Asukkaan vastuulla on monia huoltotoimenpiteitä -Mikä on lopputulos?

kuva: Heini Karjanmaa

Taloussanomat kirjoitti 18.6.2011 siivous- ja rakennusteknisestä uusavuttomuudesta.

Tästä aiheesta on pitänyt blogata pitkään, joten tehdään se nyt: Yks syy sisäilmaongelmiin on asukkaan puutteelliset huoltotoimenpiteet ja tietämätön/välinpitämätön asumistyyli. On tietysti ymmärrettävää, ettei ihminen tule ajatelleeksi eikä jaksa panostaa asioihin, joiden ei ole omakohtaisesti kokenut olevan tärkeitä, tai joita ilmankin arki rullaa.


ONGELMA:

Asukkaan vastuulla on useita sisäilman laatuun ja rakenteiden kuntoon vaikuttavia huoltotoimenpiteitä, mutta kuinka moni Suomessa asuva edes tietää, että heidän asunnossaan on sellainen asia kuin tuloilmaventtiili, joka liittyy asunnon ilman raikkauteen, ja joka pitäisi puhdistaakin välillä? Koska kukaan ei valvo, että asukas asiat hoitaa, jäävät ne usein tekemättä. Mielestäni kaikki ilmanvaihtohuollot pitäisikin kuulua taloyhtiölle ja kulut pitäisi ottaa vuokrasta tai vastikkeesta, jotta sisäilma olisi asunnoissa optimaalista.

Lakimuutosta odotellessa muutama ohjeistus: Tuloilmaventtiileiden puhdistaminen useamman kerran vuodessa ulkoa tulevasta noesta ja pölystä kannattaa, jotta sisäilma olisi mahdollisimman puhdasta. Jos asiat ovat siis niin hyvin, että tuloilmaventtiilit asunnosta ylipäätään löytyvät, ja jos kyse on suoraan ulkoa tulevasta painovoimaisesta tuloilmasta. Painovoimaisen tuloilman ollessa kyseessä tuloilmaventtiilit ovat aina ulkoseinässä tai ikkunan karmissa (jos kyse on koneellisesta tuloilmasta, ne ovat sisäseinässä tai katossa). Venttiileitä on erilaisia. Osa on tarkoitus ruuvata auki puhdistamista varten; osan saa vetämällä irti.

Biobe-korvausilmaventtiili pitää ruuvata auki.

Toinen ulosvedettävä malli. Mustuneet suikaleet ovat vaihdettavia.

Velco -merkkinen korvaus- eli tuloilmaventtiili

Jos asunnossa on koneellinen poistoilma (sitä ei venttiilin ulkonäöstä suoraan näe), tuloilmaräppänöissä pitäisi tuntua jatkuva puhallus. Jos puhallusta ei kädellä koittaessa tunnu, eivät poistoilmat vedä. Poistoilmaräppänöissä pitäisi olla jatkuva imu päällä, jonka voi testata talouspaperinpalalla (pysyykö kiinni kiekossa).

Ilmanvaihdon poistoventtiilit ovat yleensä kylppärissä ja keittiössä.  Jos poistoventtiili on pelkkä vanhanaikainen kiekko, sekin pitäisi puhdistaa pölystä, jotta ilma (ja kosteus!) pääsee kulkemaan koko aukon suuruudelta. Poistoilman kiekkoja ei pidä itse pyöritellä, koska ainakin ideaalitilanteessa ne on mitoitettu oikeaan asentoon, jotta ilma vaihtuu optimaalisesti. Tietyissä malleissa koko systeemin saa reunoistaan irti seinästä puhdistamista varten.

Keittiön poistoilma-aukko.

Toinen asukkaan vastuulla oleva huoltotoimenpide on liesituulettimien rasvasuodattimien peseminen. Jos liesituuletin on yhteydessä hormiin, on kyse keittiön poistoilmaluukusta, joten olisi erityisen tärkeää, ettei se ole tukossa. Suodattimen saa yleensä pois liikuttamalla sitä vaakatasossa pois paikaltaan. Joskus levy on pellin takana piilossa, joten pintapelti pitää ensin avata. Metallilevyn voi pestä astianpesukoneessa tai harjata käsin.

kuva

Lavuaarin ylimenoaukon putki on kerännyt moskaa, josta seurasi hajuhaittaa vuoden vanhassa talossa.

Asukkaan vastuulla on sekä vuokrayhtiöissä että omistusasunnoissa monia muitakin juttuja, kuten uunin ja jääkaapin taustojen imurointi. Nämäkin asiat ovat tärkeitä, ettei syty tulipaloja jne. Yksi sisäilman kannalta kriittinen kohta on kylppärin lattiakaivo. Viemärikaasuista voi tulla oireita, jos lattiakaivon tiivisteet falskaavat. Toimivan vesilukon läpi ei pitäisi tulla hajuja, joten hajun syynä voi olla juuri tiivisteiden falskaus. Lattiakaivokin on syytä pestä välillä. Myös lavuaarin vesilukko voi falskata.

kuva

Tärkeää on muistaa asumisessa ilmanvaihdon lisäksi myös ylimääräisen kosteuden minimointi. Ennen vanhaan pyykit pestiin ja kuivattiin muualla ja saunakin sijaitsi eri rakennuksessa. Nykyasunnossa on siis enemmän kosteuskuormitusta tässä mielessä. Jos sekä tulo- että poistoilma ovat painovoimaisia, ilma ei välttämättä kesällä vaihdu tarpeeksi eikä kosteus poistu asunnosta liian vähäisten paine-erojen vuoksi. Normaali sisäilman suhteellinen ilmankosteusmäärä liikkuu yleensä 30-60 % välillä vuodenajasta riippuen. Talvella suhteellinen kosteus ei saisi ylittää 45 %, koska muuten kosteus alkaa tiivistyä kylmiin ulkoseiniin. Tilannetta voi seurata mittarilla, jos epäilee ongelmaa.
 
Suihku on monesti riski, jos esim. vesieristeet puuttuvat tai lattia ei kallistu oikein lattiakaivoon päin. Suihkun peili ei saisi pysyä huurussa 10 minuuttia kauempaa, muussa tapauksessa jotain on vialla. Pyykkejä kuivatessa olisi myös hyvä tehostaa ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan. Yksi riskipaikka on astianpesukone, jonka poistoletku voi kulua ja vuotaa, jos sen kuntoa ei muista tarkkailla.

Rivi- ja omakotitaloissa on lisäksi toisentyyppisiä tarkkailua vaativia ja huoltoa vaativia kohtia. Toinen artikkeli aiheesta.