 |
| kuva: Tapio Maikkola/Kaleva |
Mm. hometutkimuksia tekevän Ositum-yhtiön toimialajohtajan Merja Mikkosen mukaan 75 %:ssa tapauksia ongelmien aiheuttajaksi on paljastunut homeen sijaan 2-etyyliheksanoli, jonka on koettu aiheuttavan mm. kurkkukipua ja limakalvoärsytystä. Ftalaattia sisältävien mattojen emäksiset tasoitteet korvattiin neutraaleilla tasoitteilla, minkä jälkeen 2-etyyliheksanolia alettiin Mikkosen mukaan havaita mittauksissa kaikenlaisilla lattiamateriaaleilla pinnoitetuissa huoneissa. Mikrobit kasvavat happamuudeltaan neutraalilla pinnoitteella, sanoo Mikkonen.
Sen sijaan VTT:n erikoistutkija Helena Järnström kertoo, ettei heillä ole tietoa siitä, että mikrobit tuottaisivat 2-etyyliheksanolia. Aineen terveysvaikutuksista ei ole todennettua tietoa. Hänen mielestä pitäisi välttää turhan pelon lietsomista. Materiaalien yhteensopivuutta olisi hyvä tutkia nykyistä enemmän, mutta lukuisten materiaalien ja olosuhteidenkin takia myös rakennusteollisuus saisi hänen mukaansa olla asiassa aktiivisempi.
Kemian tutkijana esiintyvä on kommentoinut Kalevan verkkosivuilla juttua. Hänen mukaansa 2-etyyliheksanolin piikkiin tuskin voi laittaa noin suurta osaa sisäilmaongelmista. 2-etyyliheksanoli vesiliukoisena yhdisteenä poistuu elimistöstä kohtuullisen nopeasti, toisin kuin kosteusvauriobakteerien tuottamat myrkylliset yhdisteet. Muovimatoilla on hänen mukaansa toki sisäilmaongelmien kanssa selvä yhteys, koska ne estävät kosteuden pois haihtumisen betonilattiasta, mahdollistaen mikrobien kasvamisen.
Itse olen kuullut, että etyyliheksanoli olisi rasvaliukoinen aine, ja että mikrobit tuottaisivat e-etyyliheksanolia hajottaessaan myrkyllista ftalaattia (di-etyyliheksyyli-ftalaattia) DEHP:ta, joka on ftalaateista myrkyllisin mutta ei haihtuva aine, joten sita ei havaita voc-analyysissa. DEHP:ta ei pitäisi enää olla nykyisin myynnissa olevissa muovimatoissa. DEHP on rasvaliukoisempi kuin 2-etyyliheksanoli ja imeytyy keuhkoista verenkiertoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti