Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

5. marraskuuta 2011

Syksy on vilkasta aikaa korjausneuvontapuhelimessa

kuva: Yle
YLE Savo kertoi 27.10.2011 syksyn olevan vilkasta aikaa Hengitysliiton korjausneuvonnassa. Itä-Suomen alueen korjausneuvoja Tapani Rokkonen kertoo, että usein yhteyttä ottaa perheenäiti, joka on jo pidempään katsellut perheensä sairastamista. Yleensä kysytään talon hajusta, kun takana on toistuvaa nuhaa ja kuumeilua.

Korjausneuvojan mukaan pulmaa on tavallisesti alettu selvittää omatoimisesti esimerkiksi purkamalla seiniä. Jos tämä tehdään ilman suojaimia ja osastointia, purkaja altistuu homeelle niin pahasti itse, että joutuu keskeyttämään työt. Oikeaoppisesti korjattava tila tulee alipaineistaa ja työntekijät suojata.

Kun vastuuasiat ovat selviä, omakotitalon omistaja voi hakea homekorjaukseen oman kunnan kautta terveyshaitta-avustusta, jota myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustuksen suuruus on 0–70 % hyväksytystä kustannusarvioista.

Osakehuoneistoissa asuvat joutuvat selviytymään taloyhtiöidensä hallitusten ja isännöitsijöiden kanssa. Vastuukysymyksissä voi osakkeen omistaja kysyä neuvoa Kiinteistöliitolta, mikäli asuintalo siihen kuuluu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti