Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

24. maaliskuuta 2011

Joka neljäs omakotitalo on kosteus- tai homevaurioinen


Ympäristöministeriön Hometalkoot-hankkeen mukaan joka neljäs omakotitalo vaatisi pikaista korjausta homeongelmien takia. Oikeusriitoja on vireillä satoja, mutta ongelmana on, ettei tuomioistuimissa ole rakennusasioihin erikoistuneita tuomareita. (Helsingin Sanomat 15.1.2011 "Home työllistää oikeuslaitosta".)

Olivia-lehdessä nro 2/2011 on juttu Korpelan perheestä, joka alkoi sairastella asuttuaan puoli vuotta uudessa talossaan. Ensin tuli 2-vuotiaalle kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Äiti sai ihottumaa ja kurkkukipua; isä yski 4 kylkiluuta murtumiin asti. Vauva sen sijaan ei saanut yhtä pahoja oireita. Kaksivuotiaan sairastelu loppui aina sairaalassa, mutta palasi kotona. Homearvailut olivat aluksi pelkkä vitsi.

Lopulta perhe havaitsi muutaman vuoden ikäisen talonsa kylpyhuoneen seinässä hiusmurtumia. Tutkimuksissa kosteutta löytyi useasta huoneesta: koko talon pohja oli märkä. Soran sijaan pohjassa oli pehmeää hiekkaa! Remontointi olisi maksanut lähes uuden talon verran. Terveystarkastaja kertoi talon olevan asumiskelvoton, mutta ei suostunut kirjoittamaan sitä paperille, koska tunsi myyjät (!). Perhe ei saanut tarvittavaa lainaa eikä sosiaalitoimi auttanut heitä, koska heillä oli omaisuutta. Talon rakentanut myyjä ei suostunut purkamaan kauppaa. Asia vietiin oikeuteen ja perhe hakeutui velkajärjestelyyn, mutta oikeudenkäyntiä piti odottaa vuosia.

Korpelat saivat pettyä ihmisiin moneen otteeseen. Juorujen mukaan he olisivat itse kastelleet perustuksia. Monet ystävät katosivat, koska eivät jaksaneet kuunnella heidän huoliaan. Lopulta perhe sai pienen vuokra-asunnon ja luopui lähes kaikista homeen saastuttamista tavaroistaan. Hulluksi ja kunniattomaksi haukuttu äiti alkoi itsekin epäillä itseään. Oikeus kuitenkin päätti heidän olleen oikeassa, mutta myyjä valitti hoviin. Perhe voitti toisen kerran: koko prosessiin meni 5 vuotta. Korvauksia he eivät saaneet varattomiksi todetuilta myyjiltä. Talo myytiin siten, että ostajalle tehtiin selväksi sen homeisuus. Talo on ollut myynnissä sittemmin tuplahintaan. Perheenäiti ei välitä laskea, kuinka paljon heiltä on mennyt rahaa mm. tutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin.

Koettelemus sai Korpelat arvostamaan enemmän läheisiään ja elämän pieniä hyviä hetkiä. Luottamus ihmisiinkin palautui vähitellen. He rakensivat seuraavan kotinsa itse, rossipohjalla. Äidille hometalo jätti pysyviä oireita, hajusteyliherkkyyden ja herkkyyden homepölylle. Hän oli mukana kirjoittamassa Tammen julkaisemaa Homehelvetti-kirjaa.

Myös Me Naiset -lehdessä nro 10/2011 on juttu "Home söi omaisuuden", joka kertoo hometalon ostaneesta perheestä. Tässäkin perheessä oli 2-vuotias, joka alkoi jo 4 päivää sisäänmuuton jälkeen yskiä ja itkeä tukkoisuuttaan.

Paritalon seinäelementit olivat kastuneet rakennusvaiheessa 90-luvulla. Homekoira haukkui jokaisessa huoneessa homeen merkiksi, minkä rakennusinsinööri omassa tutkimuksessaan vahvisti. Perhe oli jo ehtinyt hankkia uusia huonekaluja ja pintaremonttitarvikkeita. Heillä on myös tuhansien eurojen edestä hometalon saastuttamia nuottikirjoja, levyjä ja ammattikirjallisuutta.

Perhe sai kuulla, että asuntokaupan purku on hyvin harvinaista, joten he maksoivat remontista ja pyrkivät myymään asunnon. Edelliseltä omistajalta haetaan hinnanalennusta. Kustannuksia on tullut talon ostosta, muutosta evakkoasuntoon, homekoirista, hävitettävästä irtaimistosta, remontista, lääkärikäynneistä ja asianajo- ja oikeudenkäyntimenoista.

Asumisterveysliitto saa Olivia-lehden mukaan yli 4 000 yhteydenottoa vuodessa asumisterveyteen liittyvistä ongelmista kärsiviltä.

Edit: Savon Sanomien mukaan joka toinen 60-80-luvun talo on vaurioitunut. Tieto on peräisin Hengitysliiton korjausneuvojalta ja rakennusterveysasiantuntijalta Tapio Rokkoselta. Millainen pommi mahtaa olla kyseessä? Selvää on, että sairastuneiden määrä jatkaa kasvamistaan...

1 kommentti:

  1. http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1300530

    VastaaPoista