Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

31. maaliskuuta 2012

Selittämättömät oireet ovat yleisiä -samoin kuin väärät diagnoosit

Kalevassa oli 6.3.2012 juttu selittämättömien oireiden yleisyydestä.

”Eri selvitysten mukaan joka viides tai jopa joka toinen terveyskeskuksesta hoitoa hakeva potilas oireilee selittämättömästi, eli hänen vaivoilleen ei löydy selvää elimellistä syytä.”

Diagnoosia vaille jäänyt lähetetään usein sairaalaan. Oysin yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta kerrotaan, että jopa joka kolmas erikoissairaanhoitoon ensikäynnille tulevista potilaista oireilee selittämättömästi. Ilmiö on laaja ja tulee kalliiksi.

”Näitä potilaita ei hallita terveydenhuollossa. Monille tehdään kerta toisensa jälkeen lukuisia tutkimuksia, joissa ei löydy mitään. Potilaat hakeutuvat usein lääkäriltä toiselle.”

Kroonisten kipupotilaiden joukossa on apulaisylilääkäri Sami Räsänen mukaan paljon selittämättömästi oireilevia. ”Liian usein tällaista oirekuvaa hoidetaan kovilla kipulääkkeillä, vaikka taustalla voi olla psykososiaalinen ongelma." Tällaisia potilasryhmiä ovat myös toiminnallisista vaivoista kärsivät, kuten ärtyvän suolen oireyhtymästä tai fibromyalgiasta kärsivät.

Räsäsen mukaan taustalla on usein psyykkinen ongelma. Potilas hakee silti apua fyysisiin oireisiin, eikä koe oireilun takana olevan psyykkisiä tekijöitä. Tavallisin taustalla oleva psyykkinen sairaus on masennus tai ahdistuneisuushäiriö.

Suurin osa potilaista haluaa varmistua oireen viattomuudesta. ”Räsänen puhuu toiminnallisista oireista. 'Termi sisältää viestin, ettei mikään ole rikki, vaan epävireessä. Pahimmillaan ihminen pelkää, että hän kuolee oireisiinsa.' Räsänen toivoo, että Oysiin perustettaisiin psykosomatiikan poliklinikka tällaisten potilaiden hoidon parantamiseksi.”

Hankala potilas vai hankala sairaus -kirjan kirjoittaja Maija Haavisto kirjoitti vastineen Kalevan artikkeliin. Haaviston mukaan lääketieteellinen kirjallisuus on täysin eri mieltä Räsäsen väitteen kanssa siitä, että diagnosoimattomien sairauksien syy olisi psykiatrinen.

”Psykiatristen sairaaloiden potilailta löytyy hyvin usein diagnosoimattomia fyysisiä sairauksia, tutkimuksesta riippuen 34-41 prosentilta. Jotkut lääkärit ovat jopa esittäneet, että 80 % psykiatrisista potilaista kärsisikin elimellisestä sairaudesta.”

”Useimmat fyysiset sairaudet voivat aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Myös sairauden aiheuttama voimattomuus ilman mielialan laskua sekoittuu helposti masennukseen.” Haaviston mukaan ärtyvän suolen oiren takana voi olla esimerkiksi keliakia, sappirakon toimintahäiriöt, ruokayliherkkyydet, infektion jälkitila tai suoliston häiriintynyt bakteerikanta, jopa alkueläininfektio. ”Fibromyalgiaa sairastavilta on löytynyt mm. autoimmuniteettiin viittaavia polymeerivasta-aineita sekä lukuisia erilaisia hormonipuutoksia.”

”Esimerkiksi MS-tautia, nivelreumaa, astmaa, Parkinsonin tautia ja jopa haavaista paksusuolentulehdusta on 1900-luvun alkupuolella pidetty yleisesti psykosomaattisina.”

”Ilman oikeaa diagnoosia jäävät etenkin hormonaaliset puutokset, immuunipuutokset, kipuoireyhtymät, jotkut epilepsiatyypit, krooniset infektiot, homesairaudet ja autoimmuunisairaudet. Tutkimusten mukaan autoimmuunisairauden diagnoosi vie tyypillisesti 5-10 vuotta.”

Psykosomatiikkaklinikkaa enemmän Suomessa olisi Haaviston mielestä tarvetta vastaavalle kuin Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:n pari vuotta sitten Bethesdaan Marylandiin perustamalle Undiagnosed Diseases Program -ohjelmalle, joka selvittää diagnoositta jääneiden potilaiden oireiden syitä.


Tiedetoimittaja Jani Kaaro kirjoitti 18.3. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla hypoteesistaan, jonka mukaan homesairastuneita voitaisiin auttaa kouluttamalla immuunijärjestelmä uusiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla.


Homepakolaiset ry:n edustajat kirjoittivat 24.3. vastineen Kaaron kirjoitukseen. Tässä otteita:

”Miksi Suomessa ei reagoida siihen, että neljäsosalla ihmisistä on kudostyyppi, joka vahvan myrkkyaltistuksen seurauksena aktivoituu ja estää elimistöä käsittelemästä myrkkyjä normaalisti? Tämän seurauksena ihminen ei siedä pieniäkään määriä altisteita. Tila on todettavissa laboratoriokokein, ja siihen on myös hoitoja. Kumpiakaan näistä ei ole käytössä Suomessa.”

” Lisäaltistumisen välttämisen todetaan alan julkaisuissa olevan tärkein askel kohti sairastumisen pahenemisen ehkäisemistä. Psykoterapian sijaan tarvitaan muita toimia, jotta sairastuneille taataan inhimilliset olot. Tällaisia ovat esimerkiksi erityisasuntojen järjestäminen ja etätyön kehittäminen.”

”Mitkä intressit ovat taustalla, kun halutaan kääntää katse rakennus- ja kemianteollisuuden puuhista uhreihin? Kuten TTY on todennut, talojen lisäeristäminen lisää homeenkasvua, ja kosteudenhallinta työmailla on huonolla tolalla. Kosteusvaurioituneita rakennuksia on rakennuskannastamme huomattava osa, ja rakentamisessa käytetään kemikaaleja, joiden haittoja kukaan ei ole tutkinut.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti