Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

14. syyskuuta 2011

Homekoulu romahdutti terveyden

kuva: Päivi Tuovinen
Helsingin Uutiset kirjoitti elokuussa kolmeen otteeseen homekouluista. "Homekoulu romahdutti opettajan terveyden" -artikkelissa kerrottiin 6.8.2011 vuonna 2004 rakennetussa Hiidenkiven peruskoulussa Helsingin Tapanilassa työskennelleen opettajan joutuneen jättämään työnsä terveyden romahdettua työpaikalla. Hän on kaksi vuotta tämän jälkeen yhä määräaikaisella kuntoutustuella. Oireet olivat kova yskä ja päänsärky, äänen käheytyminen, verenpurkaumat rintakehässä ja riemunkirjavat kasvot. Lopulta hän yski verta ja mahanesteitä.

Koulun rehtori Kirsi Kaarela myöntää sisäilmaongelmia olleen. Keväällä 2011 kansliatiloista löytyi kohonneita mikrobipitoisuuksia, minkä johdosta seinämateriaalit vaihdettiin. Myös ilmastoinnin huomattiin keväällä olevan rikki. Kaarela uskoo huonon sisäilman johtuneen siitä. Hänen käsityksensä mukaan kaksi henkilökunnan jäsentä on vaihtanut työpaikkaa sisäilmaongelmien takia. Oppilailta hänen tietoonsa ei ole tullut yhtään valitusta sisäilman vuoksi.

Hiidenkiven koulun rakenteissa on ollut ongelmia koulun perustamisesta lähtien. Vuonna 2005 havaittiin hometta yhdessä luokkahuoneessa, josta vaihdettiin yksi väliseinä. Syynä homeeseen oli kattovuoto. Terveytensä menettänyt opettaja uskoo, että hänellä on hiljaisia kohtalotovereita, jotka ovat jättäneet työpaikkansa vapaaehtoisesti huonon sisäilman takia.

Nimimerkki "Huonoilma" kertoo lehden verkkosivuilla, että hänen Hiidenkiveä käynyt lapsensa on sairastellut jatkuvasti. Luokanvalvojan vastaus ongelmaan oli "Sisäilma on tutkittu ja hyvä". Nimimerkki "Koulussa kolme vuotta kärsinyt" kertoo puolestaan rehtorin kiistäneen sisäilmaongelmat.

Helsingin Uutiset jatkoi aiheesta 13.8. jutulla, jonka mukaan n. 10 helsinkiläiskoulua on jatkuvasti tutkinnan tai korjauksien alla. "Sisäilmaongelmat kytevät useissa kouluissa” -artikkelissa haastatellaan kaupungin Tilakeskuksen kiinteistöpäällikköä Sari Hildéniä, joka myöntää, että Helsingin kouluissa on paljon sisäilmaongelmia. Ongelmia käsitellään opetusviraston sisäilmaryhmässä, joka kokoontui keväällä kolme kertaa. Homeen sijaan kyseessä voi olla myös esimerkiksi yleiset ilmanvaihto-ongelmat, mineraalikuituongelmat tai materiaalien kemialliset päästöt. Ilmanvaihto kytketään päälle yleensä noin tunti ennen kuin ensimmäiset henkilökunnan jäsenet tulevat töihin ja kytketään pois päältä noin tunti sen jälkeen, kun viimeiset lähtevät koulusta pois. 

Nimimerkki "ex-ope hiidiksestä" kommentoi lehden verkkosivuilla, että yksi syy ongelmista vaikenemiselle saattaa olla se, että Hiidenkiven koulu on mukana Maailman paras koulu -näyttelyssä, joka on laajennettu versio Venetsian arkkitehtuuribiennalessa viime syksynä olleesta suomalaiskouluja esitelleestä näyttelystä. Nimimerkki "Minttu" puolestaan kirjoittaa, että lakeja pitäisi muuttaa siten, että rehtoreilla on velvollisuus tiedottaa vanhemmille ja opiskelijoille heti, jos on syytä epäillä terveyshaittaa koulun tiloissa.

Lehti kirjoitti vielä 17.8. aiheesta otsikolla Miksi homekoulua esitellään ”maailman parhaana”?

Rakennustaiteen museon johtaja Juulia Kauste kertoo, että Suomessa laadukkaalla suunnittelulla ja arkkitehtuurilla on merkitystä hyvän ympäristön luomisessa. Hiidenkiven koulu otettiin näyttelyyn esimerkkinä koulusta, jota ei ole rakennettu arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Hiidenkiven rakennusongelmat eivät olleet museon tiedossa. Näyttelyyn tai siihen kuuluvaan kouluvierailuun uutinen ei vaikuta. ”Totta kai on tärkeää, että näistä asioista keskustellaan. Sekin on osa sitä yhteiskunnan vastuun tiedostamista”, Kauste sanoo.

Nimimerkki "Opettaja homekoulusta" pitää Kausteen kommenttia sanahelinänä, sillä ”todellisuudessa näistä sisäilmaongelmista ei saa puhua kouluissa ja opettajia on kielletty puhumasta mitään vanhemmille. Salailua ja salailua. Helsingissä yksi avainhenkilö on apulaiskaupunginjohtaja Haatainen. Hän ohjeistaa/tukee opetusvirastoa vaikenemaan sisäilmaongelmista, ja hän vaikenee itsekin tästä vakavasta ongelmasta.”

3 kommenttia:

  1. Kouvolan Sanomissa oli 11.9. juttu Eskolanmäen kosteusvauriokoulusta. Toimitilajohtaja vakuuttaa, että koulun sisäilma ei ole huonontunut, koska näkyvää kasvustoa ei näy. Koulu on vasta viime vuonna peruskorjattu. Opettajien työsuojeluvaltuutettu sai syyslukukauden alussa samat oireet kuin ennenkin: nuhaa, yskää, poskiontelontulehduksia ja äänenmenetyksiä. Osa oppilaista sai samoja oireita tavallista enemmän. Opettaja olisi toivonut, että vaurioista olisi kerrottu heti. Koulun rehtori kertoo luottaneensa "ammattilaisten sanaan siitä, että kosteudesta ei ole mitään terveydellistä haittaa". Tiedoksi rehtorille, että kosteusvauriot ja mikrobikasvustot kulkevat käsi kädessä.

    VastaaPoista
  2. Lohtajan koulun sisäilmaongelmat jatkuvat http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=285130

    VastaaPoista
  3. http://yle.fi/alueet/kainuu/2011/09/puolet_kajaanin_kouluista_huonossa_kunnossa_2884101.html

    VastaaPoista