Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?

Kuva: YLE

Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen

Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.

Tuoreita esimerkkejä:

1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 

Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.

3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.

Tutkijaryhmä: Homesienen myrkyt vaurioittavat soluja

Helsingin Sanomat uutisoi 10.10.2012, että Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt yhden syyn siihen, miksi sisäilmaongelmat sairastuttavat ihmisiä. Kosteusvauriotiloissa yleisen trichoderma longibrachiatum -sienen tuottamista myrkyistä löytyi syylliset, jotka tutkijaryhmä nimesi trilongiineiksi.

"Tutkimuksessa havaittiin, että trilongiinit pystyvät imeytymään elimistön kudoksiin ja soluihin ja kaivavat sinne häviävän pieniä nanokanavia. Nanokanavat häiritsevät elimistön omia viestikanavia, jotka ohjaavat sydän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa."

Lääkkeet eivät korjaa vaurioita, ja tutkimusryhmän johtopäätös onkin, että sairauksia voidaan torjua vain korjaamalla ongelmarakennukset.

Tutkimusryhmän johtaja, mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että kaikki sisäilmasairaudet eivät tällä selity, mutta löytö on yksi läpimurto. Hän uskoo, että tulos selittää esimerkiksi hermosto-oireiden yleisyyttä ongelmarakennuksissa. Ihmiskeho pystyy tuottamaan uusia soluja vaurioituneiden tilalle, mutta hermosolut uusiutuvat huonosti tai eivät lainkaan.

"Salkinoja-Salonen näkee tässä mahdollisen yhteyden myös lasten diabeteksen yleisyyteen Suomessa. 'Insuliinia tuottavat haiman beetasolut eivät nekään uusiudu, ja meillä on niitä vain varastollinen syntyessämme. Se, että myrkyt tuhoavat niitä jo varhain, saattaa selittää yleisyyttä.' Sietokyky myrkyille on yksilöllistä. Oireilun todennäköisyys kasvaa sitä mukaa mitä enemmän myrkkyä elimistöönsä saa."

Toksiinitutkimus osoitti myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden

Kalevassa oli 14.3.2012 juttu, jossa viitattiin helsinkiläiseen koulujen myrkkytutkimukseen, joka osoitti sisäilman myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden. Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen mukaan tutkimus on maailman suurin tutkimus, jossa samasta tilasta määritellään sekä toksisuus että terveydentila. Hänen mukaansa on tyypillistä, että vaikka on diagnoosi sairaudesta, ei tiedetä mikä sen aiheutti. ”Esimerkiksi tupakan savun ja keuhkosyövän välinen yhteys on todettu vain tilastollisen näytön perusteella.”

Sisäilman myrkyllisyyttä mittaava menetelmä auttaa priorisoimaan korjauksia ja selvittämään auttoiko remontti. Tutkimuksessa mukana olleen Inspector Sec Oy:n toimitusjohtaja Risto Salin uskoo, että kun osataan korjata oikeita rakennuksia riittävän aikaisin, niin säästetään rahaa ja sairastutaan vähemmän. Hän laskeskelee, että korjauskustannukset vähenevät jopa 50-90 %.

Helsingin Sanomissa on ollut maaliskuussa sisäilmaongelmia käsittelevien juttujen sarja

-14.3.2012: "Kouluilma on jo terveysvaara": 

 

Artikkelissa kerrotaan koulujen myrkkytutkimuksesta Helsingissä. Kaupunki valitsi koulut, jotka olivat Alppilan yläaste ja lukio, Itäkeskuksen lukio, Helsingin kuvataidelukio, Aurinkolahden ja Kallahden peruskoulut sekä Munkkiniemen, Kaisaniemen, Vuosaaren, Siltamäen, Roihuvuoren, Poikkilaakson, Pelimannin, Meilahden, Kotinummen ja Keinutien ala-asteet. Luokkia tai työtiloja oli 403 ja näytteitä kerättiin 971 kpl. Oirekyselyyn vastasi 382 opettajaa.

Huonoimmasta sisäilmasta kärsivät Kaisaniemen, Pelimannin, Roihuvuoren, Vuosaaren, Munkkiniemen ja Keinutien ala-asteet. Tutkimusryhmää johtanut professori  Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että näissä kouluissa on kyse jo selvästä terveysvaarasta. 

"Keinutiellä opettava  Kaisu Simonsen kertoo kärsineensä poskiontelon tulehduksesta kymmenen vuoden aikana noin viidesti vuodessa. 'Kun luokkaani tehtiin tiivistykset, en ole ollut sairauslomallakertaakaan." Silmiä kuitenkin kuivaa ja luomet turpoavat yhä'."

"Myrkky- eli toksiinitutkimukset ovat kiisteltyjä. Osa tutkijoista ei pidä niitä vielä riittävän luotettavana sisäilman laadunmittarina. Tällä haavaa esimerkiksi kunnan terveystarkastajat eivät ota sisäilman toksisuusarvoja huomioon arvioidessaan ilmanlaatua."

Keinutien ala-asteella peruskorjauksen on määrä alkaa parin vuoden sisällä. Keinutien ala-asteella kieliä opettava Jaana Hurtig tuli sellaisen opettajan tilalle, joka joutui vaihtamaan koulua oireilun vuoksi. Hurtigin oireita ovat ihon pistely, nenäverenvuoto, suun kuivuminen ja hengenahdistus.

" 'Kun opiskelin opettajaksi, en ajatellut, että teen niin terveyteni uhalla. Nyt kieliluokka on onneksi remontissa', sanoo Hurtig. Monikollega valittelee opettajainhuoneessa erilaisista oireista." 

-15.3.2012 "Koulujen korjaukset junnaavat":

Koulujen peruskorjausta Helsingissä hidastaa rahan ja väistötilojen puute. Helsingissä on parisataa koulua, joista 40-50 pitäisi saada korjatuksi mahdollisimman pian", kiinteistöpäällikkö Sari Hildén kertoo. Helsinki käytti koulujen peruskorjaukseen yli 60 milj. euroa vuonna 2011. Tulevina vuosina rahaa on käytettävissä aikaisempaa vähemmän.

"Pääministeri Jyrki Katainen väläytti viikonloppuna mahdollisuutta nostaa homekoulujen korjaukset elvytysrahojen kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkanen tukee ehdotusta."

Koulujen myrkkytutkimus tehtiin Helsingin kaupungin ja Työsuojelurahaston rahoilla, mutta jatkorahoitus on auki.

"Ongelmakouluissa tehdään perinteisiä itiömittauksia, mutta niiden yhteys terveysvaaraan on havaittu hataraksi. Helsingin yliopiston mikrobiologian professorin Mirja Salkinoja-Salosen kehittämässä tutkimuksessa sen sijaan on löydetty alustava linkki oireiden ja sisäilmahaittojen välillä: missä myrkkyjä, siellä oireita."

Kaupunki ei rahoita tieteellistä tutkimusta, ja valtio on kiinni Toxtestissä, joka ollut lähinnä eri menetelmien esikarsintakilpailu, mutta pian sen on tarkoitus keskittyä vain yhden menetelmän kehittämiseen.

-18.3 "Koulutyö muuttui painajaiseksi":

Koulunkäyntiavustaja Pauliina Suokas aloitti työt Myllypuron ala-asteen korttelikoulussa vuonna 2005. Seuraavana lukuvuonna aikaisemmin todettu astma paheni, ja tietyssä luokkahuoneessa silmät ja iho punoittivat ja nenä meni tukkoon. Ketään ei koulussa kiinnostanut hänen oireensa. Toistuvia poskiontelon- ja keuhkoputkentulehduksia seurasi. Palattuaan äitiys- ja hoitovapaalta hän oli kuumeessa 10 kuukautta. HYKS:n sairaaloissa hän on ollut 22 kertaa tutkimuksissa ja hoidoissa.

Suokas sai selville, että ympäristökeskus oli tutkinut koulun sisäilmaa jo kolme vuotta aikaisemmin, eikä kukaan ollut kertonut hänelle, että häntä vaivanneessa opetustilassa oli kaksinkertainen bakteeripitoisuus tavanomaiseen verrattuna. Luokassa, jossa hän työskenteli, oli useita erilaisia homesieniä. Työterveyslääkäri kielsi Suokkaalta työskentelyn koulussa. Hän kärsi lopun ikäänsä infektioherkkyydestä.

Pääkoulu asettiin käyttökieltoon vuonna 2011, ja sen peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. Korttelikoulun peruskorjauksesta ei sen sijaan ole tehty päätöstä.

Suokas on kannellut kohtelustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies arvosteli Helsinkiä jo kaksi vuotta sitten vastaavanlaisesta tapauksesta.

[Kysymys: Mitä vaikutusta eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelulla on demokratiassa? Ilman muuta pitää kannella ja pitää ongelmia esillä, mutta toimiiko kansalaisen oikeusturva järjestelmässä, jossa laiminlyönneistä seuraa vain huomautuksia?]

Helsingin opetusvirastolla ei ole kokonaiskäsitystä koulujen sisäilmaongelmista kärsivien määrästä. Johtaja Risto Jarnila ja henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta pitävät sen selvittämistä mahdottomana, koska ei ole mittareita, joilla voisi todistaa oireilun johtuvan vain koulutilojen sisäilmasta.

”Sairauden syy-yhteyden todistaminen on myös oppilaiden kanssa vaikeaa. Vanhemmat voivat sairastumisen vuoksi hakea koululta vahingonkorvausta neuvotteluteitse tai siviilikanteella käräjäoikeudessa.”

-19.3.2012 Pääkirjoitus "Elvytystä koulujen korjaamiseen":

"Koulujen sisäilman ongelmien korjaaminen olisi loistava elvytyskohde. Korjausrahan palauttaminen säälliselle tasolle toisi urakkoja ja työllistäisi tavalla, joka ei siirry yhtä helposti hintoihin kuin uudisrakentamisen elvytys. Kaiken lisäksi nämä remontit edistäisivät oppilaiden ja opettajien terveyttä. Ne olisivat juuri sellaisia Kataisen kaipaamia töitä, jotka on joka tapauksessa pakko tehdä. Hintakin on sitä pienempi, mitä pikemmin remontit aloitetaan."

-20.3.2012 "Kouluilmasta uusi tutkimus":

 

Helsinkiläiskoulujen myrkkytutkimus on saanut aikaan sen, että Tilakeskus tekee uuden tutkimuskierroksen osassa tutkituista kouluista. Yhtään opetustilaa ei ole tutkimuksen perusteella vielä suljettu. 

"Kyllä luokat nyt ovat meidän mielestämme sikäli turvallisia, että tämän tutkimuksen jälkeen ei voida todeta muutakaan. Meillä ei ole mitään sellaista näyttöä, että koulujen tilat eivät olisi turvallisia", kommentoi kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.

"Terveellisimmät tulokset saatiin Aurinkolahden peruskoulusta, Helsingin kuvataidelukiosta, Itäkeskuksen lukiosta, Kallahden peruskoulusta sekä Meilahden, Poikkilahden ja Siltamäen alakouluista."

-25.3.2012 Mielipide: "Koulujen sisäilman tutkimushanke antoi vasta suuntaa-antavia tuloksia":

Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden ja opetusviraston tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto kirjoittavat mielipidepalstalla, että kaupunki tutkii jatkuvasti sisäilmaongelmia, ja etusijalle laitetaan koulujen ja päiväkotien korjaukset. Viime vuonna tutkimuksiin käytettiin lähes miljoona euroa. Korjaukset eivät aina onnistu odotetusti, joten tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä, minkä vuoksi Helsinki lähti tällä viikolla Hesarissa puhuttaneeseen koulututkimukseen mukaan.

Koulujen sisäilmaa tutkittiin kolmella toksisuusmenetelmällä. Mittausmenetelmät antoivat erilaiset korrelaatiot. Tulos oli, että ”sisäilman pölyn toksisuustutkimuksella voidaan arvioida tiettyjen terveyshaittojen todennäköisyyttä. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan määritellä, milloin mitäkin menetelmää kannattaa käyttää ja onko mahdollista asettaa jonkinlaisia ohjearvoja.”

Kirjoittajien mukaan tutkimuksen perusteella ei voi tehdä paremmuuslistoja koulujen sisäilman laadusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun on arvioitu lisätutkimus- ja korjaustarve.

”Työskentely kaikissa tutkituissa kouluissa jatkuu normaalisti.” 

-25.3. "Homesairaiden määrää ei tiedetä"

Homepakolaiset-järjestö vaatii sisäilmasta vakavasti sairastuneiden määrän ja tilanteen kartoittamista. Puheenjohtaja Katja Pulkkinen kysyy myös, kiinnitetäänkö rakennuksiin enemmän huomiota kuin sairastuneisiin. "Miksei oteta vaikka pariakymmentä vakavasti sairastunutta ja tutkita heitä perusteellisesti?" 
 
Oikeaa lukumäärää ei tiedä kukaan, ja tutkiminen on THL:n ja STM:n mukaan hankalaa. STM:n ympäristöterveysyksikön johtaja Jari Keinänen kertoo, että heidän näkemyksen mukaan tietoa sairauden syntymekanismeista on yhä liian vähän. Turun yliopiston työterveyshuollon professori Tuula Putus on eri mieltä.

"Emme me tunne ihan kaikkia yksityiskohtia vaikka tupakankaan vaikutuksesta elimistöön. Olemme vain päättäneet, että meillä on riittävän vankka pohja sanoa, että tupakansavu sairastuttaa", hän vertaa.” Putus ehdottaa sisäilmapoliklinikan perustamista esimerkiksi Heinolan entiseen reumasairaalaan.

THL:n ympäristöterveyden osaston johtaja Juha Pekkanen huomauttaa, että asiassa on myös poliittinen puoli.

"Minulla on sellainen tunne, että jos halutaan nopeita ratkaisuja, on tehtävä poliittinen päätös suhtautumisesta. Tällöin voidaan päättää, otetaanko käyttöön vaikka jokin sairauskoodi, jota sovelletaan näihin ihmisiin", hän sanoo”.

Jutussa kerrotaan myös niin sanotuista monikemikaalioireista kärsivästä 37-vuotiaasta Tommi Luukkosesta, jonka rakentamaan hirsimökkiin tulee pellavaeriste, jota ei ole käsitelty palontorjuntakemikaaleilla. Peseytymistä varten tulee sauna. Perheensä kotitalossa hän ei voi käydä kuin pikaisesti, ja jo suihkussa käynti sisällä laukaisee allergisen reaktion.

”Sairautta ei ole voitu kunnolla diagnosoida, joten hän on jäänyt lähes täysin ilman yhteiskunnan apua. Kohtalotovereita on Suomessa runsaasti.” 

Luukkonen on kuullut oireiden helpottuvan, jos viettää kaksi vuotta eristyksissä ilman kemikaalialtistusta.

Perheenisä ja opettaja voi paremmin teltassa

Kalevan sunnuntaisivuilla oli 19.2.2012 pitkä artikkeli homeesta pysyvästi sairastuneesta miehestä, jolla ei kuitenkaan ole astmaa. Artikkeliosuus löytyy nyt Terve24-sivulta, paitsi jutun nostatus ja toimittajan kommentti, joihin viittaan seuraavan tiivistelmän lopussa:

Entinen laskuvarjojääkäri, ja matematiikan ja fysiikan opettaja sairastui Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiossa ja vuokratalossa. Naapuri tuli muuton jälkeen koputtamaan oven taakse kertoen edellisen asukkaan sairastuneen vakavasti. Ensimmäiset oireet olivat huimaus ja väsymys. Työyhteisö oli hyvä ja rehtori myötämielinen tukemaan opettajaa terveyden heikentyessä. Lopulta mies oli vuoroin pari viikkoa sairauslomalla ja välillä töissä. Lomilla kunto palautui. Uusia oireita oli lämmönnousu ja flunssantuntu. Varsinaisia hengitystieoireita hän ei saa, vaikka hengittäminen voi tuntua tavallista hankalammalta. Myös silmät kipeytyvät, tulee lievää pahoinvoivaa oloa, keskittyminen ja katseen tarkentuminen vaikeutuu. Jälkeenpäin tulee voimakas väsymys. Kuvaavaa on, että ollessaan huonossa kunnossa hänen viimeisillään raskaana oleva vaimonsa talutti häntä mäkeä ylös, mutta hyvinä päivinä mies juoksee kevyesti 20 kilometriä. "Vuoden 2006 lopulla Luukkonen ei pysynyt enää pystyssä. Tutkimuksissa havaittiin, että informaatiotie tasapainoelimestä aivoihin oli tukossa". Lääkäreiden mukaan todennäköinen syy oli virus tai myrkyt. Virusta ei löytynyt. Tasapainon palautumiseen meni kolme kuukautta.

Lopulta opettaja sai kaverilta vinkin, että oireet kuulostavat kaverin tutun saamilta homeoireilta. Miestä alettiin tutkia Työterveyslaitoksella, mutta siellä tunnistetaan vain astma ja homeitiöallergia, joita ei löytynyt. Vian ajateltiin olevan korvien välissä. Seuraavat sairauslomat tulivat psyykkisin perustein. Lääkäri väitti opettajan pelkäävän koulurakennusta, vaikka mies piti työpaikkaansa mahtavana ja työmotivaatio oli hyvä. Kevään 2008 lopulla hän sai siirtyä viereiseen koulurakennukseen, mutta opetustoimenjohtaja ei sallinut sitä enää syksyllä, vaikka miehen tila koheni. Mies päätyi perheineen vaihtamaan paikkakuntaa. Kesällä hän pääsi todella hyvään kuntoon, kunnes uudessa työpaikassa Padasjoella kunto romahti jälleen. Verikokeissa löytyi pieniä viitteitä jostain ylimääräisestä sekä tulehdustila, joka ei ollut tulehduksen eikä bakteerin aiheuttama. Kunta olisi halunnut irtisanoa hänet koeajalla, mutta ei oikeusjutun pelossa uskaltanut. Toisellakin opettajalla oli sama tilanne.

Mies irtisanoutui kutsumustyöstään ja vaihtoi alaa. Asiat alkoivat kohentua, kunnes hän vieraili veljensä häissä Oulun Madekoskella paikassa, joka oli "pommi hänen elimistölleen". Lääkäri määräsi pitkän sairausloman, jonka Kelan lääkäri hylkäsi. Työnantajan vaihduttua kunnalta yksityiselle työnantaja ei enää maksanut palkkaa ilman Kelakorvausta. Sosiaalitoimen näkökulmasta hän ei kuulunut heille, koska hänen olisi pitänyt saada sairauspäivärahaa. Väkisin töiden tekeminen vain pahensi miehen tilaa. Lopulta hän perusti oman yrityksen, mutta kunto heikkeni, kenties uusien vaatekaappien ja sohvan tuomien kemikaalipäästöjen takia. Vanhempien hirsimökillä olo alkoi jälleen kohentua, mutta mies ei halunnut viettää koko talvea eristyksissä kuusilapsisesta perheestään. Tammikuussa mies sai lainaksi puolijoukkueteltan, jossa nyt asuu. Puita on tullut lahjoituksena ystäviltä, ja perheen talous on muutenkin muiden hyväntahtoisuuden varassa. Aamuisin teltassa on usein pakkasta sähköpatterista huolimatta.

Asbestin vaarallisuus todettiin jo 1920-luvulla, mutta vasta 80-luvulla se tuli sairausvakuutuslakiin. Jarruttivatko asiaa vakuutusyhtiöt, mies pohtii. Hämeenlinnassa keuhkolääkäri ja psykiatri ymmärsivät sairauden, mutta diagnoosin puuttuessa lääkäri ei voi kirjoittaa todistukseen, että potilaan pitää olla kaksi vuotta eristyksissä altisteista toipuakseen. Osa lääkäreistä ei ymmärrä tätä ollenkaan, mies harmittelee uskoen, että olisi yhä opettajana, jos asia olisi hoidettu ajoissa. Tautiluokitus toisi sairastuneelle samat oikeudet kuin muillekin sairastuneille. Monikemikaaliyliherkkyydelle on tautiluokitukset mm. Japanissa, Itävallassa ja Saksassa.

Mies on liikunnallisuutensa ja ulkoilun ansiosta huippukunnossa eikä näytä sairaalta. Oireita voi kuitenkin tulla jo pikaisella wc-käynnillä sisällä tai teltassa käyvien vaatteista. Kaasunaamarin kumiosistakin tulee oireita. Maalattia on peitetty kuusenhavuilla. Mies ei saa edes syksyisin metsässä oireita, vaikka siellä on hometta. Ihmisten tuottamille kemikaaleille hän on sen sijaan todella herkkä. Lastulevykaapit ja liimat ovat pahimmasta päästä. Ystävien ja perheen tuki on pitänyt hänet järjissään. Seuraava tavoite on hirsimökin rakentaminen avustuskeräyksellä. Mikä tahansa hirsi ei käy, sillä joissakin laaduissa käytetään kemikaaleja estämään hirren sinistymistä. Myös liimahirsi on osoittautunut huonoksi.

Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja Katja Pulkkinen ihmettelee, miksi sairastuneiden määrää ei ole selvitetty. Ihmisryhmä, joka ei pysty enää olemaan missään, on ääripää, mutta lievemmin sairastuneita on paljon, ja heidän altistumiskierteensä tulisi katkaista ajoissa.

Infektiotautien ylilääkäri Ville Valtonen kertoo, että homesairaus ja monikemikaaliyliherkkyys ovat osittain päällekkäisiä. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa keholle haittaa monella tavalla, joista yksi ovat toksiinit, toinen allergiat ja kolmas tulehdusreaktio. Professori emeritus arvelee sisäilmatautien salaisuuden löytyvän kromosomi kuudesta, jonka "HLA-alue määrää yleensä ihmisen reaktiotavan ulkoisiin tekijöihin, kuten bakteereihin ja viruksiin". Samalla alueella ovat alttiusgeenit reumalle, astmalle ja neurologisille sairauksille. Eri potilaat saavat eri sairauden, mutta harvoin useita näistä. Suomessa on 200 000 ihmistä masennuksen takia sairaseläkkeellä, ja huomattava heistä on sairastunut sisäilmasta, Valtonen sanoo. Ongelmana on se, ettei ole käytössä laboratoriokoetta, jolla homesairaus voitaisiin todentaa. Ainoa keino on kysellä potilaalta altistumisesta ja oireista.

Home- ja kosteusvaurioihin liittyviä sairauksia tutkitaan mm. yliopistoissa, THL:llä ja TTL:llä. Professori Mirja Salkinoja-Salosen ryhmä tutkii toksiineja Helsingin yliopistossa. Salkinoja-Salonen olettaa toksiinien heikentävän ihmisen puolustuskykyä. Inspector Sec -yrityksen Risto Salin kehitti Salkinoja-Saloselle sisäilman tutkimusta varten keräimen. Tutkimusjakson jälkeen keräimiä ei olisi haluttu antaa pois, sillä ne auttoivat ihmisten oireisiin laitteen toimiessa ilmanpuhdistimena. Salin puhuisi mieluummin sairaista taloista kuin hometaloista, koska rakennusmateriaalien vaurioituminen tuottaa sisäilmaan myös muita kemiallisia yhdisteitä.

Toksiinit aiheuttavat mitokondriovaurioita soluissa. Monen kroonisen taudin uskotaan liittyvän näihin vaurioihin. Tyypillisesti esimerkiksi syövän ja diabeteksen kohdalla ei tiedetä aiheuttajaa, vain tilastollinen yhteys, kuten tupakan ja keuhkosyövän välillä, Salkinoja-Salonen sanoo.

STM:n lääkintöneuvos Mikko Paunio suhtautuu toksiinitutkimuksiin epäilevästi. Hänen mukaansa Salkinoja-Salosen ryhmässä hosutaan tutkimusasetelmien kanssa. "Jos aidosti haluaa kunnon tietoa, niin kannattaa kysyä muualta". THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen sanoo, että toksiinit ovat potentiaalinen selitysmalli, mutta enemmänkin olettamusasteella. Oulun yliopiston keuhkosairauksien professori Maritta Jaakkola sanoo, että nykykäsityksen mukaan pysyvää haittaa ei pitäisi jäädä, jos ei ole saanut astmaa tai homepölykeuhkoa. Oireiden vähättelyä hän pitää ongelmana. Valtosen mainitsemaan monikemikaaliyliherkkyyten Jaakkola suhtautuu varovaisesti, koska ei tiedetä, onko sellaista olemassa, ja mitä se tarkasti ottaen on.

Lehden sivulla 3 THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen sanoo, että joissakin maissa on poliittisesti päätetty diagnoosinumerosta, mutta se ei tarkoita, että oikeasti tiedettäisiin, mistä on kysymys. "Kyse on enemmän hätäratkaisusta". Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula ei lämpene ajatukselle poliittisesta diagnoosipäätöksestä. Pahinta on, että ihmisiä pompotellaan ja he ovat pudonneet tyhjän päälle. Jotakin ongelmalle pitäisi tehdä. Rehula näkee tässä samaa kuin tupakan määrittelyssä vaaralliseksi. Keuhkosyövän aiheuttajamekanismia ei tunneta, vaan yhteys syövän ja tupakoinnin välillä on vain tilastollinen. Valiokunnassa eväät ovat sellaiset, että jos hallitus tekee esityksen, viemme sen läpi, Rehula kertoo.

Toimittaja Henrik Ahola kommentoi aihetta sunnuntaisivujen alussa sanomalla, että itse perustaisi välittömästi hankkeen selvittämään homepakolaisten oireiden syyn ja hoitokeinot. "Jo ennen diagnoosinumeron saamista terveytensä, taloutensa ja muun normaalielämänsä menettäneille pitäisi järjestää riittävästi yhteiskunnan apua". Aholan mielestä kuulostaa siltä, että iso osa virkamiehistä ja lääkäreistä uskoo vian olevan korvien välissä. Siinä ei ole mitään uutta. 1800-luvun Itävalta-Unkarissa lääkäri Semmelweis huomasi, että kädet kannattaa pestä ruumiinavauksen ja synnytyksen välissä. Hänen havaintonsa tyrmättiin, ja todettiin oikeaksi vuosikymmeniä myöhemmin. Semmelweis kuoli mielisairaalassa. Kenellä on vikaa korvien välissä, Ahola kysyy.

Dokumentti: "Sienet ovat elämän ja kuoleman rajapinta"

JIM D -dokumentti Sienisatoa on vielä muutaman tunnin katsottavissa netissä, mutta se näkyy löytyvän myös Youtubesta. Ohjelma on peräisin amerikkalaiselta History-kanavalta ja sarjan nimi on Modern Marvels, jossa tutkitaan, miten tiede ja teknologia vaikuttavat nyky-yhteiskunnassa. Mold & Fungus -jakso on vuodelta 2008. Tällaisten viihteellistettyjen dokumenttien raflaavasta maineesta huolimatta yksi jos toinenkin ohjelmasta poimittu alla oleva lause lienee totta USA-keskeisyys muistaen.

-sienien valtakunnassa on yli miljoona lajia
-jokaisessa ihmisessä on n. 100 sienilajia
-hiiva, sienet ja home tunnetuimpia
-yli 25 milj. amerikkalaista saa allergisia oireita homeesta [ilmeisesti USA:ssa allergiamekanismi suositumpi oletus/yleisempi ilmiö]. ”Joka vuosi ihmisiä kuolee liiallisen altistuksen takia.”
-hometorjuntaan kuluu 3 mrd. euroa vuodessa USA:ssa
-saneerausosiossa mainittiin rakenteiden puhdistamisessa hiekkapuhallus ja kuivajääpuhallus
-home puolustautuu tuottamalla myrkkyjä
-ihmiset reagoivat homeisiin eri tavoin, lapset ja vanhukset ovat herkimpiä
-menestyäkseen home tarvitsee mitä tahansa eloperäistä ainetta ja vettä

-85 % kasveista elää symbioottisessa suhteessa sienten kanssa
-sienirihmasto hajottaa lehtiä mullaksi, josta puut saavat ravintoa, sienirihmastoa on kaikkialla aluskasvillisuuden alla
-maailman suurin eliö on sienirihmasto, sijaitsee Oregonissa, 890 hehtaaria, 2 000 vuottta vanha, tärkeä ekosysteemille

-home tuhoaa viljelyksiä
-sienten tapaa taistella toisiaan vastaan pyritään hyödyntämään kehittämällä biologisia torjunta-aineita sienistä, sieniä käytetään myös hyönteisten torjuntaan
-termiitit aiheuttavat asutusalueilla 2 mrd. euron vahingot
-hyönteisiin vaikuttavat sienet ovat ainutlaatuisia, ne tunkeutuvat hyönteisen kitiinikuoren läpi, syövät hyönteisen ja laskevat siihen itiöitä

-Tempeh on ruokalaji, joka tehdään homehduttamalla soijapapuja oikeissa olosuhteissa Rhizopus oligosporus -sienen avulla. Tempehiä on syöty Indonesiassa 1 000 vuotta, levisi Amerikkaan 50-luvulla.
-Englannissa keksittiin jättää pavut pois kehittämällä mykoproteiinituote, Quorn, jota kulutetaan Briteissä 500 000 ateriaa päivässä,
-myrkyllisen sienen syömisen jälkeen oireet voivat tulla vasta 12 tunnin tai jopa 2 viikon päästä, kuten Puolassa 50-luvulla, jolloin 11 ihmistä kuoli pienessä puolalaiskylässä ja 100 sairastui.
-muskariinia sisältävää punakärpässieniä on käytetty päihteenä jo vuosituhansia sitten, synteettisesti valmistettua psilosybiinia on käytetty USA:ssa syöpäpotilaiden ahdistuksen lievittämiseen.

-75 % amerikkalaisista kärsii jollain tavalla jalkasienestä
-opportunistinen sieni-infektio on vakavampi invaasio, jota tutkitaan LA:n Bio Med -instituutissa.
-ihmiskehossa on Candida-sivun sieniä (iho, suu, suolisto), jotka ovat osa ihmisen luontaista   bakteerikantaa. Jos jokin tappaa bakteerikannan, kuten antibiootit, sienikasvusto voi lisääntyä, ja jos vastustuskyky on heikko, seurauksena voi olla vakavampi tulehdus.
-Opportunistiset sieni-infektiot ilmestyivät 50 vuotta sitten. Ne muuttuivat antibioottien, vatsaleikkausten ja kemoterapian yleistyessä. Ne muuttavat kehon kemiallista koostumusta lisäten sienikasvustoa.
-Candida kiinnittyy kudokseen ja leviää veren mukana koko kehoon. Tulehdus voi aiheuttaa kipua, kuumetta, näön menetystä, keuhkokuumetta ja jopa kuoleman.

-Ensimmäinen antibiootti keksittiin vahingossa Penicilliumista. ”Lääke on pelastanut miljoonia ihmisiä.”
-Montanan yliopiston tutkija Gary Strobel on etsinyt sienikasvustoja 20 vuoden ajan yli 80 maasta. He yrittävät eristää sienilajeja, kasvattaa niitä ja keksiä niistä tuotteita, joita hyödynnetään lääkkeissä, ympäristön puhdistusaineissa ja energiantuotannossa. Jotkut sienet valmistavat dieselin ainesosia.
-Trichoderma reesei keksittiin 40-luvulla, jolloin sen havaittiin hajottavan sodassa telttakankaita käyttämällä selluloosaa ravinnoksi. Kehitystyössä nopeutetaan selluloosan hajoamista sokereiksi, josta on helppo tehdä etanolia. Haasteena on tarpeeksi suurien määrien tuottaminen.

-”Kaikista meistä tulee sienirihmastoa kuoltuamme sienten hajottaessa ruumiimme”

Tutkimuskatsaus: Homekorjaukset eivät välttämättä poista oireita

kertoo tänään 20.1.2012 tuoreesta suomalaisvetoisesta Cochrane-tutkimuskatsauksesta, jonka mukaan remontit eivät välttämättä poista kosteusvauriorakennuksessa oireilevien oireita. Erityisesti kahden koulututkimuksen kohdalla remontin hyödyttömyys näkyi selvästi, sillä oppilaat ja opettajat saivat yhtä paljon hengitystie- ja silmäoireita kuin ennen kosteusvauriokorjausta.

Tutkimuskatsauksessa yhdistettiin kahdeksan kansainvälisen tutkimuksen tulokset. Tutkimusta löytyi suhteellisen niukasti ja vertailtavuus oli hankalaa. Tutkimukset olivat Suomesta, Ruotsista, Walesista, Yhdysvalloista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Huonoin vaikutus oli julkisten rakennusten korjauksissa. Kotien kohdalla terveysoireiden vähenemisestä on kohtalaista näyttöä. TTL:n tiimipäällikkö Riitta Sauni huomauttaa, ettei koulututkimuksissa aina tiedetä, tulevatko oireet koulusta vai kotoa. Korjausten onnistumisessa saattaa silti olla toivomisen varaa, hän sanoo.

Jutun ohessa kerrotaan, että eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti on tehnyt Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön liittyen valtion tutkimuslaitosten toimiin kosteusvaurio-ongelman selvittämisessä. Selvityspyynnön kohteet ovat THL, TTL ja STM.

Blogissaan Joutsenlahti perustelee selvityspyyntöä mm. sillä, että sairastuneet ovat vailla apua ja perusoikeuksia, ja rakentamisen laadun sanelee terveellisyyden sijaan kustannus- ja energiatehokkuus.

Sisäilmaongelmien aiheuttamia oireita ja sairauksia

kuva täältä

Asumisterveysliitto Aste ry:n esitteessä Terve ja puhdas koti luetellaan yleisemmiksi oireiksi äänen käheys, nenän tukkoisuus ja nuhaoireet, ihon ja silmien punoitus, silmien, nielun ja nenän kutina ja kirvely sekä aivastelu. Alempien hengitysteiden oireita ovat kuiva yskä, limannousu keuhkoista ja hengenahdistus ja vinkuna. Väsymys, päänsärky, kuumeilu, pahoinvointi, huimaus, veriyskä, hengityskipu ja lihas- ja nivelkipu ovat mahdollisia.

Hyvä Terveys -lehden maaliskuun 2007 numerossa luetellaan homealtistuksen aiheuttamia oireita, jotka on luokiteltu ärsytysoireisiin, infektiosairauksiin, allergiasairauksiin ja myrkytysoireisiin. Ärsytysoireet (silmien kirvely, päänsärky, nenän tukkoisuus jne.) loppuvat altistuksen loputtua, kuten yleensä myös infektiosairaudet (toistuvat flunssat, poskiontelo- välikorva- ja keuhkoputkitulehdukset). Sen sijaan allergiasairaudet ovat usein elinikäisiä, vaikka jonkin verran nekin voivat lieventyä. Astma, allerginen nuha, homepölykeuhko, allerginen sidekalvotulehdus ja joskus vatsaoireet ovat tällaisia. Myrkytysoireiden pysyvistä seurauksista ei olla yhtä mieltä. Osa on ehkä peruuttamattomia, osa taas lievenee tai häviää altistuksen loputtua.

Kari Ojala luettelee puolestaan Huono talo hyvään hintaan -kirjassaan tyypillisiä homeoireita, joita ovat mm. hengenahdistus, yskä, kuume, päänsärky, polttavat kivut, ihon punoitus, ihottuma, suolisto-oireet ja neurologiset oireet.  

Tuula Putuksen Home ja terveys -kirjassa kerrotaan sisäilmaoireiden riippuvan rakennuksen vaurion iästä ja mikrobikannasta. Vakavimmat yleisoireet, kuten neurologiset, kudos- ja elinvauriot ja autoimmuunitaudit ilmaantuvat yleensä vuosikausien altistumisen jälkeen. Pitkällä aikavälillä myös ulkoilman homeet voivat aiheuttaa oireita. "Joissakin vauriokohteissa on todettu harvinaisten sairauksien ryvästymiä ja potilaiden selittämättömiä kuolemantapauksia."


"Kaikki eivät sairastu, mutta kuka tahansa voi sairastua" Tuula Putus

Putus kertoo HS:ssä 28.11.2005, että usein oireilija syyllistetään, häntä pidetään luulosairaana ja lääkäri voi antaa lähetteen psykiatrille. Kyse on kuitenkin siitä, että elimistön puolustusmekanismi yliampuu ja on koko ajan pörhöllänsä.

Inspector Secin nettisivuilla on tietoa mm. homeiden tuottamien toksiinien vaikutuksista:

Aspergillus-sienisuvun toksiineista esim. Aspergillus niger tuottaa malformiini-yhdisteitä, jotka aiheuttavat verenvuotoja ruoansulatuselimistössä ja maksa- ja munuaisvaurioita. Aspergillus fumigatuksen tuottamat yhdisteet aiheuttavat vapinaa. Aspergillus versicolor on melko yleinen kosteusvaurioissa ja sen tuottaman aflatoksiinin vuosien hengitysaltistus voi lisätä maksa-, keuhko- ja virtsateiden syöpien riskiä.

Fusarium-lajit ovat yleisiä kosteusvauriokohteissa ja ne voivat tuottaa toksiineja, jotka ärsyttävät ihoa ja limakalvoja. Stachybotrus chartarumin itiöiden on todistettu olevan myrkyllisiä. Hiirikokeissa itiöt aiheuttivat keuhkoissa solujen joukkokuolemaa ja jopa eläinten kuoleman homekannan toksisuudesta ja itiöiden määrästä riippuen. Pienemmät määrät aiheuttivat verenvuoroa keuhkoissa.

Keskushermoston tiedetään olevan herkimpiä kudoksia puutteelliselle soluhengitykselle. Mitokondriovauriot voivat ilmetä mm. henkisen suorituskyvyn laskuna ja kuulovammoina. Bakteerin tuottaman Valinomysiini-toksiinin on havaittu aiheuttavan apoptoosia, ja eräiden tutkimusten mukaan yksi dementian syntymekanismeista saattaa käynnistyä hermosolujen apoptoosista.

Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusten mukaan:

-infektiotaudit voivat johtua solujen liikkumiselinten lamaantumisesta, mikä estää keuhkoputkien puhtaanapidon ja altistaa siten infektioille
-patologinen väsymys voi selittyä solujen energiataloudelle tärkeän ATP:n (yhdiste) tuotannon vähentymisellä tai glukoosin kohonneella kulutuksella elimistössä.
-Lihaskivut voivat puolestaan johtua siitä, että mitokondrioiden lakatessa toimimasta, osa lihaksista alkaa hajottaa sokeria ja sydänlihas alkaa käyttämään kreatiinifosfaattia.
-Päänsärky selittynee glutamaatin (aminohappo) aineenvaihdunnan pysähtymisellä.

(M.S-S., Koulutusmateriaali 20.1.2011, HY, sivu 21-22)

Homepakolaisten sivuilla on listattu lisää erilaisia oireita. 

"Rakentamiseen on saatava vaihtoehtoja"

Keski-Suomen ympäristökeskuksen eläkkeellä oleva ylitarkastaja ja Perinnerakennusyhdistys Pilasterin puheenjohtaja Usko Paananen kirjoittaa HS:n mielipidepalstalla 17.7.2011 suomalaisen rakentamisen epäkohdista.

1960-luvulla syntyi ajattelumalli, jonka mukaan asuntoja pitää saada paljon ja nopeasti. Muotiin tulivat matalat, laattaperusteiset ja tasakattoiset talot, joihin tuli käyttää mineraalivillaa ja muovia. Lainlaatijat, oppilaitosten opettajat ja virkamieskunta osallistuivat tämän yhden opin luomiseen, ja siihen perustuu rakentamisen ohjaus tänä päivänäkin. Vaihtoehdottomuuden kieltänyt suuntaus hämärsi luonnon lainalaisuuksien ymmärtämistä ja vähensi kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden arvostusta.

Rakennusteollisuus ja materiaali- ja laitevalmistajat ovat Paanasen mukaan voimistaneet suomalaisen rakentamisen vaihtoehdottomuutta. Virallisesta linjasta poikkeavien materiaalien käyttöä on yritetty hankaloittaa monin eri tavoin. Suhtautuminen hyviksi havaittuja ratkaisuja kohtaan on penseää, jos ne eivät kuulu omaan tuotevalikoimaan, kuten usein esimerkiksi puuperäiset eristeet ja painovoimainen ilmanvaihto.

Paanasen mukaan rakentamisen parlamentaarinen ohjaus on ollut heikkoa. Kukaan ympäristö- tai asuntoministeri ei ole ollut aloitteellinen suunnan muuttamiseksi kohti terveellisempää rakentamista. Rakennuskannastamme suuri osa kärsii eriasteisista kosteusvaurioista. TTY:llä on osoitettu lähes kaikkien pien- ja kerrostalojen laattaperusteiden alta löytyvän höyrymuodossa olevaa kosteutta ja mikrobikasvustoa.

Paananen muistuttaa, että huonokuntoiset ja homeongelmaiset rakennukset lisäävät kuntien taloudellista ahdinkoa ja horjuttavat liian monen suomalaisen terveyttä ja työkykyä. Hän peräänkuuluttaa rakentamisen ja homevaurioiden perustutkimuksen lisäämistä ja rakentamisen normiston supistamista sekä tilan antamista vaihtoehtoisille toteutustavoille ja innovaatioille. 

Edit:

YLE:n Radio Suomen Aamun peilin aamukahdeksan lähetyksessä 18.7.2011 on juttua huonosta rakentamisesta. Yksi syy ongelmiin on aliurakoitsijoiden kasvanut määrä. DI Anssi Koskenvesan mukaan
alalla on liikaa yrittäjiä, jotka eivät tee kosteusteknisesti toimivaa jälkeä. Laadun varmistamiseksi voisi olla hyvä, että osa palkkioista maksettaisiin vasta parin vuoden takuuajan jälkeen, mikäli rakennusvirheitä ei ilmene.

Edit2:
Keskustelu jatkui HS:n mielipidepalstalla. Homepakolaiset-yhdistys nosti 20.7. esiin sen, että pahiten sairastuneet ihmiset asuvat autoissa ja parvekkeilla ympäri vuoden. Heidän mukaansa uusista materiaaleista nykymenetelmillä rakennetut talot eivät sovellu sairastuneille. Arkkitehti Päivi Väisänen kirjoitti 22.7., että syynä homeongelmiin on huono työnjälki ja ilmaston haastavuus sekarakenteiden kannalta. Homeista sairastuneiden vertaisryhmän vetäjä Jukka Hacklin vastasi 27.7., että kyseenalaisten materiaalien käyttö ja kiireinen rakentamistapa ovat ajaneet sairastuneita ihmisiä muuttokierteisiin. Myös rakennusinsinööri Jouko Taskinen vastasi Väisäselle. Hän huomautti, että kiristyvät energiansäästömääräykset ja nopeat muutokset vievät laatutavoitteet kauemmaksi.

Ilmastonmuutoksen tuoma jäähdytystarpeen kasvu asettaa lämmöneristämisbuumin kyseenalaiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen käsittelevän FRAME-hankkeen toisessa yleisöseminaarissa 21.6.2011 Tampereella esiteltiin hankkeessa tähän mennessä saatuja tutkimustuloksia. Tapahtuman lehdistötiedotteesta:

Ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten energiankulutukseen on simuloitu ensimmäistä kertaa Suomessa vuosille 2050 ja 2100. FRAME-hankkeessa tehtyjen tutkimusten perusteella tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve pienenee, mutta jäähdytystarve kasvaa voimakkaasti. Ilmasto lämpenee, mutta myös sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat asettaen uusia haasteita rakentamiselle.

FRAME-hankkeen Ilmatieteen laitoksen dataa hyödyntäneiden simulaatioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä rakennusten jäähdytystarve kasvaa 10–30 % ja vuoteen 2100 mennessä peräti 20–75 %. Rakennusten tehokas eristäminen vähentää tulevaisuuden lämmitysenergian kulutusta. Säästyvä energia hupenee kuitenkin nopeasti kasvavaan jäähdytystarpeeseen ilmastonmuutoksen edetessä.

Passiivisten jäähdytysratkaisujen merkitys korostuu. Tällaisia ovat mm. erilaiset auringon valolta ja lämmöltä suojaavat markiisit ja muut suojat, myös rakennusten ympärille sijoitettu kasvillisuus tai ikkunatuuletus. Koneellisia jäähdytysratkaisuja tulisi käyttää vasta jos passiivisilla jäähdytysvaihtoehdoilla ei saavuteta haluttuja lämpöoloja. FRAME-hankkeen tutkimusjohtajan Juha Vinhan mukaan on entistä tarkemmin pohdittava, kuinka paljon rakennuksen lämmöneristystä on syytä parantaa.

Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta kertoi seminaarissa lämpötilan nousevan, pilvisyyden lisääntyvän ja auringonsäteilyn vähenevän. Kosteusmäärä nousee talvella ja sademäärät kasvavat. Samoin tuulet voimistuvat. Meille tulee asteittain suunnilleen Etelä-Ruotsin ilmasto, sitten Tanskan, Belgian ja Lontoon. Taustaoletuksena näille ennusteille on, että kasvihuonekaasupäästöjä ei onnistuta rajoittamaan (mikä on käsittääkseni todennäköistä toim. huom.).

DI Jarkko Piironen kertoi viistosademäärien kasvavan tulevaisuudessa ja olosuhteiden muuttuvan kriittisemmiksi kosteuden kondensoitumisen kannalta. Viistosaderasitus on voimakkaampi korkeammissa rakennuksissa. "Alustava arvio esim. höyrynsulun vesihöyrynvastuksesta on, että ainakin korkeissa tiilijulkisivuissa puurankarakenteen sisäpuolinen höyrynsulkumuovi alkaa olla tulevaisuudessa liian tiivis."

Juha Vinha huomautti tilaisuudessa, että energiaa voidaan säästää muillakin keinoin kuin seinien eristepaksuutta lisäämällä.

Rakennuslehdessä oli 26.5.2011 juttu "Kaavailtu energiansäästöpakko lisää korjaushankkeiden riskejä", jossa oli samaa juttua kuin FRAME:ssa eristävyyden parantamisen riskeistä ja ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Märät talvet lisäävät yläpohjan kosteutta tuuletusaukkojen kautta, jota voi estää pienentämällä tuuletusta. Toisaalta mahdolliset lumiset talvet voivat aiheuttaa taas vesivuotoja katossa, jolloin jäähdyttävää tuuletusta tulisi lisätä lumen sulamisen estämiseksi.

Kovin aurinkoisissa ja kuivissa maissa ilmastointi on aiheuttanut pilvenpiirtäjiin kosteusongelmia. Meillä tämä uhka koskee passiivitaloja. Paineet jäähdytystarpeen lisäämiseen ovat nyt jo isot ihmisten valittaessa kuumuutta kesäisin. Arkkitehti Vesa Peltonen pitää riskaabelina painovoimaisen ilmanvaihdon pudottamista pois yleisten vaihtoehtojen joukosta, sillä teknologiariippuvuudesta seuraa ongelmia kantaverkon häiriöiden yleistyessä. "Jos sähkö on pois 12 tuntia, mitä tämä merkitsee rakennuksen asumiskelpoisuudelle?".

Samalla sivulla on juttu "Hyvä rakentamistapa on osoittautunut usein huonoksi", jossa todetaan VTT:n ja TTY:n jakautuneen kahteen leiriin suhteessa käsitykseen energiamääräysten kiristämisen riskeistä. VTT:llä uskotaan hyvän suunnittelun ja rakentamisen estävän ongelmat. Hyvä rakentamistapa ja viranomaisohjeet ovat kuitenkin johtaneet ongelmiin ennenkin. Vielä 90-luvun lopulla oli oppikirjana käytössä VTT:n huippututkijoiden kirja, jossa maanvarainen laatta oli suosiossa siten, että puurakenteet haudattiin maahan kiinnittämättä huomiota alajuoksujen kosteudenkestokykyyn. Tekniikan tohtori Juhani Pirinen osoitti lisensiaattityössään v. 99 useiden epäkelpojen rakenneratkaisujen olleen aikanaan "hyvän rakentamistavan" mukaisia. Esimm. vielä 80-luvulla VTT oli sitä mieltä, ettei alapohjaa tarvitse vesieristää.

Rakennuslehdessä on lisäksi 9.6.2011 juttu "Energiansäästö lisää kosteus- ja routariskejä". Rakennusfysiikan NSB-symposiumissa Tampereella vieraillut prof. Ingemar Samuelsson vahvisti TTY:n huolen lämmöneristysvaatimusten kiristämisen seurauksista.  Esim. passiivitalot hallitaan teknisesti huipputekijöiden valmistamissa pilottikohteissa, mutta riskit kasvavat siirryttäessä massarakentamiseen.

FRAME-seminaarissa käsiteltiin myös rakennustuotannon kosteudenhallintaa. Kuivassa rakentamistavassa vesikatto ja rakennuksen vaippa ovat vedenpitävät tai rakentamista tehdään sääsuojassa, lämpötila on yli 10 C (Lämmitys on päällä) ja ilman suhteellinen kosteus on < 70 %. Lisäksi pinnoitteiden alustojen kosteusmittaukset tulee tehdä pahimmista paikoista.

Tällä hetkellä on mahdollista rakentaa kosteudenhallinnasta välittämättä joutumatta seurauksista vastuuseen. Juttu ensimmäisestä FRAME-yleisöseminaarista täällä.

kuva: TTY

Muovimatot ja 2-etyyliheksanoli kiistanalaisia altisteita

kuva: Tapio Maikkola/Kaleva

Kaleva kirjoitti 14.4.2011 muovimattojen päästöistä jutussa Lattia käy yhä henkeen.

Mm. hometutkimuksia tekevän Ositum-yhtiön toimialajohtajan Merja Mikkosen mukaan 75 %:ssa tapauksia ongelmien aiheuttajaksi on paljastunut homeen sijaan   2-etyyliheksanoli, jonka on koettu aiheuttavan mm. kurkkukipua ja limakalvoärsytystä. Ftalaattia sisältävien mattojen emäksiset tasoitteet korvattiin neutraaleilla tasoitteilla, minkä jälkeen  2-etyyliheksanolia alettiin Mikkosen mukaan havaita mittauksissa kaikenlaisilla lattiamateriaaleilla pinnoitetuissa huoneissa. Mikrobit kasvavat happamuudeltaan neutraalilla pinnoitteella, sanoo Mikkonen.

Sen sijaan VTT:n erikoistutkija Helena Järnström kertoo, ettei heillä ole tietoa siitä, että mikrobit tuottaisivat 2-etyyliheksanolia. Aineen terveysvaikutuksista ei ole todennettua tietoa. Hänen mielestä pitäisi välttää turhan pelon lietsomista. Materiaalien yhteensopivuutta olisi hyvä tutkia nykyistä enemmän, mutta lukuisten materiaalien ja olosuhteidenkin takia myös rakennusteollisuus saisi hänen mukaansa olla asiassa aktiivisempi.

Kemian tutkijana esiintyvä on kommentoinut Kalevan verkkosivuilla juttua. Hänen mukaansa 2-etyyliheksanolin piikkiin tuskin voi laittaa noin suurta osaa sisäilmaongelmista. 2-etyyliheksanoli vesiliukoisena yhdisteenä poistuu elimistöstä kohtuullisen nopeasti, toisin kuin kosteusvauriobakteerien tuottamat myrkylliset yhdisteet. Muovimatoilla on hänen mukaansa toki sisäilmaongelmien kanssa selvä yhteys, koska ne estävät kosteuden pois haihtumisen betonilattiasta, mahdollistaen mikrobien kasvamisen.

Itse olen kuullut, että etyyliheksanoli olisi rasvaliukoinen aine, ja että mikrobit tuottaisivat e-etyyliheksanolia hajottaessaan myrkyllista ftalaattia (di-etyyliheksyyli-ftalaattia) DEHP:ta, joka on ftalaateista myrkyllisin mutta ei  haihtuva aine, joten sita ei havaita voc-analyysissa. DEHP:ta ei pitäisi enää olla nykyisin myynnissa olevissa muovimatoissa. DEHP on rasvaliukoisempi kuin 2-etyyliheksanoli ja imeytyy keuhkoista verenkiertoon.