Toksiinitutkimus osoitti myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden

Kalevassa oli 14.3.2012 juttu, jossa viitattiin helsinkiläiseen koulujen myrkkytutkimukseen, joka osoitti sisäilman myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden. Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen mukaan tutkimus on maailman suurin tutkimus, jossa samasta tilasta määritellään sekä toksisuus että terveydentila. Hänen mukaansa on tyypillistä, että vaikka on diagnoosi sairaudesta, ei tiedetä mikä sen aiheutti. ”Esimerkiksi tupakan savun ja keuhkosyövän välinen yhteys on todettu vain tilastollisen näytön perusteella.”

Sisäilman myrkyllisyyttä mittaava menetelmä auttaa priorisoimaan korjauksia ja selvittämään auttoiko remontti. Tutkimuksessa mukana olleen Inspector Sec Oy:n toimitusjohtaja Risto Salin uskoo, että kun osataan korjata oikeita rakennuksia riittävän aikaisin, niin säästetään rahaa ja sairastutaan vähemmän. Hän laskeskelee, että korjauskustannukset vähenevät jopa 50-90 %.

Helsingin Sanomissa on ollut maaliskuussa sisäilmaongelmia käsittelevien juttujen sarja

-14.3.2012: "Kouluilma on jo terveysvaara": 

 

Artikkelissa kerrotaan koulujen myrkkytutkimuksesta Helsingissä. Kaupunki valitsi koulut, jotka olivat Alppilan yläaste ja lukio, Itäkeskuksen lukio, Helsingin kuvataidelukio, Aurinkolahden ja Kallahden peruskoulut sekä Munkkiniemen, Kaisaniemen, Vuosaaren, Siltamäen, Roihuvuoren, Poikkilaakson, Pelimannin, Meilahden, Kotinummen ja Keinutien ala-asteet. Luokkia tai työtiloja oli 403 ja näytteitä kerättiin 971 kpl. Oirekyselyyn vastasi 382 opettajaa.

Huonoimmasta sisäilmasta kärsivät Kaisaniemen, Pelimannin, Roihuvuoren, Vuosaaren, Munkkiniemen ja Keinutien ala-asteet. Tutkimusryhmää johtanut professori  Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että näissä kouluissa on kyse jo selvästä terveysvaarasta. 

"Keinutiellä opettava  Kaisu Simonsen kertoo kärsineensä poskiontelon tulehduksesta kymmenen vuoden aikana noin viidesti vuodessa. 'Kun luokkaani tehtiin tiivistykset, en ole ollut sairauslomallakertaakaan." Silmiä kuitenkin kuivaa ja luomet turpoavat yhä'."

"Myrkky- eli toksiinitutkimukset ovat kiisteltyjä. Osa tutkijoista ei pidä niitä vielä riittävän luotettavana sisäilman laadunmittarina. Tällä haavaa esimerkiksi kunnan terveystarkastajat eivät ota sisäilman toksisuusarvoja huomioon arvioidessaan ilmanlaatua."

Keinutien ala-asteella peruskorjauksen on määrä alkaa parin vuoden sisällä. Keinutien ala-asteella kieliä opettava Jaana Hurtig tuli sellaisen opettajan tilalle, joka joutui vaihtamaan koulua oireilun vuoksi. Hurtigin oireita ovat ihon pistely, nenäverenvuoto, suun kuivuminen ja hengenahdistus.

" 'Kun opiskelin opettajaksi, en ajatellut, että teen niin terveyteni uhalla. Nyt kieliluokka on onneksi remontissa', sanoo Hurtig. Monikollega valittelee opettajainhuoneessa erilaisista oireista." 

-15.3.2012 "Koulujen korjaukset junnaavat":

Koulujen peruskorjausta Helsingissä hidastaa rahan ja väistötilojen puute. Helsingissä on parisataa koulua, joista 40-50 pitäisi saada korjatuksi mahdollisimman pian", kiinteistöpäällikkö Sari Hildén kertoo. Helsinki käytti koulujen peruskorjaukseen yli 60 milj. euroa vuonna 2011. Tulevina vuosina rahaa on käytettävissä aikaisempaa vähemmän.

"Pääministeri Jyrki Katainen väläytti viikonloppuna mahdollisuutta nostaa homekoulujen korjaukset elvytysrahojen kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkanen tukee ehdotusta."

Koulujen myrkkytutkimus tehtiin Helsingin kaupungin ja Työsuojelurahaston rahoilla, mutta jatkorahoitus on auki.

"Ongelmakouluissa tehdään perinteisiä itiömittauksia, mutta niiden yhteys terveysvaaraan on havaittu hataraksi. Helsingin yliopiston mikrobiologian professorin Mirja Salkinoja-Salosen kehittämässä tutkimuksessa sen sijaan on löydetty alustava linkki oireiden ja sisäilmahaittojen välillä: missä myrkkyjä, siellä oireita."

Kaupunki ei rahoita tieteellistä tutkimusta, ja valtio on kiinni Toxtestissä, joka ollut lähinnä eri menetelmien esikarsintakilpailu, mutta pian sen on tarkoitus keskittyä vain yhden menetelmän kehittämiseen.

-18.3 "Koulutyö muuttui painajaiseksi":

Koulunkäyntiavustaja Pauliina Suokas aloitti työt Myllypuron ala-asteen korttelikoulussa vuonna 2005. Seuraavana lukuvuonna aikaisemmin todettu astma paheni, ja tietyssä luokkahuoneessa silmät ja iho punoittivat ja nenä meni tukkoon. Ketään ei koulussa kiinnostanut hänen oireensa. Toistuvia poskiontelon- ja keuhkoputkentulehduksia seurasi. Palattuaan äitiys- ja hoitovapaalta hän oli kuumeessa 10 kuukautta. HYKS:n sairaaloissa hän on ollut 22 kertaa tutkimuksissa ja hoidoissa.

Suokas sai selville, että ympäristökeskus oli tutkinut koulun sisäilmaa jo kolme vuotta aikaisemmin, eikä kukaan ollut kertonut hänelle, että häntä vaivanneessa opetustilassa oli kaksinkertainen bakteeripitoisuus tavanomaiseen verrattuna. Luokassa, jossa hän työskenteli, oli useita erilaisia homesieniä. Työterveyslääkäri kielsi Suokkaalta työskentelyn koulussa. Hän kärsi lopun ikäänsä infektioherkkyydestä.

Pääkoulu asettiin käyttökieltoon vuonna 2011, ja sen peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. Korttelikoulun peruskorjauksesta ei sen sijaan ole tehty päätöstä.

Suokas on kannellut kohtelustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies arvosteli Helsinkiä jo kaksi vuotta sitten vastaavanlaisesta tapauksesta.

[Kysymys: Mitä vaikutusta eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelulla on demokratiassa? Ilman muuta pitää kannella ja pitää ongelmia esillä, mutta toimiiko kansalaisen oikeusturva järjestelmässä, jossa laiminlyönneistä seuraa vain huomautuksia?]

Helsingin opetusvirastolla ei ole kokonaiskäsitystä koulujen sisäilmaongelmista kärsivien määrästä. Johtaja Risto Jarnila ja henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta pitävät sen selvittämistä mahdottomana, koska ei ole mittareita, joilla voisi todistaa oireilun johtuvan vain koulutilojen sisäilmasta.

”Sairauden syy-yhteyden todistaminen on myös oppilaiden kanssa vaikeaa. Vanhemmat voivat sairastumisen vuoksi hakea koululta vahingonkorvausta neuvotteluteitse tai siviilikanteella käräjäoikeudessa.”

-19.3.2012 Pääkirjoitus "Elvytystä koulujen korjaamiseen":

"Koulujen sisäilman ongelmien korjaaminen olisi loistava elvytyskohde. Korjausrahan palauttaminen säälliselle tasolle toisi urakkoja ja työllistäisi tavalla, joka ei siirry yhtä helposti hintoihin kuin uudisrakentamisen elvytys. Kaiken lisäksi nämä remontit edistäisivät oppilaiden ja opettajien terveyttä. Ne olisivat juuri sellaisia Kataisen kaipaamia töitä, jotka on joka tapauksessa pakko tehdä. Hintakin on sitä pienempi, mitä pikemmin remontit aloitetaan."

-20.3.2012 "Kouluilmasta uusi tutkimus":

 

Helsinkiläiskoulujen myrkkytutkimus on saanut aikaan sen, että Tilakeskus tekee uuden tutkimuskierroksen osassa tutkituista kouluista. Yhtään opetustilaa ei ole tutkimuksen perusteella vielä suljettu. 

"Kyllä luokat nyt ovat meidän mielestämme sikäli turvallisia, että tämän tutkimuksen jälkeen ei voida todeta muutakaan. Meillä ei ole mitään sellaista näyttöä, että koulujen tilat eivät olisi turvallisia", kommentoi kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.

"Terveellisimmät tulokset saatiin Aurinkolahden peruskoulusta, Helsingin kuvataidelukiosta, Itäkeskuksen lukiosta, Kallahden peruskoulusta sekä Meilahden, Poikkilahden ja Siltamäen alakouluista."

-25.3.2012 Mielipide: "Koulujen sisäilman tutkimushanke antoi vasta suuntaa-antavia tuloksia":

Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden ja opetusviraston tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto kirjoittavat mielipidepalstalla, että kaupunki tutkii jatkuvasti sisäilmaongelmia, ja etusijalle laitetaan koulujen ja päiväkotien korjaukset. Viime vuonna tutkimuksiin käytettiin lähes miljoona euroa. Korjaukset eivät aina onnistu odotetusti, joten tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä, minkä vuoksi Helsinki lähti tällä viikolla Hesarissa puhuttaneeseen koulututkimukseen mukaan.

Koulujen sisäilmaa tutkittiin kolmella toksisuusmenetelmällä. Mittausmenetelmät antoivat erilaiset korrelaatiot. Tulos oli, että ”sisäilman pölyn toksisuustutkimuksella voidaan arvioida tiettyjen terveyshaittojen todennäköisyyttä. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan määritellä, milloin mitäkin menetelmää kannattaa käyttää ja onko mahdollista asettaa jonkinlaisia ohjearvoja.”

Kirjoittajien mukaan tutkimuksen perusteella ei voi tehdä paremmuuslistoja koulujen sisäilman laadusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun on arvioitu lisätutkimus- ja korjaustarve.

”Työskentely kaikissa tutkituissa kouluissa jatkuu normaalisti.” 

-25.3. "Homesairaiden määrää ei tiedetä"

Homepakolaiset-järjestö vaatii sisäilmasta vakavasti sairastuneiden määrän ja tilanteen kartoittamista. Puheenjohtaja Katja Pulkkinen kysyy myös, kiinnitetäänkö rakennuksiin enemmän huomiota kuin sairastuneisiin. "Miksei oteta vaikka pariakymmentä vakavasti sairastunutta ja tutkita heitä perusteellisesti?" 
 
Oikeaa lukumäärää ei tiedä kukaan, ja tutkiminen on THL:n ja STM:n mukaan hankalaa. STM:n ympäristöterveysyksikön johtaja Jari Keinänen kertoo, että heidän näkemyksen mukaan tietoa sairauden syntymekanismeista on yhä liian vähän. Turun yliopiston työterveyshuollon professori Tuula Putus on eri mieltä.

"Emme me tunne ihan kaikkia yksityiskohtia vaikka tupakankaan vaikutuksesta elimistöön. Olemme vain päättäneet, että meillä on riittävän vankka pohja sanoa, että tupakansavu sairastuttaa", hän vertaa.” Putus ehdottaa sisäilmapoliklinikan perustamista esimerkiksi Heinolan entiseen reumasairaalaan.

THL:n ympäristöterveyden osaston johtaja Juha Pekkanen huomauttaa, että asiassa on myös poliittinen puoli.

"Minulla on sellainen tunne, että jos halutaan nopeita ratkaisuja, on tehtävä poliittinen päätös suhtautumisesta. Tällöin voidaan päättää, otetaanko käyttöön vaikka jokin sairauskoodi, jota sovelletaan näihin ihmisiin", hän sanoo”.

Jutussa kerrotaan myös niin sanotuista monikemikaalioireista kärsivästä 37-vuotiaasta Tommi Luukkosesta, jonka rakentamaan hirsimökkiin tulee pellavaeriste, jota ei ole käsitelty palontorjuntakemikaaleilla. Peseytymistä varten tulee sauna. Perheensä kotitalossa hän ei voi käydä kuin pikaisesti, ja jo suihkussa käynti sisällä laukaisee allergisen reaktion.

”Sairautta ei ole voitu kunnolla diagnosoida, joten hän on jäänyt lähes täysin ilman yhteiskunnan apua. Kohtalotovereita on Suomessa runsaasti.” 

Luukkonen on kuullut oireiden helpottuvan, jos viettää kaksi vuotta eristyksissä ilman kemikaalialtistusta.