Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

3. syyskuuta 2012

"Uusista taloista tulee nykyrakentamisella hometaloja"

Ilta-Sanomissa oli 1.9.2012 juttu rakennusalan laaduttomuudesta. Vastavalmistuneeseen kotiin saattaa sataa sisään, tapetit voivat irrota liimauksistaan ja eristeet olla läpimärät. Lisäksi pinnan alla olevat rakennusvirheet voivat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua. Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo, että asunnon ostaja ei voi olla varma, ostaako kosteusvauriottoman kodin, sillä "Se on kuin lähettäisi kirjeen joulupukille". Uusista taloista tulee nykyrakentamisella hometaloja villojen ja seinien kastuessa sateessa, joka pääsee myös betoniontelolaattojen sisälle. Lattioiden betonin ei anneta kuivua riittävästi, vaan muovimatto levitetään ennenaikaisesti liimojen reagoidessa kosteuden kanssa.

Professorin mukaan suurin syy ongelmiin on kiire ja sen aiheuttama välinpitämättömyys. Työmaalla kukaan ei ota vastuuta rakennusvirheistä pääurakoitsijan ollessa usein vain töiden tilaaja. Energiatehokkaaseen rakentamiseen siirtyminen myös lisää riskejä reilusti. TTY:n Rakennustekniikan laitoksen tutkimusjohtaja Juha Vinha korostaa energiarakentamisessa hyvän ilmanvaihdon tärkeyttä, joka pitää osata säätää oikein, sillä väärät paine-erot voivat mm. saada sisäilman kosteuden virtaamaan rakenteisiin. Hyvin eristetty asunto lisää puolestaan jäähdytystarvetta, mikä lisää energiankulutusta. Eristys myös estää sisäilman lämmön pääsyn rakenteiden ulko-osiin, jolloin niihin syntyy aiempaa helpommin homekasvua.

"Ilmasulut teipataan kiinni teipillä, joka irtoaa jo muutaman vuoden jälkeen" Koiso-Kanttila

"Emme me keittiössäkään päästä pesuvesiä lattialle. Suihkukaappi on järkevä" Koiso-Kanttila

"Välillä huomataan, että sepä olikin huono ratkaisu pitkäaikaiskestävyyden tai jopa lyhytaikaiskestävyyden kannalta. Siellä rupeaakin vuotamaan esimerkiksi saman tien" tarkastaja Sami Niemi 

"Kun vesivahinko oli sattunut, asian tiimoilta otettiin yhteyttä työn tehneeseen putkiyrittäjään. Hänen mielestään virhe oli sattumaa eikä muiden asuntojen putkiliitoksia ollut tarvetta tarkistaa. -Kahden kuukauden kuluttua taloyhtiössä tapahtui seuraava vesivahinko, mutta se oli pahempi" v. 2009 valmistuneen asunnon ostaja

**

Iltalehdessä oli 1.9.2012 artikkeli itäsuomalaisen perheen puisen omakotitalon kohtalosta. Talon peruskorjauksen alkaessa 90-luvulla rakenteista löytyi homekasvustot sekä seinistä että lattiasta. "Lattialankkujen alta paljastui jopa 25 sentin homekasvusto". Seiniin oli jätetty muovit. Rakenteissa eli myös naputtavaa ääntä pitäviä kuolemankello-tuhohyönteisiä, jotka viihtyvät kosteassa ja lahoavassa puussa.

Lakimies neuvoi, ettei kauppaa kannata riitauttaa, koska kunta oli edellisen remontin tekijä ja edellisen omistajan vastuu vaurioista oli ehtinyt vanhentua. Talo poltettiin palokunnan toimesta harjoituksena. Pariskunta maksaa edelleen talon ostoon otettua lainaa. He ovat kiitollisia siitä, että heidän lapsensa eivät ehtineet sairastua talossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti