Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

20. kesäkuuta 2011

Vaihtoehto koneistetuille ja muovitetuille passiivitaloille

Helsingin Sanomissa oli 17.6.2011 juttu uudenlaisista luomutaloista, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä höyrynsulkumuoveja! Osassa viidestä talomallista on pihasauna. Suomen kulttuurirahasto rahoitti K3-talot -hankkeen, jonka tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kauniita, kestäviä ja kohtuuhintaisia taloja 40-luvulla syntyneiden rintamamiestalojen innoittamana. Myös asumisterveys mainitaan hankkeen tarkennetuissa tavoitteissa. Laskelmien mukaan ankarat energia- ja päästövaatimukset täyttyvät seinien ollessa paksuja. Ikkunapintaa on myös tavallista vähemmän.



"Onko kestävää rakentaa vähän lämmitysenergiaa kuluttava, mutta runsaasti synteettisiä materiaaleja ja säännöllisin väliajoin uusittavaa sähkötekniikkaa sisältävä passiivitalo? Vai onko sittenkin kestävämpää rakentaa lähimetsän puista hieman vähemmän energiatehokas hirsitalo, jossa asutaan vielä 200 vuoden päästä?"

Hankkeen tavoitteet vaikuttavat käyvän yksiin Huono talo hyvään hintaan -kirjan kirjoittaneen Kari Ojalan passiivitalokritiikin kanssa. Ojalan mukaan lämmitysenergian säästymistä kutsutaan energiatehokkuudeksi, vaikka rakennusten muu energiankulutus kasvaisi. Kodin sähkölaitteisiin, käyttöveden lämmittämiseen ja ilmanvaihtoon kuluu energiaa. Ojalan mukaan ympäristöministeriö päätti kiristyvistä energiamääräyksistä ennen kuin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tutkimaan asetettu komitea sai kunnolla työtään käyntiin!

Ojala ihmettelee viranomaisten viestiä, jonka mukaan passiivi-, aktiivi- ja nollaenergiatalot pelastaisivat maan. "Uutta upeaa rakentamista hehkuttavat kaikki ne tahot, joita ympäristöministeriö tai työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat, tai jotka muuten on saatu innostumaan "uudesta" teknologiasta: Motiva, Sitra ja VTT etunenässä".

"Mahdollisimman monimutkainen, paljon rakennusmateriaaleja ja eristeitä sisältävä, kaikki keksityt koneet ja laitteet tarvitseva iso talo on sekä materiaaliteollisuuden, talovalmistajien, suunnittelijoiden että tutkijoiden etu. Kaikille riittää liiketoimintaa". Säännöksillä ajetaan energiayhtiöiden, metsänomistajien ja turvetuottajien asiaa omakotiasujien kustannuksella, Ojala kirjoittaa. Hiilidioksipäästöjä vähennettäisiin tehokkaasti toisenlaisilla keinoilla, joten ilmastonmuutoksen torjuminen on Ojalan mukaan tekosyy kiristyville säädöksille.

K3-talot -hankkeen sivuilla ollaan Ojalan kanssa samoilla linjoilla myös alan lokeroitumisen ongelmallisuudesta.

"Alalla on selkeä tarve kehittää käytäntöjä ja liiketoimintamalleja, jotka nykyistä tehokkaammin mahdollistavat arkkitehtuurin, rakennusfysiikan ja teollisuusprosessien vuoropuhelun heti suunnittelutyön alusta alkaen."

EDIT:

Eläkkeellä oleva VTT:n entinen rakennustekniikan johtava tutkija Pekka Leppänen kommentoi SKR:n luomutaloprojektia HS:ssä 23.6. Hänen mukaansa nykyasumisen kosteusrasitus on niin suurta, että painovoimainen ilmanvaihto ei riitä viemään kosteutta pihalle. Ennen ei ollut vesijohtoja, kylpyhuonetta, suihkua, vesivessoja, pyykin- tai astianpesukoneita eikä saunaa asuintiloissa. Leppänen kehuu lämmön talteenotolla varustettua koneellista ilmanvaihtojärjestelmää.

SKR:n suunnittelija Veli-Markus Tapio vastaa Leppäselle 27.6., että "Lukuisat alalla pitkään toimineet ovat kertoneet, kuinka teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Tekniikka vaatii huoltoa. Siinäkin tapauksessa, että laitteet toimivat moitteettomasti, asukkaat itse säätävät usein järjestelmänsä väärin. Tutkimusten mukaan näin tapahtuu erityisesti koneiden aiheuttaman hälyn takia."

Tapio muistuttaa, että ekoasioissa rakennus ei ole ainoa muuntautumiskykyinen tekijä, sillä myös elintapoja voidaan tarkastella kriittisesti. Usein esimerkiksi erillinen pihasauna saattaa tarjota ekologisesti ja arkkitehtonisesti mielekkään vaihtoehdon, Tapio sanoo. SKR on halunnut vaikuttaa siihen, että rakentajalla on valittavanaan niin koneellinen kuin painovoimainen ilmanvaihto.

3 kommenttia:

  1. Tämä höyrynsulkumuovikiista on hämmentävä. Juttelin juuri asiantuntijan kanssa, jonka mukaan muovi on seinässä ok, kunhan se on seinässä lämpimällä puolella. Vain harva seinämateriaali kuulemma kestää hengittävyyden ilman ongelmia. Siporex ja hirsi ovat tässä mielessä parhaita. Hengittävässä seinässähän vesihöyry pääsee seinän sisään ja voi pakkasella jäätyä sinne. Ehkä molemmat, muovitettu ja ei-muovitettu ovat ok, jos rakenne on toteutettu oikein??

    VastaaPoista
  2. En uskaltaisi jättää höyrynsulkumuovia pois kuin hirsi- ja siporextalosta. Oikein toteutettu rakenne mineraalivilla- yms. eristetyissä taloissa on yhtä kuin höyrynsulullinen rakenne. Muuten kaikki sisäilman kosteus pääsee siirtymään eristeisiin, ja nämä perinteiset villat kuivuvat todella huonosti.

    Jos haluaa hengittävän seinärakenteen, niin sitten täytyy valita hirren ja siporexin välillä. Ja hirsitalon kattoonkin laittaisin kyllä höyrynsulkumuovin, ettei kosteus karkaa katon eristeisiin. Mikäänhän ei estä silti laittamasta yläpohjan eristeeksi vaikka puukuitueristettä, mikä toimii kosteudenkin kanssa OK. Näin ei tule isoja ongelmia, jos/kun höyrynsulun teippaukset joskus aikojen saatossa irtoavat tms.

    VastaaPoista
  3. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/24/idyllikodeissa-asuu-sairasta-vakea/201110269/139

    VastaaPoista