”Ympäristössämme on homeita kaikkialla, eikä steriiliä, homeetonta maailmaa ole. Suuri osa homeista on harmittomia, mutta osa niistä muodostaa myrkyllisiä aineita, mykotoksiineja, jotka on tunnettu elintarvikehygienian puolella vahvoina myrkkyinä jo vuosikymmeniä.” Hintikka kysyy, tapahtuiko virhe jo kaksi vuosikymmentä sitten, kun ruvettiin näkemään sisäilmaongelmat vain homeongelmana ja luotiin raja-arvot ja yksinkertaiset mittarit homeisuuden arvioimiseksi puutteellisin tiedoin.
Mikrobiologiset raja-arvot ovat kyseenalaisia ja Hintikan mielestä homeiden demonisoinnin sijaan sisäilmaongelmien ratkaisua tulisi hakea oikeanlaisesta rakennustekniikasta.
Rakennusinsinööri Jouko Taskinen kirjoitti 11.11., että homekoulujen lisäksi myös päiväkodeista on syytä olla huolissaan. Pahin on hänen mukaansa edessä, kun esitys uudeksi EU:n energiatehokkuusdirektiiviksi pakottaa rakentamaan sellaisia rakenteita ja talotekniikkaa, joita ei ole kunnolla tutkittu eikä testattu. Koneiden varaan jättäytymiseen liittyy riskejä, joita ei ymmärretä. Kuunnellaanko vireillä olevassa korjausrakentamisen säädöstyössä lainkaan astmalääkäreitä, Taskinen pohtii.
Diplomi-insinööri Ensio Laaksonen kirjoitti, että homeen syntyyn tarvitaan kaikki seuraavat tekijät yhtä aikaa: kosteutta, happea, lämpöä ja orgaanista ainetta, kuten pölyä. Lisäksi tarvitaan aikaa muutama vuorokausi. Kosteus on eliminoitavissa oleva tekijä, joten se poistamalla vältetään sairastuminen ja remontit.
Sisätautilääkäri Olli Suhonen kertoo puolestaan seuranneensa homeongelmista käytyä keskustelua 1990-luvun alusta epäuskoisin mielin. ”Kuinka on mahdollista, että ihmislaji sopeuduttuaan olemassaolonsa alusta alkaen kaikkialla ympäristössään esiintyviin lukemattomiin homelajeihin yhtäkkiä toisen vuosituhannen lopulla kokisikin ne joukkomitassa tauteja aiheuttaviksi demoneiksi?”
Suhosen mukaan homeet ovat harvoin merkitsevien tautien aiheuttajia. ”Homeitiöitä on kaikissa sisätiloissa, eikä niitä pystytä sieltä eliminoimaan.”
”On vaikeaa välttyä siltä käsitykseltä, että huomionarvoista aidosti koetussa homeoireilussa on homesairauden pelko. Tästä tunteesta ei ole vastuussa pelkääjä vaan ensisijaisesti asiantuntijaksi tulkittu pelon provosoija.”
Nimimerkki Hyvinvointivaltion kansalainen kertoi olevansa 37-vuotias DI, jonka terveyden ja elämän tuhosivat kaksi asuntoa. Lääkärit väittivät, ettei oireilusta voi olla haittaa. Hän on käynyt läpi 35 asuntoa, joista "osassa asunnoista en ole pärjännyt päivääkään, osassa olen saattanut herätä oireisiin ensimmäisenä yönä, ja oireitten voimistuessa on ollut pakko paeta yöhön. Eläminen autossakin on tullut tutuksi."
Keskussairaala lähetti hänet psykiatrille, joka totesi hänet terveeksi. Kela hylkäsi sairausloman selittävän diagnoosin puuttuessa. Miehen kokemuksen mukaan Suomessa vain ei ole ainoatakaan viranomaistahoa, joka välittäisi tällaisesta sairaudesta ja epäinhimillisestä tilanteesta.
Samana päivänä on vielä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildénin kirjoitus, jossa hän kertoo kaupungin pitävän sisäilmaongelmien korjaamista tärkeänä ja käyttävän tänä vuonna n. 120 milj. euroa peruskorjauksiin. Yli puolet summasta menee sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyviin hankkeisiin. ”Sisäilmaongelmia on erittäin paljon. Valitettavasi ongelman tutkiminen ja lopullinen korjaaminen kestävät usein jopa vuosia, vaikka korjaukset toteutetaan aina niin nopeasti kuin se on mahdollista.”
TTL:n professori Kari Reijula kirjoitti 13.11., että kosteus- ja homevaurioiden ja sairastuneiden määrästä on vaihtelevia arvioita, koska kosteusvaurio määritellään eri tavoin eikä vieläkään tarkalleen tiedetä, mitkä tekijät hometaloissa aiheuttavat oireilun ja sairastumisen. Se tiedetään, että kosteusvauriopaikoissa astman riski on lähes kaksinkertainen.
”Kosteusvaurioissa oireilevien tutkimustyötä on jatkettava ja saatava työkalut oireiden ja sairauksien tunnistamiseen.” Reijulan mukaan työpaikoilla johdon ja teknisen toimen asiantuntijoiden sitoutuminen korjaushankkeisiin on välttämätöntä.
”Tutkimuksissa on myös todettu moderneilla materiaaleilla elävien mikrobien tuottavan huomattavasti tuhokykyisempiä aineenvaihduntatuotteita (toksiineja) kuin perinteisesti puulla kasvaneiden homeiden. Esimerkiksi eläinkokeissa on todettu joidenkin hometoksiinien aiheuttavan sisäisiä verenvuotoja, keskenmenoja ja neurologisia häiriöitä.”
”Myrkyllinen sisäilma on yksi aiheuttaja tälle mekanismille, joka sotkee ihmisen immuunijärjestelmän niin, että hän alkaa reagoida vakavasti erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin - lopulta myös luonnon homeisiin.”
”Maailman terveysjärjestö WHO on todennut homeiden aiheuttavan muun muassa autoimmuunisairauksia, lamaavan tai ylitehostavan immuunijärjestelmää ja joidenkin kosteusvaurioaltisteiden olevan myrkyllisiä hermokudokselle, hedelmällisyydelle ja aiheuttavan syöpää.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti