Korjattavia kouluja riittää -kuka tekisi kerralla laatua?

Helsingin Sanomat kirjoitti jälleen 3.3.2011 koulujen sisäilmaongelmista.

Helsinki, Espoo ja Vantaa käyttävät koulujen peruskorjauksiin vuonna 2011 yhteensä n. 100 milj. euroa. Viitenä edellisenä vuonna summa on ollut keskimäärin 60 milj. euroa. Laajasalon ala-aste jouduttiin tyhjentämään sisäilmaongelmien takia keväällä 2008, mikä havahdutti Helsingin panostamaan korjauksiin.

Vantaalla lisärahalle olisi tarvetta. Joidenkin hankkeiden aloitusta on myös jouduttu lykkäämään. Resurssipulakin vaivaa, sillä hankkeita laitetaan eteenpäin niin paljon kuin tilakeskuksen rakennuttajat ehtivät suunnitella, Vantaan kaupungilta kerrotaan. Espoossa korjausvelkaa tulee koko ajan lisää, samoin Helsingissä. Uudisrakentamisen laaduttomuus aiheuttaa lisäharmia.

Vuoden 2010 lopulla 140 helsinkiläiskoulujen henkilökuntaan kuuluvaa lähetti kaupungille ja valtiolle vetoomuksen, jossa vaadittiin nopeampia toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kouluväki on kritisoinut myös korjausrakentamisen tapaa ja sitä, että tiloissa altistutaan remonttienkin aikana. Kaupungit ovat olleet penseitä sulkemaan kouluja kokonaan tilaongelmien vuoksi. "Se edellyttää terveysviranomaisten tai ympäristökeskuksen kantaa, että kaikki tilat pitäisi poistaa käytöstä", Vantaalta huomautetaan. [Vaan kuka vahtii, että terveysviranomaiset hoitavat tonttinsa heittämättä palloa muille?]

Kesällä 2009 Latokartanon koulun ilmastointijärjestelmä alkoi takkuilla ja ilmasta havaittiin haitallisia kemiallisia aineita. Myös putket pettivät, ja vesi tulvi alle vuoden ikäisen koulun lattioille. Tutkimuksissa kävi ilmi, että osa pintamateriaaleista oli kiinnitetty liian kosteisiin betonirakenteisiin, jolloin ne päästivät ilmaan haitallisia kemiallisia aineita. "Pahimmillaan 15 opettajaa oli sairauslomalla", rehtori kertoo. Hän joutui itsekin olemaan  puolisen vuotta pois töistä sairastelun takia.

Latokartanon koulun korjauskustannukset nousevat 300-400 000 euroon, HKR-rakennuttajan projektinjohtaja arvioi. Rakennuttaja YIT on korvannut kaupungille vastuunsa mukaisen summan.

Alunperin Latokartanon koulua mainostettiin energiaa säästävänä ja luonnolliseen ilmanvaihtoon perustuvana rakennuksena. Täällä kerrotaan mm. "...Hän ei tarkoita työmaan olleen helppo: aikataulu, kustannukset ja tekniikka ovat kukin pitäneet varpaillaan. Niistä huolimatta työtä on tehty ”hartaassa tunnelmassa”, kaikki ovat Silvennoisen (arkkitehti) mukaan olleet syventyneitä siihen mitä tehdään."

Kaikkiko? ;) "Työntekijöitä koulutyömaalla on ollut keskimäärin viitisenkymmentä, heistä viisi YIT:n omia miehiä."

"Harras" tunnelma ei kuulosta kiireiseltä työmaalta, jossa betoni jää märäksi. Jos ei 2000-luvulla vielä osata varoa kosteille pinnoille pinnoittamista, niin koska se opitaan? Vai halutaanko sitä edes oppia?