Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

4. heinäkuuta 2011

Ilmastonmuutoksen tuoma jäähdytystarpeen kasvu asettaa lämmöneristämisbuumin kyseenalaiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen käsittelevän FRAME-hankkeen toisessa yleisöseminaarissa 21.6.2011 Tampereella esiteltiin hankkeessa tähän mennessä saatuja tutkimustuloksia. Tapahtuman lehdistötiedotteesta:

Ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten energiankulutukseen on simuloitu ensimmäistä kertaa Suomessa vuosille 2050 ja 2100. FRAME-hankkeessa tehtyjen tutkimusten perusteella tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve pienenee, mutta jäähdytystarve kasvaa voimakkaasti. Ilmasto lämpenee, mutta myös sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat asettaen uusia haasteita rakentamiselle.

FRAME-hankkeen Ilmatieteen laitoksen dataa hyödyntäneiden simulaatioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä rakennusten jäähdytystarve kasvaa 10–30 % ja vuoteen 2100 mennessä peräti 20–75 %. Rakennusten tehokas eristäminen vähentää tulevaisuuden lämmitysenergian kulutusta. Säästyvä energia hupenee kuitenkin nopeasti kasvavaan jäähdytystarpeeseen ilmastonmuutoksen edetessä.

Passiivisten jäähdytysratkaisujen merkitys korostuu. Tällaisia ovat mm. erilaiset auringon valolta ja lämmöltä suojaavat markiisit ja muut suojat, myös rakennusten ympärille sijoitettu kasvillisuus tai ikkunatuuletus. Koneellisia jäähdytysratkaisuja tulisi käyttää vasta jos passiivisilla jäähdytysvaihtoehdoilla ei saavuteta haluttuja lämpöoloja. FRAME-hankkeen tutkimusjohtajan Juha Vinhan mukaan on entistä tarkemmin pohdittava, kuinka paljon rakennuksen lämmöneristystä on syytä parantaa.

Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta kertoi seminaarissa lämpötilan nousevan, pilvisyyden lisääntyvän ja auringonsäteilyn vähenevän. Kosteusmäärä nousee talvella ja sademäärät kasvavat. Samoin tuulet voimistuvat. Meille tulee asteittain suunnilleen Etelä-Ruotsin ilmasto, sitten Tanskan, Belgian ja Lontoon. Taustaoletuksena näille ennusteille on, että kasvihuonekaasupäästöjä ei onnistuta rajoittamaan (mikä on käsittääkseni todennäköistä toim. huom.).

DI Jarkko Piironen kertoi viistosademäärien kasvavan tulevaisuudessa ja olosuhteiden muuttuvan kriittisemmiksi kosteuden kondensoitumisen kannalta. Viistosaderasitus on voimakkaampi korkeammissa rakennuksissa. "Alustava arvio esim. höyrynsulun vesihöyrynvastuksesta on, että ainakin korkeissa tiilijulkisivuissa puurankarakenteen sisäpuolinen höyrynsulkumuovi alkaa olla tulevaisuudessa liian tiivis."

Juha Vinha huomautti tilaisuudessa, että energiaa voidaan säästää muillakin keinoin kuin seinien eristepaksuutta lisäämällä.

Rakennuslehdessä oli 26.5.2011 juttu "Kaavailtu energiansäästöpakko lisää korjaushankkeiden riskejä", jossa oli samaa juttua kuin FRAME:ssa eristävyyden parantamisen riskeistä ja ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Märät talvet lisäävät yläpohjan kosteutta tuuletusaukkojen kautta, jota voi estää pienentämällä tuuletusta. Toisaalta mahdolliset lumiset talvet voivat aiheuttaa taas vesivuotoja katossa, jolloin jäähdyttävää tuuletusta tulisi lisätä lumen sulamisen estämiseksi.

Kovin aurinkoisissa ja kuivissa maissa ilmastointi on aiheuttanut pilvenpiirtäjiin kosteusongelmia. Meillä tämä uhka koskee passiivitaloja. Paineet jäähdytystarpeen lisäämiseen ovat nyt jo isot ihmisten valittaessa kuumuutta kesäisin. Arkkitehti Vesa Peltonen pitää riskaabelina painovoimaisen ilmanvaihdon pudottamista pois yleisten vaihtoehtojen joukosta, sillä teknologiariippuvuudesta seuraa ongelmia kantaverkon häiriöiden yleistyessä. "Jos sähkö on pois 12 tuntia, mitä tämä merkitsee rakennuksen asumiskelpoisuudelle?".

Samalla sivulla on juttu "Hyvä rakentamistapa on osoittautunut usein huonoksi", jossa todetaan VTT:n ja TTY:n jakautuneen kahteen leiriin suhteessa käsitykseen energiamääräysten kiristämisen riskeistä. VTT:llä uskotaan hyvän suunnittelun ja rakentamisen estävän ongelmat. Hyvä rakentamistapa ja viranomaisohjeet ovat kuitenkin johtaneet ongelmiin ennenkin. Vielä 90-luvun lopulla oli oppikirjana käytössä VTT:n huippututkijoiden kirja, jossa maanvarainen laatta oli suosiossa siten, että puurakenteet haudattiin maahan kiinnittämättä huomiota alajuoksujen kosteudenkestokykyyn. Tekniikan tohtori Juhani Pirinen osoitti lisensiaattityössään v. 99 useiden epäkelpojen rakenneratkaisujen olleen aikanaan "hyvän rakentamistavan" mukaisia. Esimm. vielä 80-luvulla VTT oli sitä mieltä, ettei alapohjaa tarvitse vesieristää.

Rakennuslehdessä on lisäksi 9.6.2011 juttu "Energiansäästö lisää kosteus- ja routariskejä". Rakennusfysiikan NSB-symposiumissa Tampereella vieraillut prof. Ingemar Samuelsson vahvisti TTY:n huolen lämmöneristysvaatimusten kiristämisen seurauksista.  Esim. passiivitalot hallitaan teknisesti huipputekijöiden valmistamissa pilottikohteissa, mutta riskit kasvavat siirryttäessä massarakentamiseen.

FRAME-seminaarissa käsiteltiin myös rakennustuotannon kosteudenhallintaa. Kuivassa rakentamistavassa vesikatto ja rakennuksen vaippa ovat vedenpitävät tai rakentamista tehdään sääsuojassa, lämpötila on yli 10 C (Lämmitys on päällä) ja ilman suhteellinen kosteus on < 70 %. Lisäksi pinnoitteiden alustojen kosteusmittaukset tulee tehdä pahimmista paikoista.

Tällä hetkellä on mahdollista rakentaa kosteudenhallinnasta välittämättä joutumatta seurauksista vastuuseen. Juttu ensimmäisestä FRAME-yleisöseminaarista täällä.

kuva: TTY

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti