Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

29. toukokuuta 2013

Rakennusliikkeiden pörssiinmeno heikensi laatua?

kuva: MTV3.fi

MTV3 uutisoi 22.5.2012 uusien asuntojen ongelmista. Rakennusliiton valtuuston jäsen Johanna Elosen mukaan tarkoitus ei ole enää tehdä työtä vaan kerätä rahat uuden asunnon ostajilta. Elosen mukaan tilanne huononi reilu viisi vuotta sitten, kun rakennusliikkeet menivät pörssiin.

Yhä useampi liiton valtuutettu kertoo, että on kyllästynyt tekemään sutta ja sekundaa. Työnsä jäljestä ylpeitä olevia rakennusmestareita ei enää ole. “Eräälläkin työmaalla lyötiin litimärät villat seiniin ja mestari käski maalata seinän. Maalari totesi, että ei tuota voi maalata. Tähän mestari totesi, että ethän sinä tänne muuta asumaan. Maalaa stopperimaalilla, niin se pitää kosteuden seinän sisässä”, kuvailee Elonen. Kiireessä unohtuu sekin, että betoni ei kuiva kuin sentin viikossa eikä se ole siitä muuttunut.

Espoossa valmistui äskettäin miljoonaluokan paritaloja. Ensimmäisenä aamuna, kun asukas meni suihkuun, niin vesi tulvi kynnyksen alta. Joku oli porannut ruuvireiän putkeen.


Yle Uutiset kysyi 18.2. jutussaan, kuinka paljon rakentamisen laadussa lipsutaan. “Vain joka neljäs uskoo, että rakentamisen laatua on onnistuttu kohentamaan.” Kysely lähetettiin RAKLI ry:n 60:lle jäsenelle. Vastaukset saatiin yli puolelta. Lähes joka kolmas yhtiö oli sitä mieltä, että rakentamisen laatu on viime vuosina laskenut. Heidän mielestään rakentajien työlleen antamaa takuuaikaa tulisi pidentää ja työmaiden valvontaa lisätä.

Suurin ongelma on, että kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Vastuu on jaettu rakennuttajan, pääsuunnittelijan ja työmaajohtajan kesken, mutta tämä ei toimi.

Yksi keino asuntotuottajien mielestä olisi pidentää rakentajan takuuta, jotta laadun tekeminen alkaisi kiinnostaa. Nykyisin takuu on voimassa kaksi vuotta, mikä on määritelty alan yleisissä sopimusehdoissa. Puolet ehdottaa, että hyvä takuuaika olisi 2-5 vuotta. Jos vaatimuksia tiukennettaisiin, suurin osa uskoo, että asunnot eivät edes kallistuisi. Rahaa saattaisi jopa säästyä, kun sählääminen ja hävikki vähenisivät.

Takuu sekoitetaan usein 10 vuoden vastuuseen, joka rajoittuu kuitenkin törkeästä huolimattomuudesta johtuviin virheisiin. Käytännössä on vaikea myöhemmin osoittaa, mikä johtuu rakennusaikaisesta laiminlyönnistä ja mikä kiinteistön huollon laiminlyönnistä. Rakennusvirheet tulevat ilmi viiveellä.

Viranomaissäätelyä ei kaivata lisää. Asuntotuottajat uskovat, että laatuun voidaan patistaa alan sisäisellä ryhtiliikkeellä. Hankintalakiin toivotaan muutoksia. ”Hankintalaki edistää huonoa rakentamisen laatua. Useimmiten joudutaan valitsemaan halvin.” ”Kilpailulainsäädäntö suosii tiettyjä laadun rikkojia.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti