Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

29. elokuuta 2011

"Energia-avustuksiin myönnetään 60-70 M€ avustuksia, terveyshaittoihin 2 M€ euroa"

Helsingin Sanomissa on 29.8.2011 juttu ”Hometalojen uhrit saavat apua hitaasti”, jossa kerrotaan heinolalaisen perheen sairastuttaneesta kellarin homevauriosta. Perhe hakee remonttiavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta, jossa on kuitenkin kuukausien jonot. ”Terveyshaitta-avustusta voi yleensä saada vasta, kun myyjän korvausvastuu on selvitetty. Koska heinolalaisperheen oikeusprosessi on vasta alkamassa, mahdollisuus saada terveyshaitta-avustusta saattaa lykkääntyä oikeudenkäynnin vuoksi jopa parilla vuodella.”

Pankki asettaa usein valtion avustuspäätöksen remonttilainan ehdoksi. Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden remonttikustannusten mukaisesti, ja summa voi olla korkeintaan 70 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Terveyshaitasta on myös oltava lausunnot.

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmajohtajan Juhani Pirisen mielestä terveyshaitta-avustuksiin annettava rahamäärä on naurettavan pieni ongelman suuruuteen verrattuna.

"Energia-avustuksiin myönnetään 60-70 miljoonaa euroa avustuksia, mutta terveyshaittoihin vain kaksi miljoonaa euroa. Kun homeloukuissa elävät hakevat terveyshaitta-avustusta, kyseessä on lasten sairastuminen ja kiire pelastaa perheet kestämättömästä elämäntilanteesta."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti