Biologinen sodankäynti taloissamme ja kehoissamme I

Trichoderm​a Harzianum -sieni

Useimmiten ihminen hyötyy mikrobeista, sillä lapsi tarvitsee niitä kasvaakseen terveeksi aikuiseksi. Jotkut mikrobit kuitenkin tuottavat toksisia aineita, jotka heikentävät ihmisen puolustusjärjestelmää tai ohjaavat sitä allergian ja astman kaltaisiin häiriöihin.

(M.S-S,Sisäilmastoseminaari 2009)

Esimerkiksi kosteusvaurioisissa työpaikoissa sairastellaan tavallista enemmän, mutta yhtenäistä
"hometalotautia" ei ole löydetty. Oireiden aiheuttajiksi epäillään mikrobeja. Ongelmana on, että nykyiset tiedot terveyshaittojen aiheuttajista ja mekanismeistä eivät riitä, jotta työntekijöiden oireista voitaisiin tehdä toimenpiteisiin johtavia päätelmiä. Tämä on este mm. ammattitautidiagnoosin saamiselle. Mikään taho ei siis ota sisäilmaongelmien takia pysyvästi sairastuneesta työntekijästä taloudellista vastuuta tällä hetkellä. Uskomatonta kyllä, mutta STM:n antamat sallitut raja-arvot mikrobien pesäkeluvuille eivät ole terveysperusteisia.(M.S-S., Koulutusmateriaali 20.1.2011, HY, sivut. 2, 10)

 "On vaikea tilanne, kun mikrobimittausten tulokset ovat raja-arvojen sisällä, mutta oireita on hirveästi. Terveystarkastaja sanoi tutulle, että talossa voi asua hyvin, koska kaikki näyttää olevan kunnossa. Olo vain paheni, joten heidän oli pakko muuttaa pois. Sitten he teettivät myrkyllisyysmittauksen, jossa sanottiin, että löytyi selvää solumyrkyllisyyttä. Terveystarkastaja sanoi, että tällaisiin mittauksiin ei pidä luottaa ja että asunnossa voi asua. Mutta kun ei voi! Kun asuu muualla, on olo helpompi. Ei ole normaalia, että ihminen on 4 kuukautta kuumeessa, useita poskiontelon tulehduksia jne. Toivottavasti uutisissa kerrotun tutkimuksen tuloksia tulee pian." Nimim. Sivusta seurannut HS 14.7.2009

Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen on toksisia aineita tutkiessaan todennut, että osa hometaloista löytyneistä myrkyllisistä aineista on samoja, joita ruokamyrkytysmikrobit tuottavat. Maailman myrkyllisin bakteerin tuottama stabiili toksiini on kereulidi. Tällaiset toksiinit eivät liukene veteen tai kuole desinfiointiaineista. Niiden rasvaliukoisuus saa ne imeytymään ihon läpi elimistöön, joten niiden altistustasoa on vaikea mitata. (Kemia-lehti 35/2008.)

Kereulidi kulkee verisolujen mukana ja kykenee nopeasti imeytymään sisäelimiin. Ihmisen elimistössä ei ilmeisesti ole sitä pilkkovia tai inaktivoivia mekanismeja. Mikäli sisäilmassa on kereulidityyppistä altistetta, sitä kulkeutuu ihmisen elimistöön sitä enemmän, mitä lämpimämpi tila on. Tämä johtuu siitä, että lämpimässä ilmassa on enemmän veden nano-aerosolia, jonka mukana kereulidi ilmeisesti liikkuu. Mielenkiintoista on, että vaikka cereus-bakteeri on luonnon yleisimpiä, sen toksiineja tuottavat kannat ovat harvinaisuuksia muualla kuin hometaloissa. (M.S-S., Koulutusmateriaali 20.1.2011, HY, sivu.19.)

Kereulidi tuhoaa mitokondrioiden toiminnan soluissa. Tätä seuraa energiakriisi, johon solut vastaavat käynnistämällä itsetuhon. Kereulidimyrkytyksen tiedetään aiheuttaneen pahimmillaan maksavaurioita ja kuolemia. Lievemmissä tapauksissa ihmisen immuniteetti heikkenee ja kereulidin uskotaan vaikuttavan mm. sydänlihakseen, keskus- ja ääreishermostoon sekä haiman insuliinia tuottaviin soluihin. Muita toksiineja ovat mm. valinomysiini, yleinen amylosiini ja keuhkosoluja tuhoavat peptaibolit. (Kemia-lehti 35/2008)


"Mikrobimassojen ja niiden toksiinien läsnäolo rakennuksissa on seurausta siitä, että tekniikan, talouden ja hallinnon päätöksillä yritetään kumota luonnonlakeja" /Salkinoja-Salonen


Jatkuu...


Lähteet:

• Mirja Salkinoja-Salonen, Koulutusmateriaali 20.1.2011, Helsingin yliopisto
• Mirja Salkinoja-Salonen, Mikrobitoksiinit sisätiloissa, Sisäilmastoseminaari 18.3.2009, Dipoli
• Kemia-lehti 35/2008
• Hengitys-lehti 6/2010, Hengitysliitto