Anna-lehti: Nuori perhe sairastui vuokra-asunnossa

Anna-lehdessä nro 46 on juttu nuoresta perheestä, joka sairastui remontoidun jugendtalon vuokra-asunnossa Helsingissä. "Vaivat ilmestyivät salakavalasti. Tuli iho- ja suolisto-oireita, näkö- ja tuntohäiriöitä, tulehduksia, hengitysvaikeuksia ja ruokaintoleransseja." Pieni poika joutui mm. korvatulehduskierteeseen. Lääkärit määräsivät joka oireeseen eri lääkkeen osaamatta jäljittää aiheuttajaa. Sukulaismies ihmetteli vessassa maakellarin hajua ja vanhemmat ihmettelivät, miksi ovat jo kolmekymppisinä aina niin väsyneitä.

Vessan lattia avattiin ja tutkittiin. Remontin jälkeen pojalle puhkesi astma ja äidille tuli poskiontelontulehduskierre. Vaivat helpottivat hiihtolomalla. Isännöitsijä näytti vasta siinä vaiheessa vessan kuntotutkimustuloksen, josta ilmeni, että näytteessä oli 140 000 homeitiötä grammassa. Perhe muutti tuttavien nurkkiin ja aloitti uuden kodin etsinnän. Lopulta he löysivät 60-luvulla rakennetusta talosta sopivan asunnon. Mukana tuotu irtaimisto aiheutti kuitenkin yhä oireita, joten se oli käytävä läpi ja suurin osa heitettävä pois. Kirpputorilla he eivät halunneet myrkyllisiä tavaroitaan myydä. Irtaimiston uusimiseen on mennyt n. 10 000 euroa, ja paljon on vielä hankkimatta. Vakuutusyhtiö ei näissä tapauksissa tule vastaan.

Osa perheenjäsenten oireista on kadonnut, osa lievittynyt. Kukaan ei osaa ennustaa, kauanko toipuminen vie. Perheenäiti mieltää asian niin, että he ovat olleet vakavassa onnettomuudessa. Aiheesta ei kuitenkaan kannata juuri muille huudella, sillä se herättää pelkoa ja ahdistusta.

Miten tehdään homekoulu osa x

Helsingin Sanomissa oli 9.11.2011 juttu "Kirveellä reikiä koulun kattoon". Espoon Lintuvaaran koulun peltikatolta poistettiin jäätä viime talvena kirveellä ja rautakangella. Syntyneiden reikien kautta kattorakenteisiin pääsi runsaasti vettä, joka ei ole enää haihtunut. Nyt vesivahingosta ja homeesta kärsivä koulurakennus suljetaan kokonaan ja lähes 300 oppilasta siirretään muualle kolmen viikon päästä.

Kohtalokas vahinko paljastui vasta syyssateiden jälkeen. "Virolaiset lumenpudottajat ovat toimineet selvästi vastoin ohjeistusta, jonka mukaan katolla olisi saanut käyttää vain muovilapioita." Kunnossapitopäällikkö arvelee, että aikaisemmin tulleet homevauriot aktivoituivat rakenteisiin päässeen veden myötä. Edessä on täysremontti. "Muutoinkin perusparannusta vaativan koulun korjaus voidaan aloittaa vasta kolmen vuoden päästä."

Samat työmiehet ovat tehneet reikiä ainakin yhden toisen rakennuksen kattoon, mutta kirjelmiä on lähdössä myös muihin yrityksiin. Kymmenellä kaupungin omistamalla rakennuksella on paikkailtu kattoja lumenpudottajien huolimattomuuden vuoksi, mutta vesivahinkoja ei ole paljastunut lisää. Lumenpudottajat ovat työskennelleet Espoossa n. 300 rakennuksessa.

Helsingissä samoista ongelmista kärsittiin laajasti toissa talvena. Nykyään työmiehiltä vaaditaan työturvallisuuskortit ja jäätä sai poistaa vain höyrystämällä.

Rintamamiestalo on terveysriski?

Kouvolan Sanomien Oma koti-liitteessä on 5.11.2011 juttua rintamamiestaloista. Hengitysliiton korjausneuvoja Tapani Moilanen kritisoi, että rintsikoiden käyttötunnit alkavat olla täynnä. Suuria ongelmakohtia ovat seinärakenteet ja kellarit. Ulkoseinät ovat ulkopuolelta tiiviimpiä kuin sisäpinnalta. Pohjois- ja itäsivut ovat erityisen ongelmallisia, koska ne eivät kuivu yhtä hyvin auringossa. Kellareissa puolestaan perusmuurin läpi tulee kosteutta, ja asuinkäyttöön tehtyjen kellarien kohdalla sisäpuolinen lämmöneristys on johtanut ongelmiin.

Moilanen asuu itsekin 50-luvun rintamamiestalossa, mutta ei tämän hetkisen tiedon valossa missään nimessä sitä ostaisi. Sen sijaan arkkitehtuurin professori Panu Kaila ostaisi. Hänen mukaansa niin vanhassa ei voi olla suurta vrhettä, koska "eihän sitä taloa olisi enää olemassa". Suihkutella rintsikassa ei saisi, vaan täytyisi olla katollinen suihkukaappi. Kellareissa ei myöskään saisi tehdä tiivistyksiä sisäpuolelle. Totta kai rintamamiestalot vanhenevat ja kuluvat ja niitä joudutaan ylläpitämään, hän sanoo.

Taloussanomat kirjoitti kesällä aiheesta otsikolla "Idyllitaloissa asuu sairasta väkeä".

Kuntien korjausvelka vain kasvaa

Vartti-lehdessä oli 2.11.2011 juttua homepakolaisista ja homekouluista. Sairaanhoitaja ja sisäilma-aktiivi Birgitta Myllymäen mukaan käytännössä jokaisessa koulussa on jonkinlaista sisäilmaongelmaa. Mikä koulu voi julistaa, että meillä hengitetään puhdasta sisäilmaa, Myllymäki kysyy. Vuonna 2011 Helsinki korjaa ongelmakouluja 60 milj. eurolla.

HYKS:n infektiotautien klinikan entinen ylilääkäri Ville Valtonen on erittäin huolissaan sisäilmalle altistuvista ihmisistä. Vasta viime vuosina on alettu oivaltaa, että kosteusvauriot voivat aiheuttaa monenlaisia sairauksia, kuten astmaa, reumaa tai neurologisia sairauksia. Nuorina altistuneet reagoivat herkemmin aikuisena. Valtonen arvelee, että kosteusvauriot voivat olla yksi syy sille, miksi tyypin 1 diabetes on viisinkertaistunut ja astmat ja ihottumat lisääntyneet.

Helsingin opetusviraston työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen sanoo, että lapsensa voi laittaa huoletta kouluun, koska mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi ( ... toim. huom.).

Artikkelin kirjoittanut Janne Metso kirjoittaa 3.11.2011 Metro-lehden kolumnissaan, että suomalainen systeemi on tehty ihmisen hyväksi, mutta jos joku on aikaansa edellä kuten homepakolaiset, systeemi kääntyy ihmistä vastaan. Rasismimme on saavuttanut tason 2.0: Sairasta maassa maan tavalla tai mene maasta pois, Metso kuvailee.

Helsingin Sanomat kirjoitti 30.10., että kunnat eivät korjaa homekoulujaan viipymättä vaan usein vasta vuosien jahkaamisen jälkeen, ja valtio leikkaa ensi vuonna koulujen homeremonttitukea. Remonttia vaativa sisäilmaongelma on arviosta riippuen 30-50 prosentissa kouluista ja päiväkodeista. Kuntiakaan ei voi päästää vastuusta. ”Jäähalleihin ja jalkapallokenttiin löytyy kummasti rahaa, vaikka homeremontit seisovat.”

”Organisaatiot, joiden pitäisi tyynnyttää kansalaisia, eivät hoida tehtäviään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii kansalaisten terveydestä, mutta siltä on ollut turha odottaa huolestuneita kannanottoja homekouluissa istuvien oppilaiden puolesta. Miksi? Työterveyslaitos (TTL) tekee tutkimustyötä, mutta on ollut kovin hiljaa opettajien sairastumisista. Miksi?”

Helsingin Sanomat kirjoitti 5.11.2011 laman ja leikkausten viivästyttävän koulukorjauksia.

Vihdin Nummelanharjun koulun vanhaa puolta yritetään pitää käyttökelpoisena ylipaineistusputken avulla. Koulun opinto-ohjaaja laittaisi koko rakennuksen maan tasalle. Oppilaat kertovat, että tiloissa tulee päänsärkyä ja silmät vuotavat. Syksyn aikana neljä seiskaluokkaista on vaihtanut oireiden takia koulua. Liikuntasali on kokonaan suljettu. Opinto-ohjaaja kertoo taas yhden äidin soittaneen lapsensa valinnaisaineen vaihtamisesta, kun vanhalla puolella tulee oireita.

Vihdin teknisen toimen johtaja sanoo, että suuri osa koulurakennuksista on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia ja monet peruskorjauskunnossa. Homekorjausbudjetin kutistuessa kukaan ei tiedä Nummelanharjun koulun kohtaloa. Monelle kunnalle valtionavustusten romahdus tietää katastrofia, johtaja sanoo.

VTT:n tutkimuksen mukaan kuntien omistamissa rakennuksissa on yli 5 mrd:n euron arvosta korjausvelkaa. Koulujen osuus tästä on reilu kolmannes. Korjausvelkaa kartoittanut Harri Isoniemi Trellum Consultingista kertoo, ettei nykyinen investointitahti riitä velan kiinnikuromiseen. Kanta rapistuu, hän sanoo.

Ajankohtainen kakkonen nosti homepakolaisten ahdingon esiin

Ajankohtainen kakkonen käsitteli 1.11.2011 sitä, miten sisäilmasta sairastuneet jäävät vaille apua. Infektiotautien professorin Ville Valtosen mukaan ongelmana on testien ja diagnoosinumeron puute ja se, ettei lääkäri välttämättä usko potilasta. STM:n johtaja Jari Keinänen totesi, että järjestelmä ei ole hylännyt homepakolaisia, koska heille on annettu oireidensa mukaista hoitoa. Diagnoosin tekeminen on hänen mukaansa erittäin vaikeaa, koska selvää syy-seuraussuhdetta altisteiden ja oireiden välillä ei ole kyetty osoittamaan. Hän ei osaa sanoa, mitä muuta sairastuneet voisivat tehdä, kuin turvautua olemassaolevaan järjestelmään.

TTL:n teemajohtaja Kari Reijula ja Keinänen sanovat uskovansa, että tv:ssä esiintyneiden homepakolaisten oireet ovat todellisia.

Työterveyshuollon professori Tuula Putus kommentoi ohjelmaa blogissaan:

"Muistuttaisin siitä tosiseikasta, ettei muissakaan sairauksissa ole olemassa yhtä ainutta testiä, johon diagnostiikka yksin perustuisi. Aina on kyse kokonaisuuden ja kliinisen kuvan arvioinnista. Laboratoriokokeet, toiminnalliset tutkimukset ja kuvantaminen tukevat tai eivät tue lääkärin kokonaisarviota sairaudesta. Astmaa, nivelreumaa, migreeniä, verenpainetautia ja diabetesta pystytään diagnosoimaan ja hoitamaan ilman, että täydellisesti ymmärrämme sairauden syitä ja mekanismeja. Esimerkiksi astmapotilaan status on vastaanotolla usein täysin normaali. Diagnoosi perustuu potilaan kertomaan, toiminnallisten mittausten vaihteluun ja lääkevasteeseen. Reumassa ei ole mitään yksittäistä verikoetta, joka ratkaisee asian, vaan kokeneen lääkärin arvio potilaan sairauden kokonaistilanteesta ja löydöksistä ratkaisee. Migreenin diagnostiikka perustuu täysin potilaan kuvaukseen oireistaan. Emme sulje migreenipotilasta mielisairaalaan, vaikka hän kuvaa näkö- ja hajuhallusinaatioita, raajan puutumista ja puhevaikeuksia."

"Lähes kaikissa sairaaloissa on jonkinasteinen sisäilmaongelma"

MTV3:n Seitsemän uutissa oli 1.11.2011 juttua sairaaloiden sisäilmaongelmista. Lähes kaikissa sairaaloissa on jonkinasteinen sisäilmaongelma. Työterveyslaitoksen kartoituksen perusteella 15 % keskussairaaloiden pinta-aloista vaatisi korjausta ja 20 %:lle pohjapinta-aloista pitäisi tehdä kuntokartoitus. Suomen sairaalaverkosto on vanha: se on rakennettu pääosin 1950- ja 60-luvuilla.

TTL on arvioinut,että peruskorjauksiin uppoaisi lähes 500 miljoonaa euroa. Rahan lisäksi sairaalaremontit vaativat erityistä ammattitaitoa eikä osaamista ole Suomessa riittävästi, teemajohtaja Reijula sanoo. Toisaalta Reijulan mukaan vaurioita korjataan sitä mukaan kun niitä huomataan.

Osaamisen puute näkyy siinäkin, että kosteus- ja homeongelmia on uusissakin rakennuksissa.

sairastuneen hoitajan lääkkeitä

Suomi Express sai hätääntyneen yhteydenoton Keski-Suomen keskussairaalasta. Vastasyntyneiden osasto on luokiteltu korkeimpaan riskiluokkaan. Sairaanhoitaja Kaija Vainio ei voi edes käydä osastolla, jossa työskentely vei hänen terveytensä vaikean astman myötä. Äskettäin hän oli tutkimuksissa sairaalassa, mutta tunnin päästä hänet passitettiin pois tiloista pahojen oireiden takia. Remontin jälkeen tehty työkokeilu ei onnistunut. Sairaalan johtajaylilääkäri Markku Voutilainen sanoo, että vuosien varrella tehdyt remontit ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Vainio peräänkuuluttaa työnantajan vastuuta, ettei hänenkaltaisiaan tapauksia tulisi lisää.

Synnytysosaston 40 hoitajasta suurimmalla osalla on hengitystieongelmia. Moni tekee töitä lääkkeiden voimin. Hoitaja kertoo heidän tilanteensa olevan ”aika finaalissa”. Uusiin tiloihin pääsy on peruttu jo pariin kertaan. Kansan Uutisten mukaan ensimmäiset tiedot hoitajien oireilusta ovat 5 vuoden takaa.

Tutkittua tietoa siitä ei ole, miten huono ilma vaikuttaa keskosiin. Haastatellut äidit sanovat miettineensä asiaa. Osa vanhemmista on joutunut vähentämään vierailuja vauvansa luona, koska oirehtivat tiloissa itse.

Keski-Suomen Keskussairaalan tehyläiset työntekijät marssivat ulos 1.11.2011. "Ammattiosaston edustajien mukaan sisäilmaongelmia on jo vuosia hoidettu huonosti". Uudisrakennuksiin ja remontteihin on käytetty 30 vuoden aikana 210 miljoonaa euroa. Synnytyssalien ja vastasyntyneiden teho-osaston väistötilat valmistuvat sairaanhoitopiirin mukaan n. puolessa vuodessa.

"Vanhat elementtitalot olisi parempi purkaa"

Taloussanomat kirjoitti 28.10.2011 60-70-luvun kerrostalojen tulleen elinkaarensa loppuun.

Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäen mukaan monet vanhemmat ja neliöhinnaltaan edulliset elementtitalot olisi korjaamisen sijaan parempi purkaa. Uusissakin on ongelmia:

"Uudet energiamääräykset tarkoittavat entistä tiiviimpiä pullotaloja. Kun sen yhdistää huonoon rakentamisen laatuun, niin voi olla että kymmenen vuoden kuluttua kova kosteus- ja homeongelma on isompi kysymys kuin se, että miten tätä energiatasetta hoidetaan"

Taloussanomat kirjoitti vielä 30.10.2011 uusien talojen homeongelmista. Lukijat kommentoivat verkossa artikkelia:

Nimim. Jarkko S:
Matti Wuori sanoi aikoinaan osuvasti, että Suomen erottaa oikeasta länsimaasta se, että riidan mennessä tasan, Suomen oikeuslaitos on aina korporaatioiden ja valtion/kunnan puolella pientä ihmistä vastaan. Länsimaissa se menee aina toisinpäin.

Nimim. kirvesmies:
Monessa kohteessa olen huomannut, suunittelijat eivät ole ajan tasalla. Yleensä lvi-tekniikka ei tahdo mahtua niihin tarkoitettuihin tiloihin. Läpiviennit täytyy tehdä hyvin, putkimiehet ja sähkärit ei ole aina niissä asioissa ajan tasalla. Kirvesmiehethän ne teippaa ne läpiviennit. Niissä teipeissäkin on muuten eroja, vaikka on höyrysulkuteippiä, jotkut teipit irtoavat jonkun ajan kuluttua. Kun ruuvaatte jotakin ulkovaippaan, varmistakaa onko runkotolppa takana.Yläpohjan muovin täytyy olla ehjä, kun tekee sisäkattoa tarkistaa samalla teippaukset ja teippaa jos on reikiä, voin sanoa aina niitä tulee työn touhussa.

Nimim. Pahasti vikaa ihmisissä:

Nykyrakentamisen ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan. Ihmisiä saa sairastua ja asunnot saavat pilaantua, kunhan säästetään energiaa. Kumpi vaihtoehto on sitten pidemmän päälle ekologisempi? Suuret ongelmajätekasat sairaista rakennuksista kaatopaikoilla vai puulämmityksestä aiheutuneet päästöt. Nykyajan ihmiset eivät tyydy enää tarpeelliseen. Vaaditaan aina vain enemmän. Siinä se todellinen ongelma on. Liian korkea elintaso.

Syksy on vilkasta aikaa korjausneuvontapuhelimessa

kuva: Yle

YLE Savo kertoi 27.10.2011 syksyn olevan vilkasta aikaa Hengitysliiton korjausneuvonnassa. Itä-Suomen alueen korjausneuvoja Tapani Rokkonen kertoo, että usein yhteyttä ottaa perheenäiti, joka on jo pidempään katsellut perheensä sairastamista. Yleensä kysytään talon hajusta, kun takana on toistuvaa nuhaa ja kuumeilua.

Korjausneuvojan mukaan pulmaa on tavallisesti alettu selvittää omatoimisesti esimerkiksi purkamalla seiniä. Jos tämä tehdään ilman suojaimia ja osastointia, purkaja altistuu homeelle niin pahasti itse, että joutuu keskeyttämään työt. Oikeaoppisesti korjattava tila tulee alipaineistaa ja työntekijät suojata.

Kun vastuuasiat ovat selviä, omakotitalon omistaja voi hakea homekorjaukseen oman kunnan kautta terveyshaitta-avustusta, jota myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustuksen suuruus on 0–70 % hyväksytystä kustannusarvioista.

Osakehuoneistoissa asuvat joutuvat selviytymään taloyhtiöidensä hallitusten ja isännöitsijöiden kanssa. Vastuukysymyksissä voi osakkeen omistaja kysyä neuvoa Kiinteistöliitolta, mikäli asuintalo siihen kuuluu.