärjestelmä.

Artikkelissa kerrotaan, että aikaisempien käyttökokemusten puutteessa kehikon sisäpuolisten lämpö- ja kosteusolosuhteiden hallinta tulee olemaan haastavaa. Voin kuvitella...Tuuletus pyritään hoitamaan sekä avattavilla ikkunoilla että koneellisesti, mutta varsinaista kosteudenhallintaa ei ilmanvaihtoon aiota ainakaan aluksi rakentaa. Maailmalla ei ole toteutettu aikaisemmin vastaavaa. Hankkeen projektipäällikön Antti Niemen mukaan ekotalo sopisi mm. vanhusten asuintaloksi, koska se mahdollistaa ulkoilun ja vesijumpan vaivattomasti.

Metalli ja lasi kuulostavat kiinnostavilta materiaaleilta, sillä osa hometaloissa pysyvästi sairastuneista tai monikemikaaliherkistä (MCS) ei siedä edes puuta rakennusmateriaalina. Toivottavasti erilaiset kokeilut lisääntyvät tulevaisuudessa ja niiden sisäilman testaamisessa hyödynnettäisiin myös ns. sick building syndrome -ihmisiä. Kyse ei ole marginaalisesta poikkeusryhmästä, vaan kasvavasta ongelmasta, joka tulee koko ajan näkyvämmäksi. Politiikassakin on herättävä siihen, että sairastuneet tarvitsevat heille sopivia asuntoja.

Talotekniikka-lehdessä on juttu myös matalaenergiatalojen lämmitysjärjestelmistä. VTT:n asiakaspäällikön Jyri Niemisen mukaan Keski-Euroopasta on tullut alustavia tietoja passiivitalojen sisäilmaongelmista, jotka voivat johtua ylilämmöstä, liian alhaisista ilmanvaihtomääristä tai myös tuloilman kierrättämisestä maaputkistoissa, joissa voi tapahtua kosteuden kondensoitumista ja mikrobikasvustoa.