Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?

Kuva: YLE

Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen

Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.

Tuoreita esimerkkejä:

1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 

Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.

3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.

IS:n homepommi-juttusarja 9/2012

Ilta-Sanomat kirjoitti nykyrakentamisen ongelmista viikolla 36 päivittäin. 3.9.2012 oli juttua jyväskyläläisestä naisesta, joka osti uuden kerrostaloasunnon vuonna 2001. Reilun vuoden kuluttua olohuoneen kattoon ilmestyi hilseileviä laikkuja, jotka suurenivat vähitellen. Huoltomies kertoi, että ontelolaatoissa on vettä. Kattoon porattiin reikiä veden valuttamiseksi ulos. Sitä tuli ämpärikaupalla, ja naiselle uskoteltiin, että kyse on pikkujutusta. Hänelle sanottiin, että sementtiin ei voi tulla hometta. 

"Jouduin taistelemaan ihan mielettömästi. Ajateltiin, että olin hysteerinen nainen"

Korvauksia ei meinattu maksaa, kunnes nainen uhkasi viedä asian julkisuuteen. Summa jäi 925 euroon. [Toim.huom: Jutussa ei kerrota seurasiko rakenteiden kastumisesta oireilua. Tuuri kävi, jos asia jäi tuohon. Vaikea uskoa, että rakenteet olisivat tuon jälkeen kunnossa.]

Lisäksi lehti on koonnut Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmajohtaja Juhani Pirisen ja Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämön vinkkejä. Ks. kuva:

Tiistaina 4.9.2012 IS:ssä kerrottiin keskisuomalaisesta perheestä, jonka kaikki jäsenet paljon muualla olevaa isää lukuunottamatta alkoivat oireilla syksyllä 2011 vuokra-asuntoon muuton jälkeen. Poismuuton yhteydessä oli hävitettävä kaikki tavarat ja tekstiilit vain kolmen kuukauden asumisen jälkeen. Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä. Äiti miettii, seuraako herkkyys lapsia lopun elämää, kun tiedossa on koulujen ja työpaikkojen homeongelmien yleisyys.

Oheisjutussa kerrotaan liikenneministeri Merja Kyllösen herkkyydestä homeen hajulle. Hän oli työharjoittelussa bioanalyytikkona aikanaan kuukauden tekemisissä homeiden kanssa ja myös asui homeisessa vuokra-asunnossa.

 "Mitä vahvempi tuoksu, sitä varmempi voi olla, että siitä erittyy jo erilaisia toksiineja, jopa hermomyrkkyjä" Kyllönen


Perheen oireet vuokra-asunnossa:

IS: "Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä."

Keskiviikkona 5.9.2012 lehti esittelee talotohtori Panu Kailan esimerkkejä hometaloista. Kailan mukaan rakenteet olivat ennen sellaisia, että lattialle päätynyt vesi kuivui, mutta nykymateriaalit ovat toipumiskyvyttömiä. Jos lattialistan kautta pääsee vettä laminaatin väliin, pitää talosta purkaa puolet ennen asian korjaamista. Yleisiä virheitä on luulo, että kylppärin laatoitusten saumat ovat vedenpitäviä. Laatat pitävät kyllä vettä ja kosteuden pääsy niiden alla johtaa alustan homehtumiseen. Suihkukaappi pitäisi olla pakollinen myös vesieristetyissä kylppäreissä, Kaila sanoo.

IS: Kailan kuva-arkistosta kirkon alapohjan lattiasientä

Lahden kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Raimo Luukka kertoo vastavalmistuneista taloista löytyvän mitä uskomattomampia virheitä betonin tukkimista viemäreistä lunta sisälle päästäviin kattoihin ja lattialla vettä kerääviin ämpäreihin.

Torstaina 6.9.2012 IS kertoi ihmisten kauhukokemuksia. Esim. helsinkiläisen naisen perheen putkiremontoidussa asunnossa haisi voimakkaasti homeelle, mutta remontin valvojan mukaan vanhoissa taloissa on kaikenlaisia hajuja, ja hän suositteli silikonia viemäriputkien aukkojen tiivistämiseen. Ilmeni, että kylpyhuoneessa oli ollut vuoto, ja lattialaatat oli purettava keittiötä, eteistä ja olohuonetta myöten. Valvontafirma ei korvannut korjauksia eikä vakuutuksestakaan herunut rahaa.

"Mitä rakennusvalvonnalla tekee, jos tällaiseen ei puututa?"

Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmapäällikön Juhani Pirisen mukaan vastuu on rakennuttajalla.

Yhden lukijan kokemaa on, että uuden vuokra-asunnon viemärit tukkeutuivat ensimmäisenä yönä, sillä viemärissä oli lautaa ja tarkistuskaivo oli painunut kasaan. Toisessa vikoja täynnä olevassa kerrostalossa lopulta vain 10 % korjausvaatimuksista meni läpi. Timpuri puolestaan kertoo nosturikuskin ihmetelleen painavaa elementtiä. Vesi oli jäätynyt elementin sisään villoihin. Elementit laitettiin paikalleen ja sisälle lämpö. Parkettimies ehti tehdä lattiat, kun elementin vesi suli ja parketit piti tehdä uusiksi.

Perjantaina 7.9.2012 IS kertoo hallituksen tarttuneen homeongelmaan Hometalkoot-hankkeella, mutta talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo suunnitelmien jäävän kauas tavoitteistaan. Rahan tarve on satoja kertoja suurempi kuin mitä on budjetoitu. Korjausrästejä on Suomessa 50 mrd. euron edestä. Pirisen mukaan kiinteistöjen annetaan päästä todella huonoon kuntoon ennen korjauksiin ryhtymistä. Valtion pitäisi valvoa korjaamisen laatua paremmin, jotta homeiset koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset saataisiin korjattua. Muuten korjausrahat menevät hukkaan. Monesti rakennus on lopulta jouduttu purkamaan.

"Ilmeinen riski on, että home alkaa oikeasti verottaa kansanterveyttä". Pirinen

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden kertoo, että asiantuntijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä ongelmien korjaamisesta. Helsingissä peruskorjausta odottaa yli 40 rakennusta.

Opettaja Marja Veteläinen sairastui Helsingin Itäkeskuksen lukiossa, jossa katto vuosi joka kevät. Oireita oli vaikea todistaa, koska sisäilmamittaukset väittivät rakennuksen olevan terve. Veteläinen päätti 14 vuoden työsuhteen jälkeen irtisanoutua, vaikka hänet jätettiin tyhjän päälle. Kroonistuneet oireet iskevät päälle monissa muissakin rakennuksissa. Hän toivoo pääsevänsä joku päivä edes kauppaan saamatta oireita.

Koulujen korjauksiin ei panosteta rahallisesti eikä laadullisesti

Turun Cygnaeuksen koulun sisäilmakiista jatkui Turun Sanomien mielipidepalstalla. Suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski kirjoitti 3.3.2012, että Hem och Skola i Åbo -yhdistyi ampui itseään jalkaan ottaessaan sattumanvaraisia näytteitä koulussa ilman perusteellista suunnitelmaa ja tutkimuksia.

"Kaupungin teettämien jatkotutkimusten tulokset valmistuvat maaliskuussa. Niiden pohjalta voidaan hyvin tehdä kaikki tarvittavat johtopäätökset jatkotoimenpiteistä." 

Yhdistyksen puheenjohtaja Lars Nyberg vastasi Alapaattikoskelle 7.3.

"Yhdistys teetti tutkimuksia omilla varoillaan, koska kaupunki ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin. Muiden koulujen, päivä- ja vanhainkotien aktiivien kokemuksista ja vuosien viivytystaisteluista olemme oppineet, että Turun tapa hoitaa sisäilmaongelmia – tutkimuksia, korjauksia ja informointia – ei ole tätä päivää. Turku on vaikka korvasta kiskoen pakotettava hoitamaan asiat paremmin. Jollei valitus AVI:lle ja tutkintapyyntö poliisille riitä, etenemme pidemmälle."

"Systeemiin on saatava muutos. Terveydenvalvonta ja terveystarkastajien määrä on Turussa alibudjetoitu kaupungin kokoon nähden. Myös huoltoon, siivoukseen ja ylläpitoon on satsattava enemmän. Kansallisomaisuutemme rapistuu ja kansamme sairastuu."


Oppilaan äiti Maria Laine puolestaan harmittelee, että, vaikka terveyshaitta oli tiedossa jo yli vuosi sitten, niin silti ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu toteaa, että ”seurataan tilannetta, toimitaan tarvittaessa”. Henkilökunnan oireilu tulkittiin pölystä johtuviksi ja ratkaisuna tähän oli siivouksen tehostaminen.

"Mikään ei ole muuttunut vuoden 2004 jälkeen, jolloin Turku sai huomautuksen lääninhallitukselta vastaavasta vitkuttelusta Pääskyvuoren koulun tapauksessa." 

"Miksei asiaa ole vieläkään käsitelty peruspalvelulautakunnassa? Lautakunta on se taho, jonka kuuluisi vetää kaikki osat yhteen ja muodostaa kokonaiskuva."

YLE uutisoi 7.3., että Kuntaliitto vaatii valtiolta lisää rahaa homekoulujen korjaamiseen. Liiton mukaan noin 100 milj. eurolla korjattaisiin puolet homekouluista, joita on noin tuhat.

YLE uutisoi 9.3., että tuoreen Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa tehdyn Paavo Keron diplomityön perusteella kuntien homekorjauksissa on paljon parantamisen varaa. Kuntabyrokratia on kankeaa ja rahaa tuhlataan.

Arvion mukaan Suomessa on 1300 koulua, joissa on välitön korjaustarve homeen ja kosteuden takia. Korjaukset kuitenkin epäonnistuvat usein. Keron mukaan päätöksenteko ja vastuu töistä on liian hajautettua, ja tieto kulkee huonosti.

”Kunnat syyttävät mielellään rahapulaa, mutta ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot -hanketta vetävä Juhani Pirinen ei tätä niele. 'Joka kunnassa on nostokurki jossain päin ja uutta rakennetaan. Mutta kun on kyse vanhasta, korjaamiseen ei löydykään rahaa. Tämä on selvä arvovalinta.'” Myös säästöjen hakeminen synnyttää lisää virheitä remonteissa, Pirinen kertoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tiedotti 17.3: "Sisäilmakorjausten viivyttely rapauttaa opettajan työterveyden". Puheenjohtaja Olli Luukkainen kehottaa kuntia selvittämään koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ja panostamaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjausten suunnitteluun.

Luukkaisen mukaan läheskään kaikki kunnat eivät kuitenkaan kartoita koulujen ja päiväkotien kuntoa säännöllisesti. Ennakointi ja selkeä listaus korjauskohteista puuttuvat.

Kuntaliiton arvion mukaan kosteus- ja homevaurioita olisi 20-25 %:ssa julkisia rakennuksia, mikä merkitsee jopa tuhatta koulua.

”Sairastelu vie tehokkaita työpäiviä ja pahimmillaan opettajan työkyvyn. On myös tapauksia, joissa sairasteleva opettaja on jäänyt tukijärjestelmien ulkopuolelle. OAJ ajaakin muutosta, jolla sisäilmaoireilevia pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi”

Maan hallituksen on Luukkaisen mielestä otettava korjauksista vastuuta, koska urakka on liian suuri kuntien hoidettavaksi. OAJ aikoo kevään aikana selvittää, kuinka päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmia käsitellään eri puolilla maata.

Etelä-Suomen Sanomissa oli 13.3. juttu sisäilmasta sairastumisesta. Lääkäri Tuula Putus muistuttaa, että yhden ammattitautidiagnoosin saaneen eläke- ja lääkekulut maksavat yhteiskunnalle 6-numeroisen summan. Kokeellista ja epidemiologista tutkimusta löytyy 20 väitöskirjallisen verran. Hän myös muistuttaa, että kaikki sisäilmaraportit ovat julkisia asiakirjoja, joten virkamiehet eivät saa niitä pantata.

Kosteusvauriomikrobien torjunta kemikaaleilla on joskus pahentanut oireita. Myös kuolleet itiöt aiheuttavat oireita, ja kosteus aktivoi ne käsittelyn jälkeenkin. Rakennuksen homeisen osan eristäminen tai kapselointi antaa vain hieman lisää peliaikaa, ehkä 6kk. Myöskään osittainen korjaus tai pintojen remontointi ei riitä. Purkaminen tulee monesti halvemmaksi, Putus sanoo.

Artikkelissa kerrotaan myös lahtelaisesta opettajasta Tuula Nevalasta, joka sairastui työpaikallaan vuonna 1995. Aluksi hänelle määrättiin vain masennus- ja unilääkkeitä. Viivytys ja Työterveyslaitoksen altistuskokeet tekivät hänestä keuhkoinvalidin, joka ei voi ulkoilla kostealla säällä eikä pakkasella. Hän saa oireita myös homeasunnoissa asuvien ihmisten vaatteista, mikä rajoittaa sosiaalista elämää. Hän haluaa kannustaa ihmisiä olemaan sitkeitä hometaistelussa. Opettajan ei kannata jäädä hometyöpaikalle pitkäksi aikaa ja vanhempien kannattaa painostaa päättäjiä toimimaan. Nevala perusti työpaikalla homeille altistuneille Tyhosa ry:n vuonna 2000.

Tuula Putus kirjoittaa blogissaan 17.3., että työnantajan on pakko järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen. Tavoitteena on edistää työntekijän terveyttä tukemalla hänen työkykyään.

”Lapset ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Heidän työ- ja elinympäristössään ilmeneviä riskejä valvovat terveystarkastajat ja eläinlääkärit. Lääkäreitä ei ympäristöterveydenhuollossa ole muualla kuin Helsingin kaupungilla. Eläinlääkärit siis valvovat turkistarhojen, sikaloiden, häkkikanaloiden ja päiväkotilasten olosuhteita.”

Työterveyshuolto siirtää tarvittaessa rakennuksen ongelmien vuoksi sairastuneen työntekijän turvallisempaan työympäristöön, mutta ei ota kantaa samoissa tiloissa olevien lasten riskiin. 

 

”Oirekyselyjä ei tehdä, kliinisiä mittauksia ei tehdä ja tutkimuksia pyytävälle vanhemmalle sanotaan, että allergiatutkimukset ovat epäluotettavia.”

Putus kertoo Työterveyslaitoksen osaamiskeskusjohtajan sanoneen häntä demagogiksi, joka tarkoittaa sanakirjan mukaan kansankiihottajaa.

”No niin kansa. Alkakaapa villiintyä siellä! Vaatikaa työterveyshuollon toimintaperiaatteita lastenne terveyden turvaamiseksi. Kouluissa on 750 000 lasta, päiväkodeissa 260 000, yhteensä yli miljoona kansalaista ja tulevaa veronmaksajaa. Noin 80 %:lla heistä on riittämätön ilmanvaihto oleskelutiloissaan ja vajaa kolmannes altistuu niille kosteusvauriomikrobeille, jotka aiheuttavat ammattitauteja aikuisille.”

Ylen 23.3.2012 Kuuden uutisissa oli juttua Jyväskylän yliopiston sisäilmaongelmista. Alvar Aallon suunnittelema päärakennus on aiheuttanut opiskelijoille oireita, joten tentti järjestettiin elokuvateatterissa, koska tarpeeksi suuria väistötiloja ei ole helppo löytää remontin aikana.

kuva: Kouvolan Sanomat

Kouvolan Sanomissa kerrottiin 28.3.2012 Valkealan kirkonkylän koulusta, jota korjattiin kesällä 2011. Osalla henkilökunnasta oli hengitystieoireita ja kodeista tuli viestiä oppilaiden päänsärystä. Oireilu kuitenkin jatkui korjauksen jälkeen. Homekoira merkkasi pari kohtaa vuodenvaihteessa. Ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen kertoo löydetystä vuotoilmasta ja mahdollisista epäpuhtauksista. Mineraalivillakuiduista ei hänen tietonsa mukaan jää pysyvää haittaa.

Rehtori Kristiina Strömmer kertoo heidän välttävän home-sanan käyttöä, vaan puhuvan "asiallisesti vaan sisäilmaongelmasta". Artikkelin ohessa on mainittu 13 kaupungin ongelmakiinteistöä, lähes kaikki kouluja ja päiväkoteja.

Homeremontti pilataan tuomalla saastuneet tavarat takaisin

Turun Sanomat kertoi 19.1.2012, että monet homeremontit pilataan tuomalla vanhat kalusteet korjattuihin tiloihin. Myös tavarat ja paperit tulisi puhdistaa. Hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kertoo, että kunnissa tietämättömyys on suurta, tai tieto ei näy käytännön toiminnassa.

"Senaatti-kiinteistöt yrittää tällä hetkellä löytää yrittäjää, joka puhdistaisi sisäilmaongelmista kärsineen Turun virastotalon kalusteet ja arkistomateriaalin. Työlle ei ole vielä saatu tekijää. Kilpailutuskin piti keskeyttää, koska tarjouksia ei tullut tarpeeksi." Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöstä sanoo, että paperit pitäisi kopioida ja alkuperäiset hävittää. Nexon Consulting Oy:stä kerrotaan että huonekaluista pehmeät huonekalut ovat haastavia puhdistettavia.

***

Ei ihme, että arkistomateriaalin puhdistajaa ei ole löytynyt, sillä paperin puhdistaminen lienee mahdotonta. Myös mm. TTL:n mukaan arkistojen puhdistus on vaikeaa. "Homeen hajua on käytännössä mahdotonta poistaa kirjoista ja muista paperimateriaaleista".

Tutkimuskatsaus: Homekorjaukset eivät välttämättä poista oireita

kertoo tänään 20.1.2012 tuoreesta suomalaisvetoisesta Cochrane-tutkimuskatsauksesta, jonka mukaan remontit eivät välttämättä poista kosteusvauriorakennuksessa oireilevien oireita. Erityisesti kahden koulututkimuksen kohdalla remontin hyödyttömyys näkyi selvästi, sillä oppilaat ja opettajat saivat yhtä paljon hengitystie- ja silmäoireita kuin ennen kosteusvauriokorjausta.

Tutkimuskatsauksessa yhdistettiin kahdeksan kansainvälisen tutkimuksen tulokset. Tutkimusta löytyi suhteellisen niukasti ja vertailtavuus oli hankalaa. Tutkimukset olivat Suomesta, Ruotsista, Walesista, Yhdysvalloista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Huonoin vaikutus oli julkisten rakennusten korjauksissa. Kotien kohdalla terveysoireiden vähenemisestä on kohtalaista näyttöä. TTL:n tiimipäällikkö Riitta Sauni huomauttaa, ettei koulututkimuksissa aina tiedetä, tulevatko oireet koulusta vai kotoa. Korjausten onnistumisessa saattaa silti olla toivomisen varaa, hän sanoo.

Jutun ohessa kerrotaan, että eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti on tehnyt Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön liittyen valtion tutkimuslaitosten toimiin kosteusvaurio-ongelman selvittämisessä. Selvityspyynnön kohteet ovat THL, TTL ja STM.

Blogissaan Joutsenlahti perustelee selvityspyyntöä mm. sillä, että sairastuneet ovat vailla apua ja perusoikeuksia, ja rakentamisen laadun sanelee terveellisyyden sijaan kustannus- ja energiatehokkuus.

Hämeenlinnassa saatetaan purkaa osa ongelmakiinteistöistä

kuvateksti: "Kostea syksy on saanut poliisitalon katon lainehtimaan

vedestä. Kosteus ei ole kuitenkaan pysyvää."

Hämeen Sanomissa kerrottiin 5.11.2011 Poltinaholle nousevasta uudesta poliisitalosta, joka on jo ennen valmistumistaan Kosteus- ja hometalkoiden mannekiini, sillä talon lattiaan ja seiniin sijoitetaan kosteusantureita, jotka mittaavat rakenteiden kosteutta. Uuden keksinnön toivotaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevän rakennusten kosteus- ja homevaurioita. Rikosylikonstaapeli Markku Jovio iloitsee, että uudesta poliisitalosta rakennetaan heti täysin terve talo.

VTT:n, Aalto-yliopiston ja Kosteus- ja hometalkoiden projektista voi olla parhaassa tapauksessa hyötyä muuallakin Hämeenlinnassa, jossa kosteus- ja homevaurioepäilyt ovat ryöstäytyneet tänä syksynä käsistä. Julkisten kiinteistöjen 40 miljoonan korjausvelka kasvaa jatkuvasti Hämeenlinnassa. Kohta koittaa aika, että talojen purkaminen on korjaamista järkevämpää. Kosteus- ja homevaurioepäilyistä soitetaan meille jatkuvasti eikä koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin valtavaa rumbaa, kertoo kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto.

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista vastaava johtaja Jukka Riikonen kertoo, että suuri osa heidän kiinteistöistään on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, joissa on kosteus- ja homevaurioita ihan yhtä lailla kuin muissakin sen ajan rakennuksissa. Riikosen mukaan sisäilmaongelmat ovat loputon rahareikä. Riikonen huomauttaa, että remonteissa on tehty virheitä. Heidän suhtautuminen muuttui sen jälkeen, kun he perustivat Työterveyslaitoksen kanssa sisäilmaongelmiin paneutuvan työryhmän. ”Ennen tätä ajattelimme, että talot ovat aina kunnossa ja vika ihmisissä.”

Hätilän päiväkoti oli monessa mielessä tienraivaaja. Se nosti kosteus- ja homevauriot otsikoihin, mutta antoi myös opetuksen kaupungille ongelmista tiedottamisen tärkeydessä. Päiväkodin homevauriot eivät hevin unohdu Hämeenlinnassa, sillä kohu kesti 5 vuotta ja sen korjauksiin käytettiin lähes miljoona euroa rahaa. Päiväkodin lapset ja henkilökunta joutuivat muuttamaan neljän vuoden aikana remontin tieltä kolme kertaa, mutta ongelmat eivät koskaan poistuneet rakennuksesta. 70-luvun tasakattorakennuksesta löydettiin kosteutta ja sädesientä. Tekninen lautakunta päätti lopulta, ettei päiväkotia enää korjata. Kaavamuutoksen myötä tontille saattaa nousta paritaloja.

Syksy on vilkasta aikaa korjausneuvontapuhelimessa

kuva: Yle

YLE Savo kertoi 27.10.2011 syksyn olevan vilkasta aikaa Hengitysliiton korjausneuvonnassa. Itä-Suomen alueen korjausneuvoja Tapani Rokkonen kertoo, että usein yhteyttä ottaa perheenäiti, joka on jo pidempään katsellut perheensä sairastamista. Yleensä kysytään talon hajusta, kun takana on toistuvaa nuhaa ja kuumeilua.

Korjausneuvojan mukaan pulmaa on tavallisesti alettu selvittää omatoimisesti esimerkiksi purkamalla seiniä. Jos tämä tehdään ilman suojaimia ja osastointia, purkaja altistuu homeelle niin pahasti itse, että joutuu keskeyttämään työt. Oikeaoppisesti korjattava tila tulee alipaineistaa ja työntekijät suojata.

Kun vastuuasiat ovat selviä, omakotitalon omistaja voi hakea homekorjaukseen oman kunnan kautta terveyshaitta-avustusta, jota myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustuksen suuruus on 0–70 % hyväksytystä kustannusarvioista.

Osakehuoneistoissa asuvat joutuvat selviytymään taloyhtiöidensä hallitusten ja isännöitsijöiden kanssa. Vastuukysymyksissä voi osakkeen omistaja kysyä neuvoa Kiinteistöliitolta, mikäli asuintalo siihen kuuluu.