Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

5. marraskuuta 2011

Kuntien korjausvelka vain kasvaa

Vartti-lehdessä oli 2.11.2011 juttua homepakolaisista ja homekouluista. Sairaanhoitaja ja sisäilma-aktiivi Birgitta Myllymäen mukaan käytännössä jokaisessa koulussa on jonkinlaista sisäilmaongelmaa. Mikä koulu voi julistaa, että meillä hengitetään puhdasta sisäilmaa, Myllymäki kysyy. Vuonna 2011 Helsinki korjaa ongelmakouluja 60 milj. eurolla.

HYKS:n infektiotautien klinikan entinen ylilääkäri Ville Valtonen on erittäin huolissaan sisäilmalle altistuvista ihmisistä. Vasta viime vuosina on alettu oivaltaa, että kosteusvauriot voivat aiheuttaa monenlaisia sairauksia, kuten astmaa, reumaa tai neurologisia sairauksia. Nuorina altistuneet reagoivat herkemmin aikuisena. Valtonen arvelee, että kosteusvauriot voivat olla yksi syy sille, miksi tyypin 1 diabetes on viisinkertaistunut ja astmat ja ihottumat lisääntyneet.

Helsingin opetusviraston työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen sanoo, että lapsensa voi laittaa huoletta kouluun, koska mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi ( ... toim. huom.).

Artikkelin kirjoittanut Janne Metso kirjoittaa 3.11.2011 Metro-lehden kolumnissaan, että suomalainen systeemi on tehty ihmisen hyväksi, mutta jos joku on aikaansa edellä kuten homepakolaiset, systeemi kääntyy ihmistä vastaan. Rasismimme on saavuttanut tason 2.0: Sairasta maassa maan tavalla tai mene maasta pois, Metso kuvailee.

Helsingin Sanomat
kirjoitti 30.10., että kunnat eivät korjaa homekoulujaan viipymättä vaan usein vasta vuosien jahkaamisen jälkeen, ja valtio leikkaa ensi vuonna koulujen homeremonttitukea. Remonttia vaativa sisäilmaongelma on arviosta riippuen 30-50 prosentissa kouluista ja päiväkodeista. Kuntiakaan ei voi päästää vastuusta. ”Jäähalleihin ja jalkapallokenttiin löytyy kummasti rahaa, vaikka homeremontit seisovat.”

”Organisaatiot, joiden pitäisi tyynnyttää kansalaisia, eivät hoida tehtäviään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii kansalaisten terveydestä, mutta siltä on ollut turha odottaa huolestuneita kannanottoja homekouluissa istuvien oppilaiden puolesta. Miksi? Työterveyslaitos (TTL) tekee tutkimustyötä, mutta on ollut kovin hiljaa opettajien sairastumisista. Miksi?”

Helsingin Sanomat kirjoitti 5.11.2011 laman ja leikkausten viivästyttävän koulukorjauksia.

Vihdin Nummelanharjun koulun vanhaa puolta yritetään pitää käyttökelpoisena ylipaineistusputken avulla. Koulun opinto-ohjaaja laittaisi koko rakennuksen maan tasalle. Oppilaat kertovat, että tiloissa tulee päänsärkyä ja silmät vuotavat. Syksyn aikana neljä seiskaluokkaista on vaihtanut oireiden takia koulua. Liikuntasali on kokonaan suljettu. Opinto-ohjaaja kertoo taas yhden äidin soittaneen lapsensa valinnaisaineen vaihtamisesta, kun vanhalla puolella tulee oireita.

Vihdin teknisen toimen johtaja sanoo, että suuri osa koulurakennuksista on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia ja monet peruskorjauskunnossa. Homekorjausbudjetin kutistuessa kukaan ei tiedä Nummelanharjun koulun kohtaloa. Monelle kunnalle valtionavustusten romahdus tietää katastrofia, johtaja sanoo.

VTT:n tutkimuksen mukaan kuntien omistamissa rakennuksissa on yli 5 mrd:n euron arvosta korjausvelkaa. Koulujen osuus tästä on reilu kolmannes. Korjausvelkaa kartoittanut Harri Isoniemi Trellum Consultingista kertoo, ettei nykyinen investointitahti riitä velan kiinnikuromiseen. Kanta rapistuu, hän sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti