Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?

Kuva: YLE

Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen

Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.

Tuoreita esimerkkejä:

1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 

Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.

3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.