Evakkopako homekouluista räjähtää käsiin?

Seuraavassa viime kuukausien homekoulu-uutisointia koottuna:

YLE Uutiset kertoi 7.12.2012 kuntien kiinteistökustannusten kasvavan homekoulujen edellyttämien parakkiväistötilojen seurauksena. Kokkolassa ylimääräistä vuokrarahaa arvioidaan tarvittavan noin 700 000 euroa, kun väliaikaistiloja on yli 4 000 neliön verran. Väliaikaistiloihin erikoistuneita yrityksiä on tällä hetkellä n. kymmenkunta. Markkinajohtaja Gramo ei kerro pörssisääntöihin vedoten omia kasvulukujaan. M-Partners yhtiön toimitusjohtaja Mika Koski sanoo, että tällaisessa mittakaavassa markkinoiden kasvu ei ole ikinä aikaisemmin käynyt. Kysyntä on räjähtänyt käsiin viimeisten viiden vuoden aikana. “Kokkolan noin 6 000 koululaisesta lähes 1 000 opiskelee väliaikaistiloissa.”

Ajankohtaisessa Kakkosessa oli 22.1.2013 juttu Viialan keskustan koulun Kylmäkoskelle suuntautuneesta home-evakosta. Oppilaat kertoivat, että ääni katoaa homekoulussa. AVI:n työsuojeluviraston tarkastus sai aikaan evakon. Tyttöoppilas kertoi jutussa päänsärystä ja jalkakivusta, äiti lääkärissä ravaamisesta, tytön lämmöstä ja niveloireista. Keskustan koulun rehtori on tietoinen seurauksista: Työkykyynkin vaikuttavia vakavampia ja kalliiksi tulevia sairauksia altistuneille voi tulla vasta vuosien päästä, hän huomauttaa.

YLE:n Aamu-tv:ssä kerrottiin 24.1.2013, että Opettaja-lehden mukaan joka kolmatta opettajaa on kielletty puhumasta koulun elämää koskevista, kuten sisäilma-asioista, kiusaamisesta ja resurssiasioista, asioista julkisesti. Siitä huolimatta, että aiheet eivät kuuluisi vaitiolovelvollisuuden piiriin. Studiossa aiheesta keskustelivat OAJ:n kehityspäällikkö Nina Lahtinen ja lastentarhanopettaja Ari-Jukka Luhtavaara. Osaa työntekijöistä on pyydetty jopa allekirjoittamaan sitoumus, etteivät puhu asioista. Toimittaja ei saanut studioon puhumaan yhtäkään työntekijää aiheesta.

Terveyteen liittyvistä asioista vanhempien tulee saada tietää Luhtavaaran mielestä. Molempien haastateltavien mielestä “Jos tuntuu siltä, että en saisi kertoa kannattaa ottaa selvää, saako, vai tuntuuko vain siltä.” […]

Helsingin Sanomat kirjoitti jälleen 31.1.2013 Kuvataideakatemian homeongelmista. Kolmen viime kuukauden aikana uusia ilmoituksia on tullut noin 20, kun aiemmin oireista on kertonut noin 60 ihmistä. Tilat remontoitiin vanhaan leipätehtaaseen vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöjen toimesta. Oireilua ilmeni heti remontin valmistuttua. Osoittaakseen tilanteen vakavuuden Kuvataideakatemian opiskelijat ja henkilökunta marssivat 31.1. ulos tiloista. Artikkelissa on haastateltu opiskelijaa, joka aloitti opinnot vuonna 2007 ja sai astman vuonna 2011. Hän kertoo, että "Jotkut täällä suhtautuvat tilanteeseen tosi tunteellisesti. Ymmärrän, että oma sairastuminen huolettaa, mutta mustavalkoinen ajattelu on surullista." [Sanoisin kyllä, että surullista on mustavalkoinen ajattelu kiinteistöbisneksessä.]

Iltalehti kertoi 5.2.2013 yhdeksäsluokkalaisesta konneveteläisestä tytöstä, joka opiskelee osan kouluviikosta kotoa käsin. Päänsäryn, huonovointisuuden, yskän, nuhan ja poskiontelontulehduskierteen lisäksi hän on nyt liikuntakiellossa kehon isojen nivelten turpoamisen takia.

Tytön käymä Lapunmäen koulu on rakennettu vuonna 1965. Lääkäri suositteli kahden vakavimmin oireilevan oppilaan kohdalla heidän oleskelunsa rajoittamista koulun tiloissa. Etänä osan viikkoa opiskelevilla oppilailla on tietokoneessaan kamera ja mikrofoni ja koulun luokissa on vastaavat järjestelmät. WepLi-sovellus mahdollistaa etäopiskelun. Oppilaat tekevät etänä kaksi päivää viikossa. [Vaikea uskoa, että se riittäisi ratkaisuksi.] Koulun tulevaisuus on auki, ja uusi rakennus on mahdollinen vaihtoehto.

Tamperelainen haastatteli 18.2.2013 julkaistussa jutussaan TTL:n professoria Kari Reijulaa julkisten tilojen homeongelmista. Reijula harmittelee, että rahoitusta ongelmiin saavat eniten meteliä pitävät heikoimmassa asemassa olevien sijaan. Reijula ehdottaa, että valtio tukisi niitä kuntia, jotka yrittävät tehdä ongelmalle ajoissa jotakin velvollisuutensa toistuvasti laiminlyövien sijaan. Hän toivoo kaupunginvaltuutettujen ymmärtävän tilanteen vakavuuden.

Korjattavia rakennuksia voitaisiin Reijulan mukaan priorisoida arviointityökalujen avulla. Halvinta urakoitsijaa ja tarjousta ei pidä valita. Vanhempia Reijula neuvoo ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoitoon ja päiväkoti-ikäisten kohdalla hyödyntämään työntekijöiden kautta työterveyshuoltoa, joka on “tehokkaammin säädelty kuin lasten terveydenhuolto”.

Jutusta ei käy ilmi, miten vähän kunnat saavat valtiolta tukea homekoulujen korjaukseen. Mitkä ovat todelliset syyt ongelmiin? Ettei vain olisi kyse iänikuisesta ongelman pallottelusta? Ohjeita ja työryhmiä, sanahelinää, riittää. Mitä koululääkäri voi tehdä? Tekeekö hän mitään? Mitä kunnat voivat rahapulassa tehdä? Kuka lobbaa budjettipäätöksiä?

STT:n uutisen mukaan (esim. Keskisuomalainen 8.2.2013) Kuntaliitto toivoo hallitukselta 200 milj. euroa homevauriokorjauksiin kevään lisätalousarvioon. Tuki tulisi kohdentaa erityisesti päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjauksiin. "Ilman tukea kunnilla ei liiton mukaan ole varaa korjata palvelukäytössä olevia rakennuksiaan."