Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

25. huhtikuuta 2011

Uudet talot vanhenevat 10 vuodessa?

kuva: MTV3
MTV3:n (15.4.2011) kymmenen uutisten mukaan Suomessa on useita hapertuneita betonilähiöitä, joiden korjauskustannukset ovat kymmeniä miljardeja euroja. Helsinki suunnittelee purkavansa pari yli 40 vuotiasta betonitaloa Jakomäessä, koska uusien rakentaminen tulee halvemmaksi. Suomessa on rakennettu miljoona asuntoa heiveröisellä tekniikalla 60-80-luvulla. Peruskorjauksista huolimatta betonilähiöissä muhii yhä jopa 40 mrd:n euron pommi.

Mm. Kauppalehti uutisoi 17.3.11 VTT:n energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijan Jyri Niemisen kommentit uudistalojen vanhenemisesta 10 vuodessa. EU:n edellytyksen mukaan lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen on siirryttävä vuoden 2021 alussa, mikä mullistaa Niemisen mukaan koko rakentamisen. Tavoite on mahdollista saavuttaa kosteusvaurioriskit välttäen, jos (JOS, toim. huom.) suunnittelun ja rakentamisen laadusta huolehditaan. Vastuu on tilaajalla ja rakentamis- ja huoltopalveluiden tarjoajilla kosteusongelmien ehkäisyssä.

Eli ennen rakennettiin huonosti ja tälläkin hetkellä rakennetaan tavalla, joka ei ole kestävän kehityksen mukaista. Suunnittelun ja rakentamisen laadusta ei automaattisesti huolehdita. EU saisi vaatia edellytyksiä myös tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti