Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

25. huhtikuuta 2011

Pitäisikö rakenteiden olla hengittäviä vai ei?


EDIT:
Keskustelupalstalla nimimerkki Korjannut olen kertoo, että alkuperäisen otsikon kysymys on väärin muotoiltu, koska ilmatiiviys viittaa läpituulemisen estämiseen ja hengittävyys kosteuden läpäisyyn. Kysymyksen pitäisi kuulemma olla "Pitäisikö rakenteiden olla hengittäviä vai ei?". Kiitos tästä. Korjattu.

Vahanen Oy:n seniorisuunnittelija Vilho Pekkala kertoo Rakennuslehdessä 17.3.2011, että virheelliset rakenneratkaisut yhdistettynä lisääntyvään eristekerrosten paksuuntamiseen tulevaisuudessa on riskaabeli yhdistelmä. Rakenteiden hengittävyysvaatimusta hän pitää sitkeänä myyttinä.

Nykypäivän rivitaloissa on yläpohjassa usein höyrynsulkumuovi vain rimojen varassa. Yhä monet ohjeet neuvovat tekemään yläpohjan rakenteella, jossa on kattotuolirakenne, lämmöneriste, höyrynsulkumuovi ja harvarimoitus kattoverhoiluineen. Pekkalan mukaan lämmöneristettä ja höyrynsulkua tulee olla kantamassa yhtenäinen rakennuslevy. Asukkaat eivät useinkaan ymmärrä ilmatiiviyden tärkeyttä. Levykattoa ei tule myöskään pilata puhkomalla sitä täyteen sähkörasioiden reikiä, Pekkala huomauttaa.

Perinnerakentamisen asiantuntija, talotohtori-palstaa useissa lehdissä pitävä, Panu Kaila peräänkuuluttaa hengittävyyttä. Kaila sanoo 19.3.2011 Kouvolan Sanomissa pitävänsä uskomattomana, että Suomessa rakennetaan yhä sairaita rakennuksia, vaikka tutkimuksin on kiistatta todistettu, että läpäisevä, hengittävä rakenne pystyy parantamaan sisäilman kosteustilannetta ja asumismukavuutta. Kailalle höyrynsulku ja koneellinen ilmastointi ovat kauhistus. Hän pitää parhaana vaihtoehtona painovoimaista ilmanvaihtoa. Kaila sanoo 26.3.2011 Keskipohjanmaa-lehdessä, että konetekniikan alalla liikkuvat isot rahat, mikä on syynä siihen, että perinteisiä menetelmiä ei arvosteta. Runko muodostaa uuden talon hinnasta enää vain 15 %.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Toinen kehuu ja toinen haukkuu pullotaloja. Voiko nykyaikaisesta ja perinnerakentamisesta edes puhua samassa lauseessa, ja eikö meillä ole ilmastonmuutoskriisissä enää varaa rakentaa terveellisesti? Miten taata, että kasvaneet tekniset laatuvaatimukset toteutuvat?

Kaila varoittaa Kouvolan Sanomissa myös käyttämästä ilmalämpöpumppua jäähdyttämiseen, koska silloin ilmankosteus voi kertyä eristeisiin. Ilmalämpöpumppu tulisi huoltaa kerran kuukaudessa. Myös Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö pitää ilmalämpöpumppua terveysriskinä. Yksi ongelma on se, että osa laitteista tuottaa epäterveellistä otsonia.

1 kommentti:

  1. http://homegate2011.blogspot.com/2011/06/vaihtoehto-koneistetuille-ja.html#comments

    VastaaPoista