Koulujen korjauksiin ei panosteta rahallisesti eikä laadullisesti

Turun Cygnaeuksen koulun sisäilmakiista jatkui Turun Sanomien mielipidepalstalla. Suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski kirjoitti 3.3.2012, että Hem och Skola i Åbo -yhdistyi ampui itseään jalkaan ottaessaan sattumanvaraisia näytteitä koulussa ilman perusteellista suunnitelmaa ja tutkimuksia.

"Kaupungin teettämien jatkotutkimusten tulokset valmistuvat maaliskuussa. Niiden pohjalta voidaan hyvin tehdä kaikki tarvittavat johtopäätökset jatkotoimenpiteistä." 

Yhdistyksen puheenjohtaja Lars Nyberg vastasi Alapaattikoskelle 7.3.

"Yhdistys teetti tutkimuksia omilla varoillaan, koska kaupunki ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin. Muiden koulujen, päivä- ja vanhainkotien aktiivien kokemuksista ja vuosien viivytystaisteluista olemme oppineet, että Turun tapa hoitaa sisäilmaongelmia – tutkimuksia, korjauksia ja informointia – ei ole tätä päivää. Turku on vaikka korvasta kiskoen pakotettava hoitamaan asiat paremmin. Jollei valitus AVI:lle ja tutkintapyyntö poliisille riitä, etenemme pidemmälle."

"Systeemiin on saatava muutos. Terveydenvalvonta ja terveystarkastajien määrä on Turussa alibudjetoitu kaupungin kokoon nähden. Myös huoltoon, siivoukseen ja ylläpitoon on satsattava enemmän. Kansallisomaisuutemme rapistuu ja kansamme sairastuu."


Oppilaan äiti Maria Laine puolestaan harmittelee, että, vaikka terveyshaitta oli tiedossa jo yli vuosi sitten, niin silti ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu toteaa, että ”seurataan tilannetta, toimitaan tarvittaessa”. Henkilökunnan oireilu tulkittiin pölystä johtuviksi ja ratkaisuna tähän oli siivouksen tehostaminen.

"Mikään ei ole muuttunut vuoden 2004 jälkeen, jolloin Turku sai huomautuksen lääninhallitukselta vastaavasta vitkuttelusta Pääskyvuoren koulun tapauksessa." 

"Miksei asiaa ole vieläkään käsitelty peruspalvelulautakunnassa? Lautakunta on se taho, jonka kuuluisi vetää kaikki osat yhteen ja muodostaa kokonaiskuva."

YLE uutisoi 7.3., että Kuntaliitto vaatii valtiolta lisää rahaa homekoulujen korjaamiseen. Liiton mukaan noin 100 milj. eurolla korjattaisiin puolet homekouluista, joita on noin tuhat.

YLE uutisoi 9.3., että tuoreen Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa tehdyn Paavo Keron diplomityön perusteella kuntien homekorjauksissa on paljon parantamisen varaa. Kuntabyrokratia on kankeaa ja rahaa tuhlataan.

Arvion mukaan Suomessa on 1300 koulua, joissa on välitön korjaustarve homeen ja kosteuden takia. Korjaukset kuitenkin epäonnistuvat usein. Keron mukaan päätöksenteko ja vastuu töistä on liian hajautettua, ja tieto kulkee huonosti.

”Kunnat syyttävät mielellään rahapulaa, mutta ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot -hanketta vetävä Juhani Pirinen ei tätä niele. 'Joka kunnassa on nostokurki jossain päin ja uutta rakennetaan. Mutta kun on kyse vanhasta, korjaamiseen ei löydykään rahaa. Tämä on selvä arvovalinta.'” Myös säästöjen hakeminen synnyttää lisää virheitä remonteissa, Pirinen kertoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tiedotti 17.3: "Sisäilmakorjausten viivyttely rapauttaa opettajan työterveyden". Puheenjohtaja Olli Luukkainen kehottaa kuntia selvittämään koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ja panostamaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjausten suunnitteluun.

Luukkaisen mukaan läheskään kaikki kunnat eivät kuitenkaan kartoita koulujen ja päiväkotien kuntoa säännöllisesti. Ennakointi ja selkeä listaus korjauskohteista puuttuvat.

Kuntaliiton arvion mukaan kosteus- ja homevaurioita olisi 20-25 %:ssa julkisia rakennuksia, mikä merkitsee jopa tuhatta koulua.

”Sairastelu vie tehokkaita työpäiviä ja pahimmillaan opettajan työkyvyn. On myös tapauksia, joissa sairasteleva opettaja on jäänyt tukijärjestelmien ulkopuolelle. OAJ ajaakin muutosta, jolla sisäilmaoireilevia pystyttäisiin tukemaan taloudellisesti, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyttyisi”

Maan hallituksen on Luukkaisen mielestä otettava korjauksista vastuuta, koska urakka on liian suuri kuntien hoidettavaksi. OAJ aikoo kevään aikana selvittää, kuinka päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmia käsitellään eri puolilla maata.

Etelä-Suomen Sanomissa oli 13.3. juttu sisäilmasta sairastumisesta. Lääkäri Tuula Putus muistuttaa, että yhden ammattitautidiagnoosin saaneen eläke- ja lääkekulut maksavat yhteiskunnalle 6-numeroisen summan. Kokeellista ja epidemiologista tutkimusta löytyy 20 väitöskirjallisen verran. Hän myös muistuttaa, että kaikki sisäilmaraportit ovat julkisia asiakirjoja, joten virkamiehet eivät saa niitä pantata.

Kosteusvauriomikrobien torjunta kemikaaleilla on joskus pahentanut oireita. Myös kuolleet itiöt aiheuttavat oireita, ja kosteus aktivoi ne käsittelyn jälkeenkin. Rakennuksen homeisen osan eristäminen tai kapselointi antaa vain hieman lisää peliaikaa, ehkä 6kk. Myöskään osittainen korjaus tai pintojen remontointi ei riitä. Purkaminen tulee monesti halvemmaksi, Putus sanoo.

Artikkelissa kerrotaan myös lahtelaisesta opettajasta Tuula Nevalasta, joka sairastui työpaikallaan vuonna 1995. Aluksi hänelle määrättiin vain masennus- ja unilääkkeitä. Viivytys ja Työterveyslaitoksen altistuskokeet tekivät hänestä keuhkoinvalidin, joka ei voi ulkoilla kostealla säällä eikä pakkasella. Hän saa oireita myös homeasunnoissa asuvien ihmisten vaatteista, mikä rajoittaa sosiaalista elämää. Hän haluaa kannustaa ihmisiä olemaan sitkeitä hometaistelussa. Opettajan ei kannata jäädä hometyöpaikalle pitkäksi aikaa ja vanhempien kannattaa painostaa päättäjiä toimimaan. Nevala perusti työpaikalla homeille altistuneille Tyhosa ry:n vuonna 2000.

Tuula Putus kirjoittaa blogissaan 17.3., että työnantajan on pakko järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen. Tavoitteena on edistää työntekijän terveyttä tukemalla hänen työkykyään.

”Lapset ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Heidän työ- ja elinympäristössään ilmeneviä riskejä valvovat terveystarkastajat ja eläinlääkärit. Lääkäreitä ei ympäristöterveydenhuollossa ole muualla kuin Helsingin kaupungilla. Eläinlääkärit siis valvovat turkistarhojen, sikaloiden, häkkikanaloiden ja päiväkotilasten olosuhteita.”

Työterveyshuolto siirtää tarvittaessa rakennuksen ongelmien vuoksi sairastuneen työntekijän turvallisempaan työympäristöön, mutta ei ota kantaa samoissa tiloissa olevien lasten riskiin. 

 

”Oirekyselyjä ei tehdä, kliinisiä mittauksia ei tehdä ja tutkimuksia pyytävälle vanhemmalle sanotaan, että allergiatutkimukset ovat epäluotettavia.”

Putus kertoo Työterveyslaitoksen osaamiskeskusjohtajan sanoneen häntä demagogiksi, joka tarkoittaa sanakirjan mukaan kansankiihottajaa.

”No niin kansa. Alkakaapa villiintyä siellä! Vaatikaa työterveyshuollon toimintaperiaatteita lastenne terveyden turvaamiseksi. Kouluissa on 750 000 lasta, päiväkodeissa 260 000, yhteensä yli miljoona kansalaista ja tulevaa veronmaksajaa. Noin 80 %:lla heistä on riittämätön ilmanvaihto oleskelutiloissaan ja vajaa kolmannes altistuu niille kosteusvauriomikrobeille, jotka aiheuttavat ammattitauteja aikuisille.”

Ylen 23.3.2012 Kuuden uutisissa oli juttua Jyväskylän yliopiston sisäilmaongelmista. Alvar Aallon suunnittelema päärakennus on aiheuttanut opiskelijoille oireita, joten tentti järjestettiin elokuvateatterissa, koska tarpeeksi suuria väistötiloja ei ole helppo löytää remontin aikana.

kuva: Kouvolan Sanomat

Kouvolan Sanomissa kerrottiin 28.3.2012 Valkealan kirkonkylän koulusta, jota korjattiin kesällä 2011. Osalla henkilökunnasta oli hengitystieoireita ja kodeista tuli viestiä oppilaiden päänsärystä. Oireilu kuitenkin jatkui korjauksen jälkeen. Homekoira merkkasi pari kohtaa vuodenvaihteessa. Ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen kertoo löydetystä vuotoilmasta ja mahdollisista epäpuhtauksista. Mineraalivillakuiduista ei hänen tietonsa mukaan jää pysyvää haittaa.

Rehtori Kristiina Strömmer kertoo heidän välttävän home-sanan käyttöä, vaan puhuvan "asiallisesti vaan sisäilmaongelmasta". Artikkelin ohessa on mainittu 13 kaupungin ongelmakiinteistöä, lähes kaikki kouluja ja päiväkoteja.