Korjausvelkaa on jopa 50 miljardia euroa

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa oli 27.12. juttua ilmastoinnin sulkemisesta yöksi. Esimerkiksi kouluissa ilmastointi suljetaan säästösyistä, kertoo talotekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta. Ilmanvaihto kuluttaa yleensä kolmanneksen julkisen rakennuksen energiasta. Sähkökatkosten aikana ilmanvaihto ei tietenkään toimi, mistä on haittaa käyttäjille. Myös rakennus tarvitsee ilmanvaihtoa, jotta kosteuspitoisuus ei kasva liian suureksi. Vuosikausia ilmanvaihdon pitäminen pois päältä öisin ei vaikuta merkittävästi rakennuksiin, mutta painesuhteisiin se vaikuttaa siten, että alipaineisuus voi lisääntyä ja korvausilmaa voi tulla vääristä paikoista, jolloin haitallisten aineiden määrä sisäilmassa voi lisääntyä.

Pelkän poistoilman pitämisestä päällä jatkuvasti voi seurata ongelmia, jos korvausilma tulee esim. alapohjasta ja maaperästä. Ilman pitäisi vaihtua kahden tunnin aikana kokonaan sisätilassa. Ilman laatu ei ole laitteiden mennessä päälle aamulla heti hyvä, joten jos tunkkaisuutta haistaa töihin tullessa, tulisi ilmastoinnin mennä aikaisemmin päälle, Pentti kertoo.

Professori Tuula Putuksen mukaan ilmanvaihdon pitäminen kiinni öisin voi olla haitallinen vaurioituneissa rakennuksissa. Esimerkiksi huonosti eristettyihin kylmiin ilmanvaihtokanaviin voi tiivistyä kosteutta, joka pöllähtää sisäilmaan, kun laitteet käynnistetään. Putus viittaa prof. Olli Seppäsen tutkimukseen, jonka mukaan huono sisäilma tuottaa yhtä paljon kustannuksia kuin rakennusten lämmittäminen. Putus arvelee, että ilmanvaihdon tehojen pienentäminen on parempi vaihtoehto kuin kokonaan sammuttaminen. Sairaaloissa tämäkään ei ole kuitenkaan järkevää. Huono sisäilma saa ihmiset lisäksi avaamaan ikkunoita, mikä haaskaa entisestään energiaa, joten siinäkin mielessä parempi olisi pitää ilmastointi päällä vuorokauden ympäri. Tuoreita luotettavia arvioita sisäilmaongelmien valtakunnallisista kustannuksista ei ole.

Pentin mukaan kosteustekniset riskit voivat lisääntyä energiansäästörakentamisessa.

Kosteus- ja hometalkoiden päällikkö Juhani Pirinen kirjoittaa 28.12.2012 HS:n Vieraskynä-palstalla, että:

-yli puolet Suomen kansallisomaisuudesta on kiinni rakennuksissa

-rakennusten korjausvelka on mittava, 30-50 miljardia euroa, määrä kasvaa koko ajan.

-kosteus- ja homevauriot ovat hyvin yleisiä.

-huonon sisäilman aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Suomen kaikkien rakennusten vuosittaiset lämmityskustannukset ovat yhtä suuret.

”Välitön korjaustarve on noin 250 000 pientalossa, 8 000 kerrostalossa, 1 300 koulussa ja noin 15 prosentissa hoitoalan rakennusten pinta-alasta.”

-on aivan turha haaveilla työurien pidentämisestä, jos työolot eivät tue työssä viihtymistä tai jos homeelle altistutaan jo lapsesta lähtien.

-laadun vaatimisen ja vaalimisen pitäisi olla itsestään selvää jokaisessa vaiheessa talon suunnittelusta sen käyttöön ja huoltoon asti.

-kuntien pitää uskaltaa valita uuden jäähallin rakentamisen ja homekoulun korjaamisen välillä. Vastaavasti terveydenhuollossa on opittava tunnistamaan kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet

-kosteus- ja hometalkoiden budjetti on 3,4 miljoonaa euroa, joten korjauvelkaa summalla ei kuitata, vaan tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja ja menetelmiä, joilla rakennuksia huolletaan ja kunnostetaan vastedes paremmin.

”Home- ja sisäilmaongelmat on taltutettava tai edessä on kansallinen katastrofi.”