Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

6. helmikuuta 2011

Lisääkö ilmastonmuutos hometaloja?

Allergiatalossa pidettiin 26.1.2011 FRAME-seminaari ilmastonmuutoksen ja kiristyvien lämmöneristysvaatimusten vaikutuksista rakentamiseen. Matalaenergia- ja passiivirakentaminen yleistyy nopeasti, joten suositukset ja ohjeet pyritään saamaan ajan tasalle. Ruotsin ilmasto on täällä 10-15 vuoden päästä.

Seminaarista syntyi maallikolle mielikuva, että rakentaminen on pirun tarkkaa puuhaa varsinkin tällaisessa ilmastossa. Teit sitä taikka tätä, aina kosteus pyrkii rakenteisiin jostain suunnasta. Asiaan perehtymättömät olettavat, että senkus laitat kuivaa lautaa tai harkkoa pystyyn ja vähän eristeitä väliin, niin hyvä tulee. Käytännössä luonto kuitenkin pyrkii palauttamaan ihmisasumuksen takaisin kiertokulkuun tunkemalla kosteuden muodossa joka suunnasta, kuten ala- ja yläpohjasta, seinistä, katosta jne.

Rakentaminen vaatii aikaa ja huolellisuutta, asioita, jotka tällä hetkellä puuttuvat alalta. Rakennusfirmat eivät vaikuta tekevän pääasiassa laadukkaita taloja, vaan taloja, jotka käyvät kaupaksi, ja tietysti vieläpä mahdollisimman nopeasti.

Rakennusfysiikka ei ole lasten leikkiä. Monesti kosteus ja lämpö käyttäytyvät täysin päinvastaisella tavalla, mitä maallikko kuvittelisi. Vaatimukset ilmatiiviydestä ja laitteiden määrästä kuitenkin hermostuttavat: eihän tälläkään hetkellä ole itsestään selvää saada omalle hankkeelle hyviä tekijöitä, saatika tulevaisuuden haasteiden paineessa. Energiamääräysten ja rakennusfysiikan ristiriidat herättävät kysymyksen, voiko tässä maassa kohta enää elää ja asua?

Seminaarissa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yliassistentti Juha Vinha kertoi lämmöneristyksen lisäämisen heikentävän vaipparakenteen kosteusteknistä toimintaa. Ulko-osat eivät enää lämpene lävitse asti ja niiden viilentyessä kosteuden tiivistyminen lisääntyy, jolloin myös homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät. Vesihöyrynvastuksen kasvaessa rakenteen kuivuminen hidastuu, minkä takia pinnoittamista ei voida tehdä niin pian. Vinhan mukaan sopivalle eristemäärälle ei välttämättä ole löydettävissä raja-arvoja.


Ilmastonmuutos heikentää rakenteiden kosteusteknistä toimintaa entisestään mm. viistosateiden lisääntyessä ja kuivumisaikojen pidentyessä. Kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle päin tulee lisääntymään. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät etenkin syksyisin ja talvisin, eli aikoina, jotka ovat nyt jo kriittisimmät. Samalla rakenteiden kuivuminen hidastuu noihin aikoihin. Ongelmia voidaan ehkäistä rakenteita ja rakennustapaa muuttamalla. Joissakin rakenteissa heikkeneminen on silti väistämätöntä. Eristepaksuuden lisääminen voi myös lisätä energiankulutusta, kun jäähdytystarve lisääntyy sisätilojen lämpöisenä pysymisen myötä. 

Lämmöneristeen lisääminen yläpohjaan vähentää energiankulutusta, mutta alentaa tuuletustilan lämpötilaa, jolloin kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvu yläpohjassa lisääntyy. Samalla vikasietoisuus vähenee. Yläpohja onkin saatava ilmatiiviiksi, kun lämmöneristystä lisätään. Etelä-Ruotsissa ja myös Suomessa on havaittu paljon kosteusvaurioita yläpohjissa. Vinhan mukaan tämä ei haittaa, jos ongelma ei tule sisäilmaan asti, mutta kysymys kuuluu, minkälaista homeen kasvua voidaan sallia. Homeettomuuten ei ehkä enää jatkossa päästä! Yksi vaihtoehto on lisätä lämmitys- ja kuivatuskoneiden käyttöä. Tuuletustilan toimintaa voidaan kuitenkin parantaa mm. lämpöä eristävällä aluskatteella, lämmityksellä, kuivatuksella, ja säädettävällä koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihdon aiheuttamat ali- ja ylipaineet voivat tosin olla haitallisia, mikäli yläpohja ei ole ilmatiivis. Laitteiden toiminta pitäisi varmistaa esim. näyttötaululla. Koneellistamiseen Vinha suhtautuu itse skeptisesti, koska niiden toiminta ja huoltaminen on epävarmaa.

Ryömintätilainen alapohja on tuulettuvaa yläpohjaa haastavampi, koska talvella homeet pyrkivät sisällä olevan alipaineen takia sisälle ilmanvuotokohdista! Maa jäähdyttää ryömintätilaa alkukesällä, ja lämmöneristyksen parantaminen alentaa lämpötilaa entisestään, mikä lisää homeen ja lahon mahdollistavia olosuhteita. Koneellinen kuivatus tai lämmitys olisi tähän ratkaisu, mutta laitteiden toimintaa on pystyttävä seuraamaan asuintiloista. Tärkeitä seikkoja ovat alapohjan ilmatiiviys, ryömintätilan tuuletus kesällä ja maapohjan lämmöneristys.

TTY:n Olli Teriö kertoi rakennustuotannon kosteudenhallinnan haasteista. Hän aloitti esityksensä parilla lehtilööppikuvalla (”Omakotitaloista homeessa jopa 250 000” ja ”Itä-Suomessa yli 100 peruskorjattavaa peruskoulua”) ja kysyi, että jos joku tietää kuka tämän kaiken maksaa ja mitä se maksaa, niin kertokoot hänelle. Kärjistetysti ongelmana on hänen mukaansa se, että tietoa ja keinoja on, mutta ne eivät kulje tai vaikuta käytännössä.

Muutos saataisiin aikaan seuraavilla keinoilla:

  • Tilaaja määrittäisi tarjouspyynnöissä ja sopimuspapereissa kosteudenhallinnan tason, keskeiset toimenpiteet ja todentamismenettelyn.
  • Viranomaisten tulisi lisätä rakentamismääräyksiin vaatimus kuivasta rakentamistavasta. Esim. kipsilevyjä ei saa asentaa ennen kuin vesikatto on valmis.
  • Suunnittelijoiden tulisi suunnitella rakenteet kestämään myös rakentamisen aikaista kosteusrasitusta ja oltava mukana työmaiden kuivanapitosuunnitelman laatimisessa, koska tietyissä olosuhteissa kosteus tiivistyy väkisinkin mm. ylimmän kerroksen alapintaan.
  • Teollisuuden tulisi toimittaa tuotteet työmaille kuivina, myös välivaraston kuivuudesta varmistuttava. Muovi ei ole hyvä pitkäaikainen varastointimateriaali!
  • Rakentajien olisi suunniteltava työmaiden kuivanapito, nimetä vastaava työnjohtaja sen toteuttamiseen ja lisättävä sääsuojaus urakoitsijakokousten asialistalle
  • Valvojien olisi tarkastettava suunnitelmien toimivuus. Esim. sade- ja kondenssivesien poistaminen julkisivuista on huomioitava suunnittelussa, elementtien valmistuksessa ja asennuksessa
  • Tutkijoiden tulisi selvittää kosteusongelmien kustannusvaikutukset ja parhaiten käytäntöjen nettohyödyt.
  • Kaikilla koulutustasoilla tulisi lisätä sääsuojaus-, lämmitys- ja kuivausmenetelmien opetusta.
  • Osapuolten tulisi antaa toisilleen myönteistä palautetta hyvistä kosteudenhallinnan ratkaisuista, mikä edistäisi ammattiylpeyden palauttamista alalle.
  
Blogaus toisesta 21.6.11 järjestetystä FRAME-yleisöseminaarista täällä.

4 kommenttia:

  1. Kosteusongelmien terveyshaittojen kustannuksia on jo tutkittu KTL:n, Stakesin ja Kuopion yliopiston toimesta.

    VastaaPoista
  2. Ryömintätilainen alapohja on mielenkiintoinen tapaus, julkisuudessa on keskusteltu paljonkin asiasta viime aikoina. Olen kuullut saman Vinhan esityksen, johon tässä viitataan. Itse en pidä ryömintätilan kuivausta kuivaimella järkevänä ratkaisuna. Maapohjassa on tietty mikrobikanta, joka elää suhteellisen stabiileissa oloissa. Tämä mikrobikanta on olemassa siis toki myös vaikka alapohja olisi rakennettu oikeaoppisesti massat vaihtamalla jne. eikä siitä tuulettuvassa rakenteessa olekaan mitään haittaa. Mutta jos alapohja tehdään umpinaiseksi ja sitä aletaan kuivata kuivaimella, käy samoin kuin rakennusmateriaaleissa olevalle mikrobikasvulle, mikrobit alkavat tuottaa toksiineja ja umpinaisessa rakenteessa on vaarana, että haitta-aineet kulkeutuvat sisäilmaan. Tuntuu uskomattomalta että tällaisia ratkaisuja on toteutettu. Mikrobiologinen osaaminen rakennusalalla on vieläkin kovin heikkoa.

    Monessa asiassa olen kyllä Vinhan kanssa samaa mieltä, liika tekniikka talossa lisää vikojen mahdollisuuksia.

    VastaaPoista
  3. Hyvä pointti. Vaikka rakennusfysiikka on vaativaa, on mikrobiologia vielä monimutkaisempaa. Pelkkä kosteuden välttäminen ei riitä, vaan pitäisi huomioida myös mikrobit aineenvaihduntatuotteineen ja toksiineineen. Näkymättömiin asioihin uskominen on joillekin vaikeampaa kuin toisille...

    VastaaPoista
  4. Koettakaa hyvät ihimiset tajuta se että liian tiiviit talot ja ilmastointikone on ne jokka sitä hometta saa aikaan .iv koneet sääjetään alipaineiseksi jolloin se vetää mistä sattuu sitä korvausilmaa,ja kesällä kone vetää kaiken homeen ulkoilmasta jo tuo sen sisään,kesällä ei voi etes mitata huoneista hometta koska sitä on ulkoilmassa niin paljo.100vuotta olleet koulutki on ollu homeettomia mutta on saneerattu ja laitettu koneellinen ilmanvaihto niin on muutama vuosi niin on homekoulu.Tutkikaa.Tutkikaa, tutkikaa.

    VastaaPoista