Mikä pilasi 130 vuotiaan puuhuvilan?

kuva: Kimmo Taskinen/HS

Vuonna 1877 rakennettu Aino Ackten huvila Helsingissä on HS:n mukaan homeessa. Jutusta ei selviä, onko se remontoitu pilalle, huolto laiminlyöty, vai mistä on kyse. Remonttia kuvaillaan miljoonaluokan hintaiseksi.

Rakennuskonservaattori Kati Lahtinen kirjoittaa 14.3.2011 HS:n Vieraskynä-palstalla vanhojen talojen kunnostamisen haasteista, joita tuovat mm. kiristyvät energiansäästömääräykset. Asuinneliöiden määrä tai asuintottumukset nähdään toissijaisina tekijöinä energiankulutuksessa. (Tämä herättää mielestäni vaikutelman, ettei oikeasti olla kiinnostuneita säästämään, vaan menemään sieltä mistä aita on matalin. Teknisen kehityksen pitäisi ikään kuin ratkaista kaikki pulmat ilman, että yksilöiden pitäisi tippaakaan joustaa.)

Lahtisen mukaan Suomen rakennuskannasta 70 % on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Vanhassa talossa lämpövuotoa ei tulisi pitää rakennevirheenä, vaan rakennuksen ominaisuutena. Lämmön mukana ulos kulkeutuu myös kosteutta, joten rakenteet eivät pääse muhimaan kosteudessa pilalle.

Jos energiankulutusta halutaan vähentää nopeasti, kannattaakin Lahtisen mukaan kiinnittää huomiota asumistottumuksiin, kuten lämpimän veden kulutukseen, tuulettamiseen ja takan peltien aukipitämiseen. Sekä uudiskohteissa kuin vanhoissa rakennuksissa on mahdollista asua ympäristöä säästäen.

Uudisrakennusten energiatehokkuutta pohdittaessa tulisi rakennuskonsevaattorin mielestä varmistaa, että kehitys todella vie parempaan suuntaan.

"Kuka haluaa, että 2010-luvun rakennukset muistetaan myöhemmin surullisena passiivihometaloilmiönä?" Kati Lahtinen