 |
| Fusarium-sieni |
Suomessa on maailman korkein tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys, joka vieläpä lisääntyy maailman nopeinta vauhtia. Sairaus on seurausta haiman saarekkeiden betasolujen tuhoutumisesta. Tutkimus on osoittanut, että betasolut ovat elimistön herkimpiä soluja vaurioitumaan kereulidialtistuksessa. (M.S-S., Koulutusmateriaali 20.1.2011, HY, sivu 21.)
Diabeteksen lisäksi sisäilman toksiineilla voi mahdollisesti olla yhteys mm. nivelreumaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja syöpiin. Tutkimukselliset viitteet ovat tosin vasta alustavia ja epävarmoja. (Putus, 2010.) Itseäni hermostuttaa erityisesti syövät. Kyse on kuitenkin todella yleisestä kansantaudista. Etsitäänkö sen syitä vääristä paikoista? Kohdennetaanko tutkimusrahat oikein?
Professori Mirja Salkinoja-Salosen ryhmä on kehittänyt kosteusvaurioiden tutkimiseen toksisuusmittausmenetelmän, jossa näytteet otetaan ilman hiukkasista ja altistetaan ne laboratoriossa mm. sian siittiösoluille. Eri toksiinit lamauttavat siittiöiden liikkeen eri pituisen ajan kuluessa. Mittausmenetelmää ei ole vielä hyväksytty työterveyshuollon työkaluksi liian vähäisen testaamisen takia.(Hengitys-lehti 6/2010.)
Lähdeaineistoa lukiessa kirkastui, että ihminen on olevinaan luomakunnan herra, kun ei tarvitse enää taistella paikastaan muiden eläinten kanssa, mutta samalla käy osin tietämättään loputonta sotaa pienen pienten mikrobien ja niiden tuottamien toksiinien kanssa -huonosti varustautuneena. Herää kysymys, kuinka moni kansantauti lopulta johtuu suureksi osaksi toksiinipitoisissa pullotaloissa elämisestä. On myös monia autoimmuunisairauksia, joiden syytä ei tunneta, kuten naisilla melko yleinen, kivulias ja lisääntymiskykyyn vaikuttava endometrioosi. Entä keskenmenot ja kätkytkuolemat? Ainakin Fusarium-sienen erittämien toksiinien on todettu aiheuttavan sikiövaurioita. Homeen saastuttama vilja aiheuttaa puolestaan tuotantoeläimille keskenmenoja ja lisääntymisvaikeuksia.(Putus, 2010.)
"Homeongelmaan liittyvät vahvasti suuret rahat sekä politiikka. Mikäli rakennusten terveyshaitat pystytään todentamaan, lyhyen aikavälin kustannukset ovat valtavat korjaustöistä johtuen. Pitkällä aikavälillä kuolemantapausten ja pahojen terveydenmenetysten ennaltaehkäiseminen tuo suuret säästöt, mutta kenelläpä nykyisessä kvartaalitalousmaassa olisi kykyä katsoa sinne asti? Inhimillisen kärsimyksen vähentäminen lienee myös pohdinnan arvoinen asia." Nimim. Katuhaukka HS 14.7.2009
Lähteet:
- Mirja Salkinoja-Salonen, Koulutusmateriaali 20.1.2011, Helsingin yliopisto
- Hengitys-lehti 6/2010, Hengitysliitto
- Tuula Putus, Home ja terveys -kirja, 2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti