Kokonaiskuva ja sisäilma unohdettu energiansäästötalkoissa

Harri Hautajärvi

STT uutisoi 5.3.2011 tutuksi käyneestä energiansäästömantrasta. VTT on kehittänyt uuden laskentatyökalun selvittämään rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Suomen tavoitteena on pudottaa rakennusten energiankäyttöä vähintään 30 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 60 % vuoteen 2050 mennessä. Rakentamismääräykset tiukentuivat vuoden 2010 alussa ja vuonna 2012 ne tiukentuvat uudelleen. EU-direktiivi määrää, että energiatehokkuus huomioidaan myös korjausrakentamisessa.

Vanhoissa taloissa on jo valmiiksi sisäilmaongelmia, saatika, että niitä vielä pitäisi lisäeristämällä kasvattaa. Onko energia- ja sisäilmatutkimus erotettu liiaksi toisistaan?

Arkkitehti Harri Hautajärvi kirjoitti erinomaisesti HS:n vieraskynä-palstalla 4.3.2011. Rakentamisen kokonaisuutta ei hallitse hänen mukaansa enää kukaan rakennushankkeiden pirstaleisuuden, kireiden aikataulujen ja määräysten takia. Ilmastonmuutoksen myötä lainsäädäntö vaatii yhä energiatehokkaampia rakennuksia, mutta paksuissa eristekerroksissa voi piillä riski kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin. Vaarana voi olla, että 70-luvun kansainvälisen energiakriisin jälkeiset virheet toistetaan. Hautajärven mielestä on olennaista, paljonko rakennus käyttäjineen kuluttaa energiaa kokonaisuudessaan. Rakentaminen kannattaisi perustaa luonnonmukaisille ratkaisuille yhä monimutkaisempien ja vaurioille herkkien koneistojen sijaan.

Hautajärvi puhuu mm. painovoimaisen ilmanvaihdon puolesta, mikä on käsittääkseni aika kaukana nykyisistä käytännöistä. Koneiden suunnittelu ja myyminen on hyvää bisnestä, joten tietysti niitä mielellään kehitellään ja markkinoidaan isoon ääneen.

Suomessa ei ole arkkitehdin mukaan tarpeeksi uusien haasteiden edellyttämiä alan osaajia. Rakennusala on hajanaisuutensa vuoksi altis monenlaiselle viherpesulle. Houkuttelevia vihreitä ratkaisuja tarjotaan kaikille viranomaisista kuluttajiin. Esimerkiksi USA:sta lähtenyt Green Building Council -verkosto esiintyy eri puolilla maailmaa alan puolueettomana puhemiehenä, vaikka sen keskeisenä tavoitteena on sertifikaattien myyminen, Hautajärvi kertoo. Suomessa sen tukijoukkoihin on onnistuttu houkuttelemaan ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes.

Kalliiden, stantardeihimme huonosti soveltuvien ulkomaisten sertifiointien sijaan meidän tulisi arkkitehdin mukaan uudistaa täysin käsitykset rakentamisesta sekä suunnittelu- ja toteutusprosesseista. "Suomeen tarvitaan valtakunnallinen kestävän rakentamisen foorumi, joka kokoaa yhteen alan tietoa sekä koordinoi ja edistää kestävää rakentamista koskevaa tutkimusta, koulutusta ja käytännön toimintaa" ..."Pitkäjänteisellä yhteistyöllä Suomi voitaisiin nostaa kestävän rakentamisen ja energiatehokkuuden mallimaaksi sekä rakennus- ja kiinteistöosaamisen viejäksi", Hautajärvi kirjoittaa.

Nimimerkki Homeista pysyvästi sairastunut kommentoi Hautajärven kirjoitusta. Hän pohtii, miten kosteusvaurioista jo sairastuneiden asumisen käy tulevaisuudessa energiansäästömääräyksien vain tiukentuessa.

"Oma perheeni on rakentanut uuden talon vaikean homeallergiani takia. Täällä minun on hyvä hengittää, ja täältä käsin pystyn osallistumaan työelämään. Uusilla määräyksillä emme olisi pystyneet rakentamaan sisäilmaltaan näin hyvää taloa. Talomme ei ole mahdollisimman energiatehokas (luokka B), koska optimoimme sisäilman laatua eikä energiansäästöä. Elintapamme sen sijaan on energiatehokas. Emme harrasta matkustelua vapaa-aikana. Hankimme kotiin ja ylle kestävää, pestävää, korjattavaa, mahdollisimman kotimaista, tyyliltään ajatonta. Suosimme ruuassa kotimaisia raaka-aineita. Huonelämpötila pidetään maltillisena, kesäisin ei jäähdytetä koneellisesti. Talossamme ei ole turhia neliöitä.

Parasta olisi, ja utopistista, jos energiavertailut voitaisiin tehdä kotitalouksittain. Lopputulos voisi olla yllättävä. Energiaa säästävässä talossa voi asua elintavoillaan energiaa holtittomasti tuhlaava perhe, ja päinvastoin."