Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

1. kesäkuuta 2011

Janne Kataja hävisi käräjäoikeudessa

kuva Iltalehdestä

Janne Katajan perhe hävisi Hyvinkään käräjäoikeudessa vaatimuksensa talokauppansa purkamisesta. Yle kertoo, että oikeuden mukaan Katajat laiminlöivät mahdollisuuden tarkempaan kuntotarkastukseen, vaikka arvioija oli niin suositellut. He joutuvat maksamaan vastapuolen yli 17 000 euron oikeudenkäyntikulut, ja yhteensä erilaisia selvityskuluja ja oikeudenkäyntikuluja yli 64 000 euroa. Talon arvo on romahtanut 200 000:sta 60 000:een euroon. Katajalla on oman ilmoituksen mukaan velkoja 650 000 euroa.

Perhe osti Riihimäellä sijaitsevan, lähes 100-vuotiaan omakotitalon "peruskorjattuna". Pieneksi käynyt talo kuitenkin myytiin perhetuttavalle, minkä jälkeen paljastui, että asunnossa on asumista haittaavia kosteusvaurioita. "Selvisi, että vesi on hautunut sisäkaton sisällä yli 10 vuotta." Kiinteistönvälittäjän lausuman mukaan talon home- ja kosteusongelmat johtuvat yläpohjan ja ulkoseinän höyrysulun tekemisestä määräysten vastaisesti. Tilannetta on pahentanut se, että julkisivusta ja yläpohjasta puuttuu tuuletusväli ulkoseinän/vesikaton ja lämpöeristeen välistä. Vakuutus ei korvaa mitään, kun haitta on alkanut niin kauan sitten, talon Katajalta ostanut ystävä kertoi. 

Vaikka saisinkin oikeutta, saatan joutua väliaikaisesti maksumieheksi ja myymään kaiken omaisuuteni, Kataja sanoi Iltalehdessä ennen oikeudenkäynnin tuloksen selviämistä.

Apu-lehdessä nro 40/2010 Kataja kertoi, että myyjä oli remontoinut taloa 80-luvulla perusparannuslainalla, mutta rakennustarkastajia ei oltu pyydetty paikalle eri työvaiheissa, kuten pitäisi. Vesivuodon alettua selvisi, että villat oli laitettu suoraan lautoihin, ja villojen alta löytyi paksua muovia ja styroxia. Vesi kondensoitui sisäkattoon. Muovi oli parikymmentä vuotta estänyt veden valumisen, kunnes yksi sauma repesi. Myyjä ei toteuttanut remonttia piirustusten mukaisesti. Katajaa harmittaa se, että talossa oli tehty kosteusmittaus, jonka mukaan kosteusvaurioita ei ole. Vielä tässä haastattelussa Kataja tiedostaa katkeroitumisen haitat. Toivottavasti tsemppi kestää.

Sääliksi käy velkainen perhe. Epäoikeudenmukaisuus syö ihmistä sen lisäksi, että velkaisuus ja unelmien pilaantuminen on todella rankkaa turhien syyllisyyden tunteiden lisäksi. Juttu todistaa sen, että ihmisiltä puuttuu tietoa! Eivät tavalliset ihmiset aina tiedä, miten paljon vikoja ja riskejä vanhoissa ja uudemmissakin taloissa on. Suomihan on ainoa pohjoismaa, jossa ostaja ei voi vielä vakuuttaa taloa piilevien virheiden varalta. Oma kysymyksensä on, mitä hometalon harteilleen saaneen pitäisi tehdä, myydä eteenpäin vieraalle ja toivoa hänen häviävän oikeudessa? Peli on karua.

EDIT:

Uusimmassa Apu-lehdesssä 24/2011 kerrotaan, että suosittelua lisäselvitysten tekemiseen ei kuntotarkastuksesta löydy. Myyjä valehteli, ettei remontoinut virheelliseksi havaittua sisäkattoa, sillä siinä käytetty eristevillamerkki tuli markkinoille vasta sinä vuonna, jona remontti tehtiin. Katajat valittavat hovioikeuteen.

"Eihän voi olla niin, että taloja voivat ostaa vain rakennusalan ammattilaiset" Janne Kataja

Kataja toivoo, että hänen tapauksensa herättää keskustelua myyjän vastuusta ja kuntotarkastajien ammattitaidosta. Heidän talonsa tarkastanut ei ollut saanut edes rakennusalan peruskoulutusta. (Tähänhän on ympäristöministeriön hometalkoot-hankkeessa tartuttukin.)

EDIT:

Kataja aloitti blogin pitämisen hometalokaupoistaan.

EDIT:

Kataja ilmoitti blogissaan 30.12.2011 päässeensä hometalonsa hänelle myyneen tahon kanssa sopuun(!) ja peruneen siten valituksen hovioikeuteen. Kataja ei voi kommentoida tapausta enempää.

4 kommenttia:

  1. Jaa. Mites olis pösilöt ekan talon ostajat, jos vähän perehtyisitte aiheeseen "Elämäni ekan talon ostaminen"?

    Onhan sentään kyseessä elämänne suurimmat kaupat.

    Aiheesta on kyllä olemassa hyviä kirjoja, mutta ettehän te nykyajan pintaliitäjät mihinkään viitsi perehtyä. Feispuukataan ja töllötetään BB:tä vaan. Pysyttekin tyhminä.

    Tyhmyydestä sakotetaan. Vähemmän BB:tä, enemmän kirjoja ja osaamista.

    Jopa maallikko voi opiskella rakennusvirheistä. Minäkin tein niin eikä minua viedä kuin litran mottia talokaupoissa.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä, että kannattaisi perehtyä, mutta jos on sattunut käymään niin, ettei ole omassa elämässä vastaan tullut ongelmien yleisyys ja niiden seurausten raskaus (monet luottavat oikeusjärjestelmään, kunnes toisin todistetaan), niin on ymmärrettävää luottaa siihen, että kuntotarkastus myös tarkoittaa kuntotarkastusta ja kuiva tarkoittaa kuivaa.

    VastaaPoista
  3. Kyllä pitäisi pystyä kokemattoman ostajan luottamaan kuntotarkastajan arvioon kohteesta. Sillehän maksetaan ammattitaidosta? Tai ainakin sen pitäisi olla lähtökohta. Sama asia kuin, että jos viet autosi niistä mitään ymmärtämättä korjattavaksi niin joku sielläkin osaa sanoa, että onko korjaaminen järkevää tietyllä tavalla, mitä toimenpiteitä kaipaa jne

    VastaaPoista
  4. http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/1538991/janne-katajan-hometalossa-avoimet-ovet

    VastaaPoista