Kuntotarkastus ei ole yhtä kuin kosteus- ja homevauriotutkimus

Matti Eklund Oy tekee mm. asuntokaupan kuntotarkastuksia. Heidät tosin tilataan paikalle usein silloin, kun asiakas epäilee omassa talossaan olevan jotain vialla.

Rakennuslehdessä oli 17.3.2011 juttu Matti Eklund Oy:ssä toimivasta Marit Laurinkoskesta, joka tekee myös kenttätyötä. Homekohteessa hän saattaa saada kurkkukipua ja päänsärkyä, jotka helpottavat kohteesta poistuttaessa. Osa kollegoista on joutunut jättämään tarkastukset altistumisen takia. Tyypillinen tarkastettava kohde on sellainen, jossa asukas on alkanut oireilla tai hajuhaitat ovat herättäneet epäilykset. Yksi tärkeä työväline tarkastajalle on puukko, jonka uppoaminen pehmeästi puuhun kertoo ongelmakohdista. Esimerkkijutussa bitumihuopa on estänyt kosteuden haihtumisen talon alaosassa ja sisällä patteriverkosto on vuotanut hirttä lahottaen. Lisäksi vanhan pärekaton päälle on rakennettu savitiilikatto. Pärekaton aluslaudat ovat kärsineet kosteudesta lahovaurioihin asti. 

Aamulehti kirjoitti 6.6.2011 kuntotarkastusten vaikeudesta. Myyjä joutuu korvausvastuuseen, jos asuntokaupan jälkeen talosta löytyy merkittävä vika (arvoltaan yli 4-10 % kauppahinnasta). Ostaja ei kuitenkaan koskaan saa täyttä korvausta. Asunnon ostajalla on oikeus valita kuntotarkastaja, jonka on hyvä olla virallisesti pätevä. Tarkastukseen kuuluu minimissään silmämääräinen katselu ja haistelu sekä kosteusmittareiden käyttö. (Mutta pintakosteusmittarithan eivät kerro kuin pintakosteudesta. Toim. huom.) Iltalehdessä rakennusterveysasiantuntija Timo Alasaari kertoo 4.7., että täyden varmuuden saaminen talon kunnosta edellyttää rakenteiden avaamista. Yleensä talosta joudutaan tällöin kaivamaan alasokkeli näkyviin (Kuka sellaista talokaupoilla tekee? Toim. huom.).

Aamulehden mielipidepalstalla kommentoidaan 29.6.2011 em. kuntotarkastusartikkelia. Kirjoittaja ei voi suositella edes pätevoityneitä kuntotarkastajia, sillä heidän tapauksessaan AKK-tutkinnon suorittanut henkilö ei raportoinut välitöntä korjaustarvetta. Myöhemmin selvisi homekoirien ja rakennusterveysasiantuntijan avulla, että talo oli läpikotaisin homeessa. Vaurioiden korjaamisen kustannusarvio oli n. 140 000 euroa.

Aamulehdessä oli lisäksi 2.7.2011 juttu "Liian moni hometalon ostaja tyytyy alennukseen", jossa Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa sanoo, että myyjän vastuuta tulisi talokaupoissa tiukentaa. Hänen mukaansa olisi tärkeää hakea päätöstä oikeusteitse eikä sopia myyjän kanssa liian alhaista korvausta. Hän myöntää kuitenkin oikeusprosessin hitauden ja kalleuden.

Hometalkoiden sivuilta löytyy vinkkejä aiheeseen. Lisäksi talkoiden toimenpideohjelmassa kerrotaan seuraavaa:

"Hometalon ostamisen estämiseksi lisätään yleistä tietoisuutta asiasta ja edesautetaan ostajan turvaa lisäävien vakuutuskäytäntöjen muodostumista. Asuntokauppaan liittyvien kuntotarkastusten määrittelyä tarkennetaan ja muutetaan siten, ettei asunnon ostajalle tai myyjälle synny virheellistä mielikuvaa tarkastusten laadusta ja laajuudesta. Kosteus- ja homevauriotutkimus eriytetään kuntotarkastuksesta epäselvyyksien välttämiseksi. "

Asuntokaupan yhteistä toimintamallia ohjaava arviointilautakunta kehittää mallia siten, että rakennusteknisten tutkimusten luonne selviäisi tilaajille ja rajaukset esimerkiksi salaisten virheiden osalta tulisivat selkokielisiksi. Myös lisätutkimusehdotukset tulee saada tutkimusraportteihin kansanomaisesti ilmaistua. Raporteista tulisi selvitä mikä on ostajan riski, jos näitä lisätutkimuksia ei tehdä. Kiinteistövälittäjien harjoittama ohjaus kuntotarkastajien valinnassa pitää saada loppumaan. Tarkastusmenettelyn rajaukset pitää linjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi (AKK- arviointilautakunta)."

" ... Edellä esitetyn koulutusjärjestelmän kehittämisen rinnalle pitää luoda selkeä pätevyyden toteamisjärjestelmä. Pätevöitymisen kuntotarkastajaksi, kosteus- ja homevauriotutkijaksi – korjaajaksi, rakennusterveysasiantuntijaksi tai kosteudenhallinnasta vastaavaksi työnjohtajaksi tulee tapahtua rakennusalalla yhteisesti käytettyjen toimintatapojen kautta. Alan toimijoiden kesken sovitaan mitä kokemus- ja taitovaatimuksia sisältyy kunkin lisäpätevyyden vaatimuksiin ja mikä taho toteaa pätevyydet. Osa pätevyyksistä on syytä todeta myös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa."

"Kuntotarkastaja on pätevä arvioimaan rakennuksen näkyviä vaurioita. N. 190 pätevöitynyttä henkilöä tällä hetkellä, tarve n. 500 henkilöä?"

Hmm. Jos tällä hetkellä pätevä kuntotarkastaja ei välttämättä ole luotettava, ei se sitä ole välttämättä jatkossakaan, jos huonosti tehdystä työstä ei seuraa sanktioita. Muistan, että Homeloukku-tv-sarjassa kuntotarkastaja ei käynyt edes yläpohjaa tarkistamassa. Tiedä sitten kuinka yleistä on, että ala-ja yläpohja jätetään tarkastamatta?