Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

28. syyskuuta 2011

Kasviseinä vähensi mikrobien ja orgaanisten yhdisteiden määrää

kuva: Fresh Effect
Helsingin Sanomissa oli 26.9.2011 juttu luultavasti tutun kasviseinän tuomasta avusta jyväskyläläisessä koulussa. Kun koulu alkoi tänä syksynä, opettajan oireet palasivat. Ilmeni, että seinän tuuletuskoneisto, joka puhaltaa huoneilmaa myös kasvien juuriston läpi, oli hajonnut. Opettaja ei usko, että viherseinät voisivat ratkaista kaikkia sisäilman ongelmia kouluissa. Ne korjataan remontilla, hän sanoo.

Ulkopuolisen laboratorion mukaan Luonetjärven koululla sekä mikrobien että orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ilmassa vähenivät Fresh Effectin kasviseinän asentamisen jälkeen.

”Noin 5 000 euroa maksavia seiniä on tilattu Helsingin Kulosaaren yhteiskouluun, ja Lappeenrantaan vihreää kampusta suunnitteleva toimisto ehdottaa seiniä teknillisen yliopiston tiloihin.”

Artikkelin ohessa kerrotaan, että ”Arviolta joka seitsemäs suomalainen altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille.” Jopa joka toisessa rakennuksessa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta, ja arviolta 15-20 %:ssa rakennuksista home uhkaa käyttäjien terveyttä. Useiden arvioiden mukaan huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa yhteensä yli kolme mrd. euroa vuodessa.

Fresh Effectin sivuilla tarkennetaan HS:n artikkelia. Kyse ei ole yrityksen mukaan niinkään kasvien tuottamasta hapesta tai kasvin lehtien epäpuhtauksien poistokyvystä, vaan siitä, että juuriston mikrobit hajottavat sisäilman vocceja ravinnoksi kasveille.

(Mielenkiintoista on, että Luonetjärven koulun sivuilla kerrotaan, että viime vuoden mittauksessa koulun VOC-arvot olivat normaalit. Silti kasviseinästä on ollut näemmä hyötyä.)

Yrityksen sivuilla mainitaan myös, että viherseinät kosteuttavat huoneilmaa erityisesti talvella, mikä auttaa erityisesti henkilöitä, joilla on toistuvaa flunssaa.

Fresh Effect kysyy verkkosivuillaan vinkkejä uusista tutkimuskohteista. No, homekouluista ei luulisi tulevan pulaa.

6 kommenttia:

  1. Törmäsin kirjoitukseesi ja ajattelin tarkentaa tuota ihmetystäsi liittyen tuohon Luonetjärven koulun sisäilmaan.

    VOC testejä voidaan tehdä parilla eri tavalla. Alunperin Luonetjärven koulussa oli tutkittu VOC pitoisuudet muutamasta eri materiaalista ja näistä ei oltu havaittu pitoisuuksia. Me tutkimme sitten VOC pitoisuudet ilmasta jossa oli yli 10-kertainen pitoisuus nähden alkuperäisiin testeihin. Ilma kun on loppujen lopuksi se mitä hengitämme ja se ratkaisee terveysvaikutusten suhteen.

    Löytämämme pitoisuudet eivät olleet vielä terveysrajojen yli, mutta monet asiantuntijat kenen kanssa olemme puhuneet, eivät ole varmoja pystytäänkö nykyisillä menetelmillä 100% varmasti mittaamaan edes oikeita asioita ja ovatko rajat oikein esim. VOC arvoille.

    Mielestämme tärkeintä on joka tapauksessa, että opettajan oireet poistuivat viherseinän tultua.

    Lisäksi vielä pienenä tarkenteena, että viherseinät eivät ikävä kyllä pysty poistamaan hometta ilmasta. Onneksi suomen ns. homekouluista noin 70% ei ole homeessa vaan niissä on VOC/mikrobi ongelma.

    Jos tulee lisäkysymyksiä niin vastailen mielelläni.

    Niko Järvinen
    Perustaja
    Fresh Effect
    niko@fresh-effect.com

    VastaaPoista
  2. Hei! Kiitos kommentista. On tosiaan mielenkiintoista ja toivoa herättävää, että opettajan oireisiin saatiin apua. Pari asiaa herätti lisäkysymyksiä.

    Mihin perustuu arvio, että n. 70 % kouluista ei olisi homeessa? Esim. alalla pitkään vaikuttaneen lääkärin Tuula Putuksen mukaan n. kolmannes Suomen kouluista on kärsinyt home- ja kosteusvaurioita. Kosteus ja home tai siis homesienten ja kosteusvauriobakteerien aineenvaihduntatuotteet ym. epäpuhtaudet aiheuttavat oireita materiaalipäästöjen lisäksi. Homeetkin ovat mikrobeja.

    Käsittääkseni sisäilman mikrobiepäpuhtauksille ei ole STM:n tai TTL:n taholta asetettu _terveysperusteisia_ raja-arvoja. Putuksen nettisivujen mukaan vain muutamille VOC-yhdisteille on raja-arvot. http://indooraid.com/?page_id=83

    VastaaPoista
  3. Viime keväänä suomen sisäilmastoseminaarissa oli eräs tutkimus, jossa löydettiin sisäilmaongelma noin 60% suomen päiväkodeista ja kouluista Näistä puhutaan usein kansankielellä homekouluina, mutta hyvä esimerkki todellisuudesta löytyy esim: Kalevan jutusta: http://www.kaleva.fi/uutiset/suomessa-tehdaan-paljon-turhia-homekorjauksia/882069

    Lyhyt lainaus tuolta "Me olemme tutkineet satoja homevaurioiksi epäiltyjä kohteita, ja 75 prosentissa niistä kyse on ollut nimenomaan 2-etyyliheksanolista eikä homeongelmasta."

    Tällöin jäljelle jää noin 10-20% siivu suomen koulukannasta mikä olisi oikeasti homeessa ja lopuissa olisi sitten kemikaaliongelma VOC tai mikrobivaurion muodossa.

    TTL on antanut viitearvot muutamista yksittäisistä VOC-yhdisteistä ja sitten tVOC:sta eli total VOC. (http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/Documents/Viitearvoja.pdf) Esim tuota tVOC rajaa katsotaan aika tarkasti useissa tutkimuksissa ja sitä pidetään "terveyshaitan rajana". Jos rajat on viitearvojen alle niin usein ei reagoida mitenkään koska "kaikki on hyvin". Ongelmana vaan, että se tutkimus mistä tuo on lainattu sanoo itsekin "The levels should not be used for the evaluation of health risks."

    Lisäksi asiantuntijatkin vielä miettivät, että jos on eri yhdisteitä ilmassa niin ei ole tällä hetkellä tietoa onko se vaikutus 1+1+1 vai jotain muuta. Muutamien tutkimusten pohjalta on tullut esiin, että pienet määrät muutamia yhdisteitä voivat olla yhtä pahoja kun suuret määrät vain yhtä tai kahta yhdistettä.

    Ja vielä viimeiseksi tuossa Kalevan jutussa on kiinnostava huomio siitä, että esim tuo 2-etyyliheksanoli kertyy elimistöön ja sen poistumiseen menee noin 3kk. Tarkoittaa silloin sitä, että vaikka ilmassa olisi hyvin pieniä pitoisuuksia voi se kertyä elimistöön ja katkaista kamelinselän niiltä, jotka joutuvat siinä ilmassa työskentelemään jatkuvasti.

    Niko Järvinen
    Perustaja
    Fresh Effect
    niko@fresh-effect.com

    VastaaPoista
  4. En nyt ihan tajua että jos ei muka ole homevauriota vaan mikrobivaurio, että mistä ne mikrobit sitten tulee. Homehan on kansankielinen ilmaus kosteusvauriomikrobeista. Samoin muovomattojen etyyliheksanoleja erittyy ilmaan nimenomaan silloin kun alla on kostea betoni, joka sitä muovimattoa ja liimaa liottaa. Tällöin betoniinkin syntyy ajan kanssa mikrobivaurio (eli Niko, ns homevaurio). Jos olet alalla, hankithan perustiedot?

    VastaaPoista
  5. Mikrobeiksi tosiaan lasketaan mm. hiivat, bakteerit, sädesienet, pienet viherlevät, hiivat, alkueliöt ja myös homeet kuten hyvin tarkensit. Tuossa aikaisemmin mihin ilmeisesti viittasit sanoin "ja lopuissa olisi sitten kemikaaliongelma VOC tai mikrobivaurion muodossa." Tällä tarkoitin lähinnä mikrobivaurio poislukien homeet, sillä mikrobeihin kuuluu liuta muita asioita mitkä pystyvät samalla tavalla tuottamaan haitallisia kemikaaleja/toksiineja. Kirjoitin tosiaan hieman epäselvästi ja olisin voinut olla tarkempi, kiitokset kun huomautit.

    Etyyliheksanoleja voivat tosiaan erittää erilaiset mikrobit, mutta niitä erittyy myös ftalaattien hajoamistuotteena, joka taasen on kemiallinen prosessi. Tällöin esim. 2-etyyliheksanoli ei ole välttämättä yksinänsä vihje mikrobivauriosta, vaan se voi myös tarkoittaa, että tilasta löytyy ftalaatteja + kosteutta eli yleisimmin muovimatto on laitettu märälle betonille. Sama juttu toimii toisinpäinkin ja ei voida olla varmoja onko tilassa mikrobivauriota (home/bakteeri/sädesieni) ilman mikrobitutkimuksia.

    En tosiaan ole sisäilmapuolella korjausalan ammattilainen. Tällä hetkellä pyrimme tarjoamaan luonnollisen helpotuksen oireisiin ja kauniin vaihtoehdon nykyisin paljolti käytössä oleville teknisemmille "puhiseville pöntöille" mitä näkyy julkisissa tiloissa. Ihannetilanteessa sisäilman puhdistavia koneita ei olisi olemassa, koska niille ei olisi tarvetta. Siksi toivomme, että viherseinä ainoastaan sisäilmaa puhdistavana elementtinä olisi mahdollisimman pian turha, jotta ihmisten ei tarvitsisi kärsiä näistä sisäilmaongelmista ja terveyshaitoista. Emme myöskään kuvittele, että viherseinä olisi ratkaisu sisäilmaongelmiin, se on usein ainoastaan oireiden hoitoa ja alkuperäinen syy olisi hyvä korjata. Usein kuitenkin rahan ratkaistessa itse korjaus siirtyy ja vaihtoehtona on oireista kärsiminen tai niiden poistaminen esimerkiksi viherseinällä. Olemme itse altistuneet pahoille sisäilmaongelmille ja tunnemme ihmisten tuskan jotka niistä kärsivät.

    Viherseinällä on kuitenkin myös monia muita erittäin positiivisia hyötyjä ja tulevaisuudessa viherseinässämme voi esimerkiksi kasvattaa lähiruokaa.

    VastaaPoista
  6. Arkijärjellä ajateltuna voisi kuvitella, että jos on kosteusvaurio, siitä syntyy kaikenlaisia ties kuinka monia yhdisteitä riippuen materiaaleista, joissa kosteus muhii. Itse en jaksa uskoa väitteeseen, että suurin osa ongelmakouluista ei kärsisi kuin esim. synteettisistä kemikaalipäästöistä. Joka tapauksessa ongelmakouluja on paljon eikä niiden korjaaminen ole helppoa.

    On hienoa, jos viherseinistä on apua esim. tilanteissa, joissa oireita tulee suhteellisen pienistäkin epäpuhtausmääristä eikä korjaus ole sillä hetkellä syystä tai toisesta mahdollista.

    VastaaPoista