Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

18. joulukuuta 2011

Hämeenlinnassa saatetaan purkaa osa ongelmakiinteistöistä

kuvateksti: "Kostea syksy on saanut poliisitalon katon lainehtimaan
vedestä. Kosteus ei ole kuitenkaan pysyvää."

Hämeen Sanomissa
kerrottiin 5.11.2011 Poltinaholle nousevasta uudesta poliisitalosta, joka on jo ennen valmistumistaan Kosteus- ja hometalkoiden mannekiini, sillä talon lattiaan ja seiniin sijoitetaan kosteusantureita, jotka mittaavat rakenteiden kosteutta. Uuden keksinnön toivotaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevän rakennusten kosteus- ja homevaurioita. Rikosylikonstaapeli Markku Jovio iloitsee, että uudesta poliisitalosta rakennetaan heti täysin terve talo.

VTT:n, Aalto-yliopiston ja Kosteus- ja hometalkoiden projektista voi olla parhaassa tapauksessa hyötyä muuallakin Hämeenlinnassa, jossa kosteus- ja homevaurioepäilyt ovat ryöstäytyneet tänä syksynä käsistä. Julkisten kiinteistöjen 40 miljoonan korjausvelka kasvaa jatkuvasti Hämeenlinnassa. Kohta koittaa aika, että talojen purkaminen on korjaamista järkevämpää. Kosteus- ja homevaurioepäilyistä soitetaan meille jatkuvasti eikä koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin valtavaa rumbaa, kertoo kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto.

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista vastaava johtaja Jukka Riikonen kertoo, että suuri osa heidän kiinteistöistään on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, joissa on kosteus- ja homevaurioita ihan yhtä lailla kuin muissakin sen ajan rakennuksissa. Riikosen mukaan sisäilmaongelmat ovat loputon rahareikä. Riikonen huomauttaa, että remonteissa on tehty virheitä. Heidän suhtautuminen muuttui sen jälkeen, kun he perustivat Työterveyslaitoksen kanssa sisäilmaongelmiin paneutuvan työryhmän. ”Ennen tätä ajattelimme, että talot ovat aina kunnossa ja vika ihmisissä.”

Hätilän päiväkoti oli monessa mielessä tienraivaaja. Se nosti kosteus- ja homevauriot otsikoihin, mutta antoi myös opetuksen kaupungille ongelmista tiedottamisen tärkeydessä. Päiväkodin homevauriot eivät hevin unohdu Hämeenlinnassa, sillä kohu kesti 5 vuotta ja sen korjauksiin käytettiin lähes miljoona euroa rahaa. Päiväkodin lapset ja henkilökunta joutuivat muuttamaan neljän vuoden aikana remontin tieltä kolme kertaa, mutta ongelmat eivät koskaan poistuneet rakennuksesta. 70-luvun tasakattorakennuksesta löydettiin kosteutta ja sädesientä. Tekninen lautakunta päätti lopulta, ettei päiväkotia enää korjata. Kaavamuutoksen myötä tontille saattaa nousta paritaloja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti