Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?

Kuva: YLE

Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen

Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.

Tuoreita esimerkkejä:

1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 

Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.

3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.

Sisäilmaongelmat ovat pysyneet otsikoissa -Kuinka myöhään herätään?

-YLE uutisoi 11.8.2012 Homepakolaisten tehneen TTL:stä kantelun AVI:iin.

-Opettaja-lehti ja STT uutisoivat 10.8.2012 OAJ:n keväällä 2012 tekemästä kyselystä, jonka mukaan 2/3:ssa päiväkodeissa ja kouluissa on sisäilmaongelmia.

"Rehtorien ja johtajien mukaan noin 40 prosentissa sisäilmaongelmaisista työpaikoista työnantaja ei ollut lainkaan tai riittävästi ryhtynyt korjaustoimiin."

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi MTV3:n uutisessa heidän yllättyneen ongelman laajuudesta. "Meillä on valitettavasti lukuisia esimerkkejä siitä, ettei työtä ole pystytty tekemään enää lainkaan, jolloin sairaseläke on edessä."

-Helsingin Sanomissa oli heinäkuussa juttusarja Kuvataideakatemian ongelmista. Viimeisessä artikkelissa kuvaillaan osuvasti sitä, miten sisäilmaongelmien hoito työpaikoilla usein menee:

"On­gel­maa rat­ko­maan koo­taan usein si­säil­ma­ryh­mä. Sii­hen kuu­lu­vat yleen­sä työ­pai­kan joh­to, kiin­teis­tön omis­ta­ja, työ­ter­veys­lää­kä­ri ja eh­kä ul­ko­puo­li­nen eks­pert­ti. Ryh­mä teet­tää si­sä­il­ma­mit­tauk­sia ja oi­re­ky­se­ly­jä. Mit­tauk­set ovat usein mel­ko puh­tai­ta, ja ky­se­lyt näyt­tä­vät, et­tä on­gel­ma kos­kee työ­pai­kan vä­hem­mis­töä. Joh­to ve­toaa vas­tuu­ky­sy­myk­sis­sä si­säil­ma­ryh­mään, ja ryh­mä ve­toaa juu­ri teh­tä­viin toi­men­pi­tei­siin. Usein juu­ri jo­tain ka­na­vaa ol­laan put­saa­mas­sa tai il­man­vaih­toa sää­tä­mäs­sä, ja sit­ten on­gel­ma var­mas­ti pois­tuu. Näin voi jat­kua vuo­sia. Ko­ko­nais­vas­tuu­ta ei ota ku­kaan. Ku­kaan ei ky­sy, on­ko ih­mi­siä ter­veel­lis­tä pi­tää ra­ken­nuk­ses­sa."

-Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa homepakolaisten tilanteesta.

-Aamulehti uutisoi 12.6.2012 STT:n jutun, jonka mukaan Hengitysliitto vaatii, että sisäilmaongelmien aiheuttamat ongelmat tunnistetaan paremmin. "Liiton mielestä terveydenhuollon ammattilaisten on saatava lisää koulutusta kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista ja niiden tunnistamisesta. Koulutusta tarvitsevat myös sosiaaliturvan ammattilaiset."

-Opettaja-lehden numerossa 18/2012 ruotsin kielen lehtori Marja Veteläinen kertoi 10-vuotisesta sinnittelystään hometyöpaikalla huonoin seurauksin.

-Kemia-lehden nro:ssa 3/2012 oli laaja artikkeli ongelmasta.

-Keskisuomalaisessa oli 24.4.2012 Jyväskylän yliopiston professorin Leena Laurisen kirjoitus hänen sairastumisestaan yliopiston rakennuksissa.

"Minulle nuo rakennukset ovat yhdessä puitujen sairauskokemusten monumentteja ja yhden noin 40-vuotiaana homeastmaan kuolleen tutkijanaisen hautamuistomerkki."

"Yliopistossa työskentelee väistötiloissa 1100 ihmistä, kun henkilökunnan määrä on 2500. Vaikka rakennuksia on peruskorjattu, tilanne on tämä. Kun homeitiöt valtaavat talon kerran, on niistä näköjään mahdoton päästä täysin eroon. Edes hyvin korjatussa S-rakennuksessa en sairauteni takia pysty oireitta olemaan. Homeastma kehittyy vähitellen, itse työskentelin 20 vuotta kosteusvaurioista kärsineissä rakennuksissa ennen sairastumistani. "

Sama lehti kertoi 30.4., että yliopiston ongelmatalo E-rakennuksen tiloja vuokrataan eteenpäin yrityskäyttöön. Korjaustöitä tehdään ennen vuokrausta.

-Savon Sanomissa oli 21.4.2012 poikkeuksellinen näkökulma sisäilmaongelmiin. Artikkelissa annettiin ymmärtää, että ihmiset tilaavat koteihinsa turhaan homemittauksia, vaikka ongelmien syynä olisi liian vähäinen siivoaminen. Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajan Heikki Kallungin mukaan ihmiset eivät ymmärrä ilmanvaihdon merkitystä sisäilmalle, mikä on totta, koska kukaan ei heille sitä kerro, mutta erikoisempi on väite, että kosteus- ja homevaurio olisivat tyystin eri asioita. [Käsittääkseni mikrobit alkavat kasvaa hyvin nopeasti aina kun rakenteissa on kosteutta ja ravinteita, ja niitähän piisaa.] Artikkelista tuli vaikutelma, että nyt kun sisäilmaongelmista on uutisoitu yhä enemmän, halutaan kansalaisia rauhoitella.

-Valkeakosken Sanomissa oli 5.4.2012 juttu hoitajasta, joka oireili paikallisen terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla poskiontelotulehduksilla, kolmella keuhkokuumeella, silmätulehduksilla, äänen käheytymisellä, väsymyksellä ja astmaoireilulla. Hän työskenteli osastolla kuusi vuotta ennen siirtoaan. Oireet ovat vähentyneet. Enää ei väsytä eikä ääni käheydy, mutta hoitaja on huolissaan osastolle jääneistä työkavereistaan, joista osa oireilee. Hän on kuullut, että hoitajia on tästä syystä siirretty muihin pisteisiin jo vuosia aikaisemmin, mikä on hänestä kummallista, koska sehän ei ongelmaa ratkaise. Vuodeosaston remonttia on suunniteltuja huhujen mukaan vuodelle 2014 tai 2016. Työsuojeluvaltuutetun mukaan osastolle on tulossa uusi ilmastointikone.

Toksiinitutkimus osoitti myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden

Kalevassa oli 14.3.2012 juttu, jossa viitattiin helsinkiläiseen koulujen myrkkytutkimukseen, joka osoitti sisäilman myrkyllisyyden ja terveysoireiden yhteyden. Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen mukaan tutkimus on maailman suurin tutkimus, jossa samasta tilasta määritellään sekä toksisuus että terveydentila. Hänen mukaansa on tyypillistä, että vaikka on diagnoosi sairaudesta, ei tiedetä mikä sen aiheutti. ”Esimerkiksi tupakan savun ja keuhkosyövän välinen yhteys on todettu vain tilastollisen näytön perusteella.”

Sisäilman myrkyllisyyttä mittaava menetelmä auttaa priorisoimaan korjauksia ja selvittämään auttoiko remontti. Tutkimuksessa mukana olleen Inspector Sec Oy:n toimitusjohtaja Risto Salin uskoo, että kun osataan korjata oikeita rakennuksia riittävän aikaisin, niin säästetään rahaa ja sairastutaan vähemmän. Hän laskeskelee, että korjauskustannukset vähenevät jopa 50-90 %.

Helsingin Sanomissa on ollut maaliskuussa sisäilmaongelmia käsittelevien juttujen sarja

-14.3.2012: "Kouluilma on jo terveysvaara": 

 

Artikkelissa kerrotaan koulujen myrkkytutkimuksesta Helsingissä. Kaupunki valitsi koulut, jotka olivat Alppilan yläaste ja lukio, Itäkeskuksen lukio, Helsingin kuvataidelukio, Aurinkolahden ja Kallahden peruskoulut sekä Munkkiniemen, Kaisaniemen, Vuosaaren, Siltamäen, Roihuvuoren, Poikkilaakson, Pelimannin, Meilahden, Kotinummen ja Keinutien ala-asteet. Luokkia tai työtiloja oli 403 ja näytteitä kerättiin 971 kpl. Oirekyselyyn vastasi 382 opettajaa.

Huonoimmasta sisäilmasta kärsivät Kaisaniemen, Pelimannin, Roihuvuoren, Vuosaaren, Munkkiniemen ja Keinutien ala-asteet. Tutkimusryhmää johtanut professori  Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että näissä kouluissa on kyse jo selvästä terveysvaarasta. 

"Keinutiellä opettava  Kaisu Simonsen kertoo kärsineensä poskiontelon tulehduksesta kymmenen vuoden aikana noin viidesti vuodessa. 'Kun luokkaani tehtiin tiivistykset, en ole ollut sairauslomallakertaakaan." Silmiä kuitenkin kuivaa ja luomet turpoavat yhä'."

"Myrkky- eli toksiinitutkimukset ovat kiisteltyjä. Osa tutkijoista ei pidä niitä vielä riittävän luotettavana sisäilman laadunmittarina. Tällä haavaa esimerkiksi kunnan terveystarkastajat eivät ota sisäilman toksisuusarvoja huomioon arvioidessaan ilmanlaatua."

Keinutien ala-asteella peruskorjauksen on määrä alkaa parin vuoden sisällä. Keinutien ala-asteella kieliä opettava Jaana Hurtig tuli sellaisen opettajan tilalle, joka joutui vaihtamaan koulua oireilun vuoksi. Hurtigin oireita ovat ihon pistely, nenäverenvuoto, suun kuivuminen ja hengenahdistus.

" 'Kun opiskelin opettajaksi, en ajatellut, että teen niin terveyteni uhalla. Nyt kieliluokka on onneksi remontissa', sanoo Hurtig. Monikollega valittelee opettajainhuoneessa erilaisista oireista." 

-15.3.2012 "Koulujen korjaukset junnaavat":

Koulujen peruskorjausta Helsingissä hidastaa rahan ja väistötilojen puute. Helsingissä on parisataa koulua, joista 40-50 pitäisi saada korjatuksi mahdollisimman pian", kiinteistöpäällikkö Sari Hildén kertoo. Helsinki käytti koulujen peruskorjaukseen yli 60 milj. euroa vuonna 2011. Tulevina vuosina rahaa on käytettävissä aikaisempaa vähemmän.

"Pääministeri Jyrki Katainen väläytti viikonloppuna mahdollisuutta nostaa homekoulujen korjaukset elvytysrahojen kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkanen tukee ehdotusta."

Koulujen myrkkytutkimus tehtiin Helsingin kaupungin ja Työsuojelurahaston rahoilla, mutta jatkorahoitus on auki.

"Ongelmakouluissa tehdään perinteisiä itiömittauksia, mutta niiden yhteys terveysvaaraan on havaittu hataraksi. Helsingin yliopiston mikrobiologian professorin Mirja Salkinoja-Salosen kehittämässä tutkimuksessa sen sijaan on löydetty alustava linkki oireiden ja sisäilmahaittojen välillä: missä myrkkyjä, siellä oireita."

Kaupunki ei rahoita tieteellistä tutkimusta, ja valtio on kiinni Toxtestissä, joka ollut lähinnä eri menetelmien esikarsintakilpailu, mutta pian sen on tarkoitus keskittyä vain yhden menetelmän kehittämiseen.

-18.3 "Koulutyö muuttui painajaiseksi":

Koulunkäyntiavustaja Pauliina Suokas aloitti työt Myllypuron ala-asteen korttelikoulussa vuonna 2005. Seuraavana lukuvuonna aikaisemmin todettu astma paheni, ja tietyssä luokkahuoneessa silmät ja iho punoittivat ja nenä meni tukkoon. Ketään ei koulussa kiinnostanut hänen oireensa. Toistuvia poskiontelon- ja keuhkoputkentulehduksia seurasi. Palattuaan äitiys- ja hoitovapaalta hän oli kuumeessa 10 kuukautta. HYKS:n sairaaloissa hän on ollut 22 kertaa tutkimuksissa ja hoidoissa.

Suokas sai selville, että ympäristökeskus oli tutkinut koulun sisäilmaa jo kolme vuotta aikaisemmin, eikä kukaan ollut kertonut hänelle, että häntä vaivanneessa opetustilassa oli kaksinkertainen bakteeripitoisuus tavanomaiseen verrattuna. Luokassa, jossa hän työskenteli, oli useita erilaisia homesieniä. Työterveyslääkäri kielsi Suokkaalta työskentelyn koulussa. Hän kärsi lopun ikäänsä infektioherkkyydestä.

Pääkoulu asettiin käyttökieltoon vuonna 2011, ja sen peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. Korttelikoulun peruskorjauksesta ei sen sijaan ole tehty päätöstä.

Suokas on kannellut kohtelustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies arvosteli Helsinkiä jo kaksi vuotta sitten vastaavanlaisesta tapauksesta.

[Kysymys: Mitä vaikutusta eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelulla on demokratiassa? Ilman muuta pitää kannella ja pitää ongelmia esillä, mutta toimiiko kansalaisen oikeusturva järjestelmässä, jossa laiminlyönneistä seuraa vain huomautuksia?]

Helsingin opetusvirastolla ei ole kokonaiskäsitystä koulujen sisäilmaongelmista kärsivien määrästä. Johtaja Risto Jarnila ja henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta pitävät sen selvittämistä mahdottomana, koska ei ole mittareita, joilla voisi todistaa oireilun johtuvan vain koulutilojen sisäilmasta.

”Sairauden syy-yhteyden todistaminen on myös oppilaiden kanssa vaikeaa. Vanhemmat voivat sairastumisen vuoksi hakea koululta vahingonkorvausta neuvotteluteitse tai siviilikanteella käräjäoikeudessa.”

-19.3.2012 Pääkirjoitus "Elvytystä koulujen korjaamiseen":

"Koulujen sisäilman ongelmien korjaaminen olisi loistava elvytyskohde. Korjausrahan palauttaminen säälliselle tasolle toisi urakkoja ja työllistäisi tavalla, joka ei siirry yhtä helposti hintoihin kuin uudisrakentamisen elvytys. Kaiken lisäksi nämä remontit edistäisivät oppilaiden ja opettajien terveyttä. Ne olisivat juuri sellaisia Kataisen kaipaamia töitä, jotka on joka tapauksessa pakko tehdä. Hintakin on sitä pienempi, mitä pikemmin remontit aloitetaan."

-20.3.2012 "Kouluilmasta uusi tutkimus":

 

Helsinkiläiskoulujen myrkkytutkimus on saanut aikaan sen, että Tilakeskus tekee uuden tutkimuskierroksen osassa tutkituista kouluista. Yhtään opetustilaa ei ole tutkimuksen perusteella vielä suljettu. 

"Kyllä luokat nyt ovat meidän mielestämme sikäli turvallisia, että tämän tutkimuksen jälkeen ei voida todeta muutakaan. Meillä ei ole mitään sellaista näyttöä, että koulujen tilat eivät olisi turvallisia", kommentoi kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.

"Terveellisimmät tulokset saatiin Aurinkolahden peruskoulusta, Helsingin kuvataidelukiosta, Itäkeskuksen lukiosta, Kallahden peruskoulusta sekä Meilahden, Poikkilahden ja Siltamäen alakouluista."

-25.3.2012 Mielipide: "Koulujen sisäilman tutkimushanke antoi vasta suuntaa-antavia tuloksia":

Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden ja opetusviraston tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto kirjoittavat mielipidepalstalla, että kaupunki tutkii jatkuvasti sisäilmaongelmia, ja etusijalle laitetaan koulujen ja päiväkotien korjaukset. Viime vuonna tutkimuksiin käytettiin lähes miljoona euroa. Korjaukset eivät aina onnistu odotetusti, joten tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä, minkä vuoksi Helsinki lähti tällä viikolla Hesarissa puhuttaneeseen koulututkimukseen mukaan.

Koulujen sisäilmaa tutkittiin kolmella toksisuusmenetelmällä. Mittausmenetelmät antoivat erilaiset korrelaatiot. Tulos oli, että ”sisäilman pölyn toksisuustutkimuksella voidaan arvioida tiettyjen terveyshaittojen todennäköisyyttä. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan määritellä, milloin mitäkin menetelmää kannattaa käyttää ja onko mahdollista asettaa jonkinlaisia ohjearvoja.”

Kirjoittajien mukaan tutkimuksen perusteella ei voi tehdä paremmuuslistoja koulujen sisäilman laadusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun on arvioitu lisätutkimus- ja korjaustarve.

”Työskentely kaikissa tutkituissa kouluissa jatkuu normaalisti.” 

-25.3. "Homesairaiden määrää ei tiedetä"

Homepakolaiset-järjestö vaatii sisäilmasta vakavasti sairastuneiden määrän ja tilanteen kartoittamista. Puheenjohtaja Katja Pulkkinen kysyy myös, kiinnitetäänkö rakennuksiin enemmän huomiota kuin sairastuneisiin. "Miksei oteta vaikka pariakymmentä vakavasti sairastunutta ja tutkita heitä perusteellisesti?" 
 
Oikeaa lukumäärää ei tiedä kukaan, ja tutkiminen on THL:n ja STM:n mukaan hankalaa. STM:n ympäristöterveysyksikön johtaja Jari Keinänen kertoo, että heidän näkemyksen mukaan tietoa sairauden syntymekanismeista on yhä liian vähän. Turun yliopiston työterveyshuollon professori Tuula Putus on eri mieltä.

"Emme me tunne ihan kaikkia yksityiskohtia vaikka tupakankaan vaikutuksesta elimistöön. Olemme vain päättäneet, että meillä on riittävän vankka pohja sanoa, että tupakansavu sairastuttaa", hän vertaa.” Putus ehdottaa sisäilmapoliklinikan perustamista esimerkiksi Heinolan entiseen reumasairaalaan.

THL:n ympäristöterveyden osaston johtaja Juha Pekkanen huomauttaa, että asiassa on myös poliittinen puoli.

"Minulla on sellainen tunne, että jos halutaan nopeita ratkaisuja, on tehtävä poliittinen päätös suhtautumisesta. Tällöin voidaan päättää, otetaanko käyttöön vaikka jokin sairauskoodi, jota sovelletaan näihin ihmisiin", hän sanoo”.

Jutussa kerrotaan myös niin sanotuista monikemikaalioireista kärsivästä 37-vuotiaasta Tommi Luukkosesta, jonka rakentamaan hirsimökkiin tulee pellavaeriste, jota ei ole käsitelty palontorjuntakemikaaleilla. Peseytymistä varten tulee sauna. Perheensä kotitalossa hän ei voi käydä kuin pikaisesti, ja jo suihkussa käynti sisällä laukaisee allergisen reaktion.

”Sairautta ei ole voitu kunnolla diagnosoida, joten hän on jäänyt lähes täysin ilman yhteiskunnan apua. Kohtalotovereita on Suomessa runsaasti.” 

Luukkonen on kuullut oireiden helpottuvan, jos viettää kaksi vuotta eristyksissä ilman kemikaalialtistusta.

Tutkimuskatsaus: Homekorjaukset eivät välttämättä poista oireita

kertoo tänään 20.1.2012 tuoreesta suomalaisvetoisesta Cochrane-tutkimuskatsauksesta, jonka mukaan remontit eivät välttämättä poista kosteusvauriorakennuksessa oireilevien oireita. Erityisesti kahden koulututkimuksen kohdalla remontin hyödyttömyys näkyi selvästi, sillä oppilaat ja opettajat saivat yhtä paljon hengitystie- ja silmäoireita kuin ennen kosteusvauriokorjausta.

Tutkimuskatsauksessa yhdistettiin kahdeksan kansainvälisen tutkimuksen tulokset. Tutkimusta löytyi suhteellisen niukasti ja vertailtavuus oli hankalaa. Tutkimukset olivat Suomesta, Ruotsista, Walesista, Yhdysvalloista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Huonoin vaikutus oli julkisten rakennusten korjauksissa. Kotien kohdalla terveysoireiden vähenemisestä on kohtalaista näyttöä. TTL:n tiimipäällikkö Riitta Sauni huomauttaa, ettei koulututkimuksissa aina tiedetä, tulevatko oireet koulusta vai kotoa. Korjausten onnistumisessa saattaa silti olla toivomisen varaa, hän sanoo.

Jutun ohessa kerrotaan, että eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti on tehnyt Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön liittyen valtion tutkimuslaitosten toimiin kosteusvaurio-ongelman selvittämisessä. Selvityspyynnön kohteet ovat THL, TTL ja STM.

Blogissaan Joutsenlahti perustelee selvityspyyntöä mm. sillä, että sairastuneet ovat vailla apua ja perusoikeuksia, ja rakentamisen laadun sanelee terveellisyyden sijaan kustannus- ja energiatehokkuus.

Missä on maanpuolustus jo läsnä olevan uhkan kohdalla?

Markku Espo kirjoittaa Kouvolan Sanomien kolumnissaan 27.10.2011 otsikolla "Home ei talkoilla häviä". Hänen mukaansa iso ongelma on saatu aikaan vähän kerrallaan pienilläkin teoilla ja tekemättä jättämisillä. Rakennusvirheet voivat tulla ilmi vasta vuosien jälkeen, ja vastuuketjut katkeavat liian nopeasti. Rahan ei pitäisi olla ongelma, koska julkisen vallan keskeisimpiä tehtäviä on suojella kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Jotakin on vireillä, kuten Kosteus- ja hometalkoot. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää ongelman laajuutta ja syy-seuraus-suhteita. Myös harmaasta taloudesta ja valtion omistajaohjauksen valvonnasta on teetetty selvitykset. Seurasiko niistä tehokkaita päätöksiä, Espo kysyy.

Sisäilmaongelmien aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu 3 mrd. euroa, mikä on samaa luokkaa kuin puolustusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista. Maanpuolustuksen strategiat ja uhkakuvat perustuvat epätodennäköisiin uhkakuviin, kun taas sisäilmaongelmat ovat joka päivä läsnä, joten niitä pitäisi torjua kovemmin paukuin, Espo huomauttaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ostaa selvityksen homeongelmien syistä ja vaikutuksista

Tänään on monissa lehdissä tiedote eduskunnan tarkastusvaliokunnan aikeesta selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia Suomessa. Selvitys valmistuu elokuun 2012 lopussa. Ensin luulin lukevani vanhaa uutista, onhan seuraava: "Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttama terveysriski kohtaa päivittäin jopa 600 000-800 000 ihmistä. Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista" ollut jo pitkään tiedossa. On hyvä, että asiaa selvitetään, mutta toivottavasti kyse ei ole ajanpeluusta ja lumeselvityksestä: onhan aihetta selvitelty erilaisissa sisäilmatyöryhmissä ennenkin ilman, että mitään konkreettista muutosta on tapahtunut.

"Tarkastusvaliokunnan tutkimuksessa tuotetaan uutta ajankohtaista tietoa aiheesta ja tarkastelun kohteena on koko Suomen rakennuskanta."

"Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille sellaista tietoa, johon pohjautuen on mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja."

Tavoitteet ovat hyvin samat kuin hometalkoilla. Tässäkään kartoituksessa ei siis ilmeisesti aiota selvittää, miten jo sairastuneita voitaisiin auttaa?