Onko homekouluissa kyse taidon vai tahdon puutteesta?

kuva: Toni Koskinen

Turun Sanomissa on 31.12.2011 juttu "Lääkäri-isoäiti pelkää Cygnaeuksen väen altistuvan edelleen homeelle". Isoäiti otti asiakseen selvittää, miksi aiemmin terve poika oli yhtäkkiä täysin vetämättömissä. Oireet alkoivat vuonna 2009, ja olivat huonovointisuutta, päänsärkyä, väsymystä ja kuumeilua. Poikaa vietiin lääkäriltä toiselle ja tutkittiin huolellisesti. Poissaolojen takia poika joutui tekemään rästikokeita, ja isoäiti lähti hänen mukaansa koululle. Tuolloin vuotavaa kattoa korjattiin, ja luokkahuoneesta pöllähti nenään homeen haju. Poika sai kovan yskänkohtauksen, ja kertoi kaipaavansa raikkaaseen metsään. Tällöin isoäiti ymmärsi syy-yhteyden oireiden ja koulun välillä. Koululta hänelle ei kerrottu muuta kuin se, että remontin tuloksia odotellaan. Sillä välin pojan oireet pahenivat ja veriarvot heikkenivät.

Isoäiti pohtii onko remontti ollut kattava ja altistuuko henkilökunta ja oppilaat yhä homeelle, sillä lapsenlapsi oireilee edelleen. Turun tilaliikelaitoksen johtaja Martti Kuitunen vakuuttaa koulun täyttävän tämän päivän vaatimukset. Hän myöntää, ettei muita rakenteita kuin märkää kattoa avattu. Kouluterveydenhuollossa ei ole huomattu poikkeavaa henkilökunnan tai oppilaiden terveydentilassa. Alkuvuonna 2012 on tarkoitus ohjata viereiseltä tontilta koulua kohti valuvat vedet muualle. Hem och skola -yhdistys on vaatinut oirekartoituksen tekemistä kaikille oppilaille, mutta tähän ei kaupungin suunnittelupäällikön Tapio Alapaattikosken mielestä ole syytä.

kuva: Google maps

Hämeen Sanomissa oli 21.12.2011 huolestuneen äidin mielipidekirjoitus otsikolla "Veivaava palvelujärjestelmä on taas hyvässä vauhdissa". Koulussa luultiin olleen homeongelma, mutta nyt ei muka olekaan, äiti ihmettelee. Oireilevia opettajia ja lapsia kuitenkin on. Äiti kysyy, kuka maksaa lääkärilaskut lausunnoista, vanhempien ajankäytöstä asian parissa, kuljetukset lääkäriin, kotikouluopetukseen menevän ajan, asiantuntijoiden konsultoinnin jne. Koulun henkilöstöä suojaa työsuojelulaki, jossa työperäiset taudit on määritetty, mutta lapsilla ei tällaista lakia ole suojanaan, kirjoittaja huomauttaa. Terveysviranomaiset ja kouluterveydenhoitaja ei voi antaa lausuntoja eikä yleislääkäri. Ainoa lapsen edustaja on huoltaja. Maksaako kaupunki lakimiehen kulut, äiti kysyy. Hän ei voi viedä lastaan paikkaan, josta on löydetty sädesientä ja opettajia on sairauslomilla homeoireiden vuoksi.

Hämeen Sanomissa oli vastine edelliseen 28.12. Tuomelan koulussa ensimmäisellä luokalla olevan oppilaan äiti kertoo lapsensa oireiden: päänsäryn, silmien kutinan, ihon punoituksen ja nenän tukkoisuuden alkaneen pian koulun aloittamisen jälkeen syksyllä. Poskionteloultrasta tai allergiatesteistä ei löydetty mitään. Tällä hetkellä perhe odottaa lähetettä astmakokeisiin, sillä hengitystieoireet ovat pahentuneet ja uutena oireena on tullut jatkuva yskä. Lapsen ihokin on haavaumilla.

Syyslomalla koulussa tehtiin sisäilmatutkimus, jossa ei löydetty hometta eikä sädesientä. Tutkimuksen tekijä korosti, ettei mittauksilla läheskään aina saada selville sisäilman myrkyllisyyttä. Apulaisrehtori kertoi henkilöstön oireilleen eri tavoin kymmenkunta vuotta. Äiti sai käsityksen, että nyt henkilöstölle on tehty oirekysely. Terveydenhoitaja kertoi pitävänsä listaa oireilevista oppilaista, mutta kirjoittajan lapsi ei kuitenkaan listalla ollut. Yhdeltä opettajalta lääkäri on kieltänyt oleskelun koulussa. Kirjoittajan lapsen vieruskaveri on siirtynyt kotiopetukseen sairastumisensa takia. Kirjoittajan lapsi ehti olla Hätilän homepäiväkodissa kolme vuotta ennen sen sulkemista. Siellä ongelmia vähäteltiin eivätkä remontit auttaneet.  Nyt he ovat samassa tilanteessa koulun kanssa. Äiti vaatii 10 vuotta kestäneitä ihmiskokeita lopetettaviksi ja uusien tilojen kartoittamista.

Seuraavan päivän lehdessä on toisen kirjoittajan vastine, jossa hän haluaa valaista Tuomelan koulun tilannetta. Hänen mukaansa moni opettaja on joutunut vaihtamaan työpaikkaa oireilunsa takia.

"Henkilökunta voi jäädä sairauslomalle, mutta miten on oppilaiden laita? Jos ei ole suoranaista kuumeilua tai vatsatautia, ei voi lastaan kotiinkaan jättää. Oireet pahenevat, ja kohta onkin jo astma puhjennut."

Huoltajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tutkija korosti tutkimustulosten epäluotettavuutta. Rehtori puolestaan vähätteli ongelmaa pilailemalla aiheella. Hän myös sanoi seuraavan päivän lehdessä sisäilman olevan puhdasta.

**
Tällaisista ja vastaavista lehtijutuista tulee väkisinkin mielikuva, että yksittäiset sairastuneet eivät kiinnosta ketään eikä heidän oireiluaan haluta pitää merkkinä siitä, että jotakin on vialla ja muidenkin terveys vaarassa. Jo valmiiksi altistuneen koululaisen ei pitäisi joutua odottelemaan remontin tuloksia, vaan hänet pitäisi siirtää kouluun, jossa oireita ei tule. Vakavimmin sairastuneiden kohdalla ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt kotikoulu, joten eikö kannattasi toimia ennen kuin tilanne menee siihen pisteeseen?

Luulisi hometalkoiden pyrkivän kitkemään juuri tämänkaltaista ajattelua, jossa riittää, kun paperilla olevat vaatimukset täyttyvät, ja yhden kastuneen kohdan avaaminen on yhtä kuin täydellinen remontti. Entä jos vuonna 1939 tai 1956 rakennettua taloa ei kannata remontoida? Kauanko vedet ovat valuneet sinne viereiseltä tontilta, ja tehdäänkö asialle muuta kuin siirretään vesivana toisaalle? Keitä järjestelmä suojelee, jos ei ihmisten terveyttä? Eikö Suomessa todellakaan osata, tai ole varaa korjata kunnolla ja rakentaa oikein? Rakentamisen ja korjaamisen laatu ei vaikuta ketään hankkeista päättävää ja valvovaa tahoa kiinnostavan.