"Energiansäästö on poliittisena trendinä mennyt terveellisen asumisen edelle"

Yle Uutiset kysyi helmikuussa 2013 suurilta asuntorakennuttajilta energiatehokkaasta rakentamisesta. Vain joka kolmas oli sitä mieltä, että nykyiset määräykset ovat toteuttamiskelpoisia. Rakentajien lisäksi alan liitot ovat huolissaan energiatehokkuusvaatimuksista. Rakennusmateriaalit, tekniikka ja tutkimus menevät sellaisella vauhdilla eteenpäin, ettei kenttä pysy perässä. Rakennustarkastajien puheenjohtaja Pekka Virkamäki on suorasanainen: maailman pelastaminen on poliittinen trendi, joka on laitettu terveen ja turvallisen asumisen edelle.

Vinhan ja Virkamäen mukaan vanhan muuttaminen energiapihiksi vaatii ehkä vielä enemmän huippuosaamista kuin uudisrakentaminen. “Tässä pitää olla hirvittävän varovainen. Vanhojen materiaalien ja tekniikoiden yhdistämisestä uusiin on liian vähän tietoa. On tehty lainsäädäntöä, johon ei ole tekijöitä”, Virkamäki sanoo. Vanhojen talojen korjausohjeet tulevat tänä keväänä.

TTY:n rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan toimisto- ja kerrostalojen eristepaksuudessa voitaisiin ottaa takapakkia. Vaipan paksuuden säätelystä on hyötynyt muun muassa eristeteollisuus. Vinha epäilee, etteä esimerkiksi homekorjauksiin ei ole panostettu samalla tavalla, koska niissä ei ole samanlaista bisneksen mahdollisuutta. Professori ehdottaa, että ympäristöministeriön pitäisi miettiä enemmän todellista energiankulutusta ja vähemmän rakennustekniikkaa. Vinha tarjoaisi enemmän rahallisia porkkanoita asukkaille. Esimerkiksi kiinteistöveroon huojennusta, jos asukas säästää sähköä. Myös Rakennustarkastusyhdistyksen selvitysten mukaan kuluttaja voisi säästää 30 % lämmityskustannuksista pelkästään muuttamalla käytöstään. Nyt katsotaan, että ilmastonmuutos voidaan estää tuplaamalla eristepaksuudet, Virkamäki ihmettelee.

Helsingin Sanomat kirjoitti 16.2.2013 pääkirjoituksessaan, että suomalaisten kansallisomaisuudesta puolet on kiinni rakennuksissa. “Rakentamisen yleisongelma on se, että loppuasiakkaan kytkentä palvelun – esimerkiksi kodin – tuottajaan on hutera. Melkein millä tahansa muulla elinkeinon alalla asiakas on pakko ottaa vakavasti ja pelolla huomioon.”

Uusien energiamääräysten vuoksi rakentamisvaatimukset muuttuvat. Vuosikymmenien aikana koetellut ratkaisut korvataan menetelmillä ja materiaaleilla, joista on vain vähän kokemusta. Silloin avainasemassa on tutkimus, joka on hyvin usein rakennusteollisuuden asialla. Julkista rahoitusta on vähän. Toinen ongelma on se, että tutkijat eivät jaa tietojaan avoimesti eivätkä tee yhteistyötä.

"Rakentamisen ohjaus on keskitetty ympäristöministeriöön, mutta sillä ei ole riittäviä resursseja tutkimukseen eikä kunnollista yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa. Ympäristöministeriö joutuukin tekemään rakentamisen määräyksiä toisinaan sen tiedon pohjalta, jota teollisuus ja sen sidostahot ministeriölle antavat."

Pääkirjoituksen mukaan on melkoisen varmaa, ettei kriittinen järki kasva eduskunnankaan käsittelyssä, kun esitykset siirtyvät eduskunnan tutkittaviksi. Suomalaiset ovat usein huolissaan siitä, että teollisuus pääsee estotta lobbaamaan omia etujaan EU:ssa. "Pitäisikö miettiä, onko oma pesämme puhdas? Ja vaikka sitä, kuinka riippumatonta ja kuluttajalähtöistä oli se tieto, jonka perusteella Suomi siirtyy uudenlaisiin rakentamis- ja energiamääräyksiin ja luo kansallisomaisuuttaan."