IS:n homepommi-juttusarja 9/2012

Ilta-Sanomat kirjoitti nykyrakentamisen ongelmista viikolla 36 päivittäin. 3.9.2012 oli juttua jyväskyläläisestä naisesta, joka osti uuden kerrostaloasunnon vuonna 2001. Reilun vuoden kuluttua olohuoneen kattoon ilmestyi hilseileviä laikkuja, jotka suurenivat vähitellen. Huoltomies kertoi, että ontelolaatoissa on vettä. Kattoon porattiin reikiä veden valuttamiseksi ulos. Sitä tuli ämpärikaupalla, ja naiselle uskoteltiin, että kyse on pikkujutusta. Hänelle sanottiin, että sementtiin ei voi tulla hometta. 

"Jouduin taistelemaan ihan mielettömästi. Ajateltiin, että olin hysteerinen nainen"

Korvauksia ei meinattu maksaa, kunnes nainen uhkasi viedä asian julkisuuteen. Summa jäi 925 euroon. [Toim.huom: Jutussa ei kerrota seurasiko rakenteiden kastumisesta oireilua. Tuuri kävi, jos asia jäi tuohon. Vaikea uskoa, että rakenteet olisivat tuon jälkeen kunnossa.]

Lisäksi lehti on koonnut Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmajohtaja Juhani Pirisen ja Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämön vinkkejä. Ks. kuva:

Tiistaina 4.9.2012 IS:ssä kerrottiin keskisuomalaisesta perheestä, jonka kaikki jäsenet paljon muualla olevaa isää lukuunottamatta alkoivat oireilla syksyllä 2011 vuokra-asuntoon muuton jälkeen. Poismuuton yhteydessä oli hävitettävä kaikki tavarat ja tekstiilit vain kolmen kuukauden asumisen jälkeen. Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä. Äiti miettii, seuraako herkkyys lapsia lopun elämää, kun tiedossa on koulujen ja työpaikkojen homeongelmien yleisyys.

Oheisjutussa kerrotaan liikenneministeri Merja Kyllösen herkkyydestä homeen hajulle. Hän oli työharjoittelussa bioanalyytikkona aikanaan kuukauden tekemisissä homeiden kanssa ja myös asui homeisessa vuokra-asunnossa.

 "Mitä vahvempi tuoksu, sitä varmempi voi olla, että siitä erittyy jo erilaisia toksiineja, jopa hermomyrkkyjä" Kyllönen


Perheen oireet vuokra-asunnossa:

IS: "Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä."

Keskiviikkona 5.9.2012 lehti esittelee talotohtori Panu Kailan esimerkkejä hometaloista. Kailan mukaan rakenteet olivat ennen sellaisia, että lattialle päätynyt vesi kuivui, mutta nykymateriaalit ovat toipumiskyvyttömiä. Jos lattialistan kautta pääsee vettä laminaatin väliin, pitää talosta purkaa puolet ennen asian korjaamista. Yleisiä virheitä on luulo, että kylppärin laatoitusten saumat ovat vedenpitäviä. Laatat pitävät kyllä vettä ja kosteuden pääsy niiden alla johtaa alustan homehtumiseen. Suihkukaappi pitäisi olla pakollinen myös vesieristetyissä kylppäreissä, Kaila sanoo.

IS: Kailan kuva-arkistosta kirkon alapohjan lattiasientä

Lahden kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Raimo Luukka kertoo vastavalmistuneista taloista löytyvän mitä uskomattomampia virheitä betonin tukkimista viemäreistä lunta sisälle päästäviin kattoihin ja lattialla vettä kerääviin ämpäreihin.

Torstaina 6.9.2012 IS kertoi ihmisten kauhukokemuksia. Esim. helsinkiläisen naisen perheen putkiremontoidussa asunnossa haisi voimakkaasti homeelle, mutta remontin valvojan mukaan vanhoissa taloissa on kaikenlaisia hajuja, ja hän suositteli silikonia viemäriputkien aukkojen tiivistämiseen. Ilmeni, että kylpyhuoneessa oli ollut vuoto, ja lattialaatat oli purettava keittiötä, eteistä ja olohuonetta myöten. Valvontafirma ei korvannut korjauksia eikä vakuutuksestakaan herunut rahaa.

"Mitä rakennusvalvonnalla tekee, jos tällaiseen ei puututa?"

Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmapäällikön Juhani Pirisen mukaan vastuu on rakennuttajalla.

Yhden lukijan kokemaa on, että uuden vuokra-asunnon viemärit tukkeutuivat ensimmäisenä yönä, sillä viemärissä oli lautaa ja tarkistuskaivo oli painunut kasaan. Toisessa vikoja täynnä olevassa kerrostalossa lopulta vain 10 % korjausvaatimuksista meni läpi. Timpuri puolestaan kertoo nosturikuskin ihmetelleen painavaa elementtiä. Vesi oli jäätynyt elementin sisään villoihin. Elementit laitettiin paikalleen ja sisälle lämpö. Parkettimies ehti tehdä lattiat, kun elementin vesi suli ja parketit piti tehdä uusiksi.

Perjantaina 7.9.2012 IS kertoo hallituksen tarttuneen homeongelmaan Hometalkoot-hankkeella, mutta talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo suunnitelmien jäävän kauas tavoitteistaan. Rahan tarve on satoja kertoja suurempi kuin mitä on budjetoitu. Korjausrästejä on Suomessa 50 mrd. euron edestä. Pirisen mukaan kiinteistöjen annetaan päästä todella huonoon kuntoon ennen korjauksiin ryhtymistä. Valtion pitäisi valvoa korjaamisen laatua paremmin, jotta homeiset koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset saataisiin korjattua. Muuten korjausrahat menevät hukkaan. Monesti rakennus on lopulta jouduttu purkamaan.

"Ilmeinen riski on, että home alkaa oikeasti verottaa kansanterveyttä". Pirinen

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden kertoo, että asiantuntijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä ongelmien korjaamisesta. Helsingissä peruskorjausta odottaa yli 40 rakennusta.

Opettaja Marja Veteläinen sairastui Helsingin Itäkeskuksen lukiossa, jossa katto vuosi joka kevät. Oireita oli vaikea todistaa, koska sisäilmamittaukset väittivät rakennuksen olevan terve. Veteläinen päätti 14 vuoden työsuhteen jälkeen irtisanoutua, vaikka hänet jätettiin tyhjän päälle. Kroonistuneet oireet iskevät päälle monissa muissakin rakennuksissa. Hän toivoo pääsevänsä joku päivä edes kauppaan saamatta oireita.

Urpilainen kyselytunnilla: Vanhempien vaadittava korvaavat tilat korjauksen ajaksi

Eduskunnan kyselytunnilla 27.10.2011 puhuttiin homeongelmaisista rakennuksista, kuten kouluista.

Kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.) totesi Suomessa olevan erittäin paljon julkisia homerakennuksia. Kolmannes kouluista on homeessa. TTL:n selvitys vuodelta 2008 kertoo, että 75 000 oppilasta ja 10 000 opettajaa on vaarassa sairastua sisäilmaongelmien takia. Eikö hallitus ole tiedostanut ongelmaa, kun korjausmäärärahaa leikattiin 36 miljoonasta 5 miljoonaan euroon, Mäkipää kysyi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson vastasi homeongelmien olevan kestoaihe. Asia on vakava ja jaamme huolen, hän sanoi. Gustafsson huomautti, että edustajilla on mahdollisuus tehdä korjausehdotuksia budjettiin. ”Vaikeasta taloustilanteesta johtuen määrärahoja on jouduttu supistamaan”.

Mäkipään mukaan 16 vuoden aikana on esitetty yli 150 aloitetta, ja silti ollaan yhä samassa tilanteessa. Lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön. Lapset ovat saaneet monessa tapauksessa elinikäisen sairauden homemyrkyistä. Homeongelmien on arvioitu aiheuttavan terveydenhuoltojärjestelmään yli 200 milj. euron vuosikustannukset, Mäkipää huomautti.

Gustafsson viittasi tarkastusvaliokunnan päätökseen selvittää ongelmaa.

Inkeri Kerola (kesk.) huomautti, että asiaa on ennenkin selvitetty. Hän korosti ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Mitä 5 miljoonalla saa, hän kysyi.

Gustafsson toi esiin sen seikan, ettei nousukaudella puututtu tarpeeksi ongelmiin. Eduskunta on aina ollut yksimielinen siinä, että rahaa on lisätty budjettiin, hän muistutti.

Asuntoministeri Krista Kiuru kertoi heidän auttavan pienellä potillaan kotitalouksia, joilla on ongelma talossaan. Kiuru uskoi energiatehokkuuden lisäämiseen liittyvien määräysten tuovan parannusta. Peruskorjaukseen tulee lisää regulaatiota ja ohjeistukset, hän sanoi. ”Nyt nämä asiat pannaan kuntoon. Se on ainakin parempi kun ei mitään.”

Edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) toi esiin, että oman omistuksen sijaan kunnissa on käytössä elinkaarimalli. Kunnat tekevät jopa 25 vuoden vuokrasopimuksia tiloista kiinteistösijoittajien kanssa. ”On väitetty, että kun menee vuokralaiseksi, laatu olisi parempaa.” Jos omistaja on julkinen, miten laatu voi olla huonompaa, Ruohonen-Lerner kysyi. Hän kysyi myös vastuuajoista, että voisiko niitä lisätä rakennusliikkeille.

Kiuru vastasi, että Suomessa laki on kaikille sama rakennusmääräyksissäkin. Epäkohdista pitää ottaa yhteys meihin, hän sanoi.

Edustaja Raija Vahasalo (kok.) halusi tietää, mitä hometalkoot-hankkeelle kuuluu. Kysymys ei ole hänen mukaansa vain rahasta, vaan koko ketjusta, suunnittelusta lähtien. Kiuru vastasi, että tarvitaan enemmän neuvontaa, ohjausta ja tukea. Tehty virheitä rakentamismääräyksissä. Hinta on kova yksilöille, jotka joutuvat seuraukset kantamaan, Kiuru harmitteli.

Edustaja Jan Vapaavuori (kok.) sanoi, että tuhansia julkisia rakennuksia ja satojatuhansia pientaloja ja kerrostaloja on ongelmissa, jotka eivät ole riippuvaisia rakentamismääräyksistä, vaan rakennusvirheet, suunnitteluvirheet, käyttövirheet muodostavat kukin yhden kolmanneksen ongelmasta. Vapaavuori kysyi, onko tarkoitus kiinnittää erityishuomiota niihin rakennuksiin, joissa ollaan erityisen hädänalaisessa asemassa, kuten kouluissa, sairaaloissa, kasarmeilla ja vankiloissa. Hänkin halusi tietää, mitä hometalkoille kuuluu.

Kiuru vastasi, että talkoot jatkuvat. ”Määrärahamme ovat valitettavasti alenemaan päin”. Meidän on pakko olla mukana neuvomassa ja tukemassa talkoissa, hän sanoi Ei unohdeta niitä, jotka kamppailevat, ministeri totesi.

Edustaja Mirja Vehkaperä (kesk.) sanoi, ettei toivotalkoilla saada koulujen ongelmia kuriin. Hallitus on toivoton ongelman edessä. Turvallinen työympäristö kuuluu myös opetushenkilökunnalle, hän sanoi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi työskennelleensä itse ongelmakoulussa. Hallituksen budjettiesityksessä on osoitettu 56 miljoonaa, jolla saadaan 720:lle oppilaalle joko uudet tilat tai peruskorjattua vanhat, vaikka sekään ei ole riittävästi. Valtio ottaa 7 mrd. euroa velkaa ensi vuonna, hän muistutti. ”Emme voi enempää käyttää niin tärkeään hankkeeseen”, hän harmitteli.

Gustafsson: ”Myös kunnilla on vastuunsa. Meillä on kuntia, joilla on varaa pririsoida remonttikohteita. Pitää tarkastella rinnan kuntien ja valtion voimavaroja.”

Edustaja Tuija Brax (vihr.) kertoi heidän tehneen kesällä 2011 esiselvitystä, jonka perusteella alan koulutus rakentamispuolella on todella laiminlyöty. Myös uusissa rakennuksissa ja vasta remontoiduissa on saman tien kosteusvaurioita. Mitä aiotte tehdä, että koulutuksessa olisi edes perusmoduli näistä asioista, hän tiedusteli.

Gustafsson: Osa ongelmista liittyy ulkomaisen työvoiman käyttöön. Korostaisin valvonnan merkitystä. Nyt päästetään läpi laadutonta.

Kiuru: Kovin paljon ovat rakentamismääräykset muuttumassa. Ollaan tulossa asiaan ensi vuoden puolella, kun tiedetään mitä halutaan. Muutoksiin ollaan varauduttu ja otetaan huoli vakavasti, hän vakuutti.

Mäkipää kysyi vielä, että ”Mitä vastaatte tuhansille vanhemmille, jotka joutuvat laittamaan lapsensa kouluihin, jotka tiedetään jopa hengelle vaaralliseksi. Onko lakko ainoa vaihtoehto? Entä ilmansuodattimien terveellisyys. Kuka on vastuussa, jos lapset sairastuvat elinikäiseen sairauteen?”

Urpilainen: ”Vanhempien on vaadittava korvaavat tilat korjauksen ajaksi. Mitä tulee eduskunnan päätösvaltaan, teidän käsissänne on ensi vuoden talousarvio.”

Missä on maanpuolustus jo läsnä olevan uhkan kohdalla?

Markku Espo kirjoittaa Kouvolan Sanomien kolumnissaan 27.10.2011 otsikolla "Home ei talkoilla häviä". Hänen mukaansa iso ongelma on saatu aikaan vähän kerrallaan pienilläkin teoilla ja tekemättä jättämisillä. Rakennusvirheet voivat tulla ilmi vasta vuosien jälkeen, ja vastuuketjut katkeavat liian nopeasti. Rahan ei pitäisi olla ongelma, koska julkisen vallan keskeisimpiä tehtäviä on suojella kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Jotakin on vireillä, kuten Kosteus- ja hometalkoot. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää ongelman laajuutta ja syy-seuraus-suhteita. Myös harmaasta taloudesta ja valtion omistajaohjauksen valvonnasta on teetetty selvitykset. Seurasiko niistä tehokkaita päätöksiä, Espo kysyy.

Sisäilmaongelmien aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu 3 mrd. euroa, mikä on samaa luokkaa kuin puolustusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista. Maanpuolustuksen strategiat ja uhkakuvat perustuvat epätodennäköisiin uhkakuviin, kun taas sisäilmaongelmat ovat joka päivä läsnä, joten niitä pitäisi torjua kovemmin paukuin, Espo huomauttaa.

"Homeesta on tietoa, mutta se on väärillä ihmisillä"

kuva: Vastavalo

Hämeen Sanomat kirjoittaa tänään homeongelmasta.

"Kaarinalla (nimi muutettu) on taas flunssa tulossa niin kuin monta kertaa aikaisemminkin viime vuosien aikana. Seuraavaksi hän menettää äänensä ja sitten iskee tulehdus korviin, nieluun, silmiin tai keuhkoihin. Kymmenen vuoden sairauskierre on opettanut, että mikrobit voivat iskeä kyntensä kehoon koska tahansa. Ne voivat hyökätä kimppuun kaupassa, jossa on ollut kosteusvaurio tai ystävän villapaidasta, jossa on homeitiöitä. Home voi väijyä hauskaksi tarkoitetun ulkomaan reissun hotellihuoneessa tai vaikka vanhan kirjan sivuilla."

"Mittausten jälkeen todettiin, että Kaarinan kolmannessa kerroksessa olleen työhuoneen ilmassa oli sädesieniä, jotka olivat päässeet ilmaan ilmanvaihtokanavien kautta. Tietämättään Kaarina oli hengittänyt jo vuosia korvausilmaa, joka tuli naapurihuoneen tulppaamattomasta viemäriputkesta."

"Hometta etsitään yhtä ihmisten korvien välistä, eikä talojen rakenteista."

"90-luvulta lähtien homeesta on tehty kymmeniä tutkimuksia, kirjoitettu tuhansia palstamillimetrejä ja pidetty satoja luentoja ilman valaistumista."

"Elämme nyt täysin hallitsemattomassa tilanteessa." Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juha Pirinen

"Rakennuksia ei arvosteta riittävästi. Aina on jossain päin maailmaa lama tai joku muu tarvitsee vielä rakennuksia kipeämmin rahaa."

"Miksi kaikkialla pitää olla muovia, vaikka emme tiedä, miten niissä olevat kemikaalit vaikuttavat terveyteen." lääkäri Tuula Putus

"Lastenlääkäreiden yleisesti hyväksymä kanta on, että kyllä homeeseen tottuu. Ei siihen totu." Tuula Putus

"Ennen kohuttiin asbestista, sitten lehdet täyttyivät radonjutuista ja nyt on hometta kaikkialla."
"Jossakin välissä tapetille nostetaan varmasti myös kemikaaliyliherkkyys, kun rakennusalalla tehtaillaan lisää materiaaleja, joiden terveysvaikutuksia ei tiedetä". Juhani Pirinen

"Kosteus- ja hometalkoiden kiperimpiä kysymyksiä on lääkäreiden kouluttaminen." Juhani Pirinen

Homepakolaisuus aiheena Aamu-tv:ssä 23.9.

Ylen Aamu-tv:ssä oli tänään aiheena "Mikä ajaa homepakolaiseksi?". Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja  Katja Pulkkinen kertoi käyneensä viimeisen kolmen vuoden aikana n. 200 asuntonäytössä löytämättä asuntoa, jossa ei saisi vakavia oireita vietettyään sitä ennen vuosia homeisissa kouluissa ja asunnoissa. Hän on nukkunut ikkunat selällään ja välillä parvekkeilla ja teltassa. Oireita ovat mm. kuume, raajojen tunnottomuus ja verenvuoto kitalaesta. Lääkäreiltä ei ole tullut apua, vaan häntä on kehotettu menemään psykiatrille. Myöskään sosiaalitoimi ei ole auttanut asunnon järjestämisessä. Yhteiskunta heittää rahaa hukkaan, sillä "emme ole työkyvyttömiä, vaan työpaikkakyvyttömiä", Pulkkinen huomautti.

Ympäristöministeriön Hometalkoot-hankkeen vetäjän Juhani Pirisen mukaan kyseessä on pelottavan nopeasti kasvava ongelma. Kustannuksia terveyshaitoista tulee yhteensä yhtä paljon kuin asuntojen lämmittämisestä, eli miljardiluokan summasta on kyse, hän kertoo.

Pirisen mukaan ei ole ymmärretty, että talot eivät ole ikuisia. Niiden ikä on n. 35 vuotta. Rajan ylityttyä ongelmia piisaa. Kosteus- ja hometalkoissa pyritään saamaan alalle lisää ammattilaisia, jotka tunnistaisivat ongelmat nopeasti. Viestintäkampanjalla pyritään herättämään kiinteistönomistajat siihen, että rakennuksista kannattaa pitää huolta. Pulkkisen mukaan monelle sairastuneelle eivät myöskään uudet 2000-luvulla rakennetut talot sovi.

Homepakolaiset ry:n tarkoituksena on tuoda ongelmaa esille. Yhdistyksen mielestä kriisiryhmä olisi tarpeen: pelkät tutkimukset ja selvitykset eivät riitä, vaan käytännön toimia tarvitaan.

Toimittaja kysyi, pitäisikö jonkun korkean päättäjän itse alkaa oireilla ennen kuin muutos tapahtuisi. Hyvä kysymys. Pirisen mukaan ongelmana on se, että kyseessä on rakennusalan ja terveydenhuollon välimaastoon kuuluva asia. Viranomaisten yhteistyö on avainsana ratkaisuissa. Ongelman monialaisuus aiheuttaa sen, että vastuuta pompotellaan taholta toiselle, Pulkkinen sanoi.

"Energia-avustuksiin myönnetään 60-70 M€ avustuksia, terveyshaittoihin 2 M€ euroa"

Helsingin Sanomissa on 29.8.2011 juttu ”Hometalojen uhrit saavat apua hitaasti”, jossa kerrotaan heinolalaisen perheen sairastuttaneesta kellarin homevauriosta. Perhe hakee remonttiavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta, jossa on kuitenkin kuukausien jonot. ”Terveyshaitta-avustusta voi yleensä saada vasta, kun myyjän korvausvastuu on selvitetty. Koska heinolalaisperheen oikeusprosessi on vasta alkamassa, mahdollisuus saada terveyshaitta-avustusta saattaa lykkääntyä oikeudenkäynnin vuoksi jopa parilla vuodella.”

Pankki asettaa usein valtion avustuspäätöksen remonttilainan ehdoksi. Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden remonttikustannusten mukaisesti, ja summa voi olla korkeintaan 70 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Terveyshaitasta on myös oltava lausunnot.

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmajohtajan Juhani Pirisen mielestä terveyshaitta-avustuksiin annettava rahamäärä on naurettavan pieni ongelman suuruuteen verrattuna.

"Energia-avustuksiin myönnetään 60-70 miljoonaa euroa avustuksia, mutta terveyshaittoihin vain kaksi miljoonaa euroa. Kun homeloukuissa elävät hakevat terveyshaitta-avustusta, kyseessä on lasten sairastuminen ja kiire pelastaa perheet kestämättömästä elämäntilanteesta."